Parhaiten suomalaisuus korostuu ulkomailla. Jos on ulkomailla ja näkee muita suomalaisia, niin sitä niiden touhua jää kuin vahingossa seuraamaan. Sitä, miten he jonkin tietyn tilanteen selvittävät. Ja jos ei päiväkausiin ole nähnyt muita suomalaisia, niin luohan se hetkellisesti sellaisen nostalgisen tunteen.
Mulla on yksi italialainen kaveri, jonka kanssa käydään toisinaan Tallinnassa ryypiskelemässä. Sen mielestä hienointa on nähdä humalaiset suomalaiset Helsingin päässä terminaallissa, kaikki kännissä kuin käet. Hänen mielestään se jos mikä on suomalaisinta kulttuuria mitä voi olla. Lähteä Tallinnaan ryypiskelemään.
Mä olen iloinen kun telkkarista on tullut uusi kausi Matkaoppaat-sarjaa kehiin. Se kiteyttää kyllä suomalaisista kaiken. Välillä mä ihmettelen, miten niistä saakin niin juntin kuvan aikaiseksi, mutta jos itse olisin siellä matkalaisena pyörimässä, niin varmasti yhtä dorka kuva minustakin heijastuisi. Mutta ohjelma on jotain parhautta! Oppaat, asiakkaat, tilanteet, juontaja, kuvaus... kaikki on vain niin kohdillaan. Vaihdoin jopa puhelimeeni taas Matkaoppaat-tunnusmelodian.
Nythän siinä vaihdettiin paikkaa Turkista Bulgaariaan. Ihan tervetullut uudistus, täytyypä katsella kummassa on enempi junttia porukkaa.
Parin jakson kokemuksella näistä uuden kohteen oppaista suosikkini on Aapo. Se vaikuttaa aluksi vähän reppanalta ja ujolta, mutta jos mä olisin matkatoimiston pomo niin juuri tuollaisen hepun palkkaisin oppaaksi (tietysti sitten naiskauneutta vastapainoksi). Sen saa lähetettyä vaativiinkin tilanteisiin, on ahkera, luotettava ja sellainen, ettei vihaiset asiakkaatkaan kehtaa sille kauaa ryttyillä. Mutta parturiin pojan kyllä pitäisi päästä.
Niin eikä se pulkaariaa puhuva muijakaan huonompi ole. Noh, vielä ei ole tosiaan nähty montaa jaksoa, joten saas nähdä miten asiat muuttuvat.
Mutta mielenkiintoinen sarja. Suosittelen. Neloselta, arkisin klo 19. Ja ei, tämä ei ollut maksettu mainos.