320# Meksiko, 12

23.1.2014, Torstai / 24.1.2014, Perjantai

Mostly cloudy, +23, Cancun, Mexico / Partly cloudy, -18, Vantaa, Finland



Päiväreitti.

Aamiaisen kävimme syömässä klo 8.15. Munat jne alkoivat jo kovasti kyllästyttämään, en muutenkaan ole mikään aamiaisihminen. Aamupalan jälkeen olisi ennättänyt vielä aamu-uinnille Karibianmereen, ennen kuin kotimatka kylmään Pohjolaan alkaisi. En kuitenkaan mennyt, vaan jäin huoneeseen lepäämään. En saanut kylläkään enää nukutuksi. Ehkä johtui siitä, että olin nukkunut 10,5 tunnin yöunet, enkä toisaalta halunnut kastella enää uikkareitakaan ja pakata niitä sitten laukkuun muuta sisältöä homehduttamaan.

Tämä oli tietysti virhe, joka myöhemmin harmitti. Olisin mennyt jos olisin tässä vaiheessa tiennyt, millainen keli Suomessa tulisi olemaan.

Luin kirjaa hetkisen, pakkasin sitten kamat. Siihen nyt ei sinänsä kauaa mennyt. Klo 11.20 käytiin tekemässä respassa check out, josta oli operaationa saatu lähes yhtä monimutkainen prosessi kuin check inistä. Kaiken maailman typerää ylimääräistä lappua tuli taas annettavaksi jollekin erilliselle virkailijalle.

Bussi tuli hakemaan meidät ajallaan. Käytiin keräämässä väkeä vielä muista hotelleista ja sitten kohti lentokenttää. Matka Playa del Carmenista Cancunin lentokentälle kesti noin tunnin. Meille tuntematon opas höpötti melkein koko matkan ärsyttävällä äänellään, mainostaen firmaansa.



Liverpoolin pitkäkin matka täältä?



Viimeiset kuvat Meksikosta.

Lentokentällä normisähläykset, mutta yllättävän vähän oli jonoa. Laukku painoi 19 kg. Yli 23 kilon veskasta meni 80 €:n sakko, ja drop inissä näkikin ihmisiä purkamassa ja siirtelemässä kamojaan matkalaukusta toiseen.

Turvatarkastusjono meni myös nopeasti. Vähän se ukkeli valitti kun mulla oli nestepussukassani käsidesiä. Kyseli lentoyhtiön nimeä, ja kun vastasin Finnair, niin viittasi kintaalla ja ojensi käsidesin takaisin. Pääosa koneista lähti Jenkkeihin, joten ilmeisesti niille lennoille ei käsidesiä saanut ottaa. Muusta ei niin väliä?

Kävin ostamassa kaupasta litran lekan whiskeytä kotiinviemisiksi kun halvalla sai, ja käytiin sitten vielä baarissa parilla kaljalla. Katseltiin siinä sitä lentoaseman tohinaa, ennen kuin kutsu koneeseen kävi.

Tällä kertaa mulla oli vieruskavereitakin, joten en päässyt levyttämään pitkin pituuttaan kuten menomatkalla. Tuttu pariskunta matkaltamme. Kapteeni hehkutti, miten tänään olisi myötätuuli  suotuisa (muutenkin mä olen aina miettinyt, että miksi itäänpäin lentää nopeammin? Mun mielestä se johtuu osittain maapallon pyörimissuunnasta, ennenmmin kuin tuulista, mutta myöhemmin tarkistin asian ja tosiaan, maapallon pyörimissuunnalla ei ole mitään tekemistä tämän kanssa, vaan tuulista se johtuu - ellei sitten vallitseva länsituuli johdu pyörimissuunnasta?) ja olisimme etuajassa perillä. Vaan sen jälkeen alkoikin joku ongelma jossain tietokoneraportin teossa ja jäpitimme paikoillamme toista tuntia ennen kuin kone pääsi edes lähtöön. Just joo.

Sen verran kuulin lentoemojenkin jutustelevan, että tosiaan näitä lomalentoja tehdään Helsingistä Cancuniin vain kerran viikossa. Koska lento kestää sen 12 tuntia, niin sama miehistö ei voi tietenkään palata saman tien takaisin, vaan he saavat viikon loman kohdemaassa! Ei hullumpi lepotauko, sano.

Muuten lento meni kyllä ihan hyvin. Kone lähti (aikataulun mukaan) puoli neljältä ja olisi seuraavana aamuna perillä yhdeksän jälkeen, eli yön yli lento siis. Edessäni istui venäläisiä, ja niiden sähläykset alkumatkasta ärsyttivät (lähinnä kun se penkki piti tietysti taas ruuvata hammaslääkärintuolin asentoon). Mitään viihdekeskusta en hommannut tälläkään kertaa; mulle riitti ne ilmaiseksi näkyvät mittarit + lennon eteneminen kartalla, jotka ovat mielestäni huippumielenkiintoisia! Ryypiskelin aika tavalla ja ehkä siksi sain itseni tainnutettua muutamaksi tunniksi. Valot sytytettiin uudelleen Norjan yläpuolella, sitten tarjoiltiin vielä aamiainen. Loppumatka meni jutellessa vierustoverin kanssa.

Kone oli myöhässä ja Hesaan laskeuduttiin vähän ennen puolta yhtätoista. Laukut tulivat ok, ja ulos kentältä päästiin nopeasti. Pakkasta oli lähes parikymmentä astetta ja lunta maassa. Siinä oli kyllä sietämistä ja varsinkin kun oli pelkät kesävaatteet yllä. Suomi antoi taas muistutuksen maantieteellisestä sijainnistaan.