sunnuntai 21. kesäkuuta 2026

928# Köpis, 14

3.5.2026, Sunday, +17, Haze, Copenhagen, Denmark


Tänään oli sitten kotiinpaluun aika taas. Nukuimme kahdeksaan, heräsin siihen kun Pp pakkaili raivopäisesti kamojaan. Aamiaiselle menimme ehkä 8.15. Se vähän kyllästytti jo, mutta minkäs teet. Tänään saimme vielä ahtaamman ja huonomman pöydän kuin aikaisempina aamuina, slaavinaiskaksikon ja japanilaisen pariskunnan välistä.

Asagohan setto.

Aamiaisesta selvittyämme menimme vielä huoneeseen lolleroimaan hetkeksi, minä taisin hieman jopa nukahtaa. Lopulta pakkasin minäkin kamat kasaan, ja check outin teimme klo 10.30. Hotellin kunniaksi oli kuitenkin sanottava, että check out-aika olisi ollut vasta klo 12.00, joten siitä propsit, taitaa olla harvinaista nykyään. Jätimme kamat hotellillle säilöön.

Viimeiset näkymät hotellin ikkunasta.

"Kuopassa" meni Köpiksen pääjunarata.

Lähdimme kävelemään kohti Nørrebrota ja siellä olevaa Kapelvej 4:n hautausmaata. Sinne oli muutama kilometri matkaa. Aamu tuntui viileämmältä kuin edelliset, mutta aurinko paistoi sellaisen semisumuverhon takaa, ja takki oli otettava pois.

Tyyni aamu Søerneillä.

Kreivitär Danner vuvveineen.

Keld Moseholm Jørgensen oli mieltynyt pyöreisiin muotoihin.

Nørrebrosta tuli mieleen vähän Hesan Kallio.

Kulttuurikeskus. Liekö matalatason sellainen?

Hautausmaa oli hieno, se oli oikeastaan enemmänkin ulkoilualue kuin mikään perinteinen hautausmaa. Bongattavia kohteita oli H.C.Andersenin hauta sekä erikoisuutena Andreas Morgenrødtin - aikamatkaajan hauta (hän oli kuollut / kuolee vuonna 2064). Myös Sören Kierkegaardin hauta oli täällä, mutta hautakivi oli rempassa. Näimme myös kissen (elävän), joka hylkäsi vaanimistapansa meidän mau’uttua sille aikamme, ja pääsimme hieman paijaamaan sitä. 

H.C.Andersenin leposija.

Aikamatkaajan hauta.

Kulunut hautakivi siihen nähden, että tämä tehdään vasta v. 2064.

Edward Stormillakin oli hieno hautapaikka.

Kassen suunnitelmat muuttuivat metsästyksestä paijaukseen.

Kävelimme takaisin kohti keskustaa ohittaen Torvehallernen, kauppahalleilla riitti väkeä kuin meren mutaa. Mutta me jatkoimme suoraan Strøgetille ja siellä Frankie’s-pizzeriaan, jonka lättyihin olimme viimeksi ihastuneet. Ujo nainen otti meidät vastaan, päätimme syödä sisällä. Siinä vaiheessa siellä ei ollut vielä muita asiakkata (muutamia oli ulkona terassilla), mutta paikka alkoi täyttymään nopeasti. Tilasimme samat pitset kuin viimeksi (itse oltin Mighty Meatballs ja Pp Biancon). Niitä joutui hetken odottamaan, mutta olimme täysin aikataulussa noin muuten joten eipä ollut hätiä. Juomaksi limsaa. Viimein pitsat tulivat ja olivat hyviä taas kerran, joskin edelleen kummallisen näköisiä.

Siddende unge mennesker-teos tekojärven rannalla.

Kuningatar Louisen sillalta Nørrebron suuntaan.

Ei voitu mennä allergioiden takia...

Frankie'sista saa Köpiksen erikoisimmat rasvakiekot.

Frankie's kippola sisältä.

Ulkonäöstä huolimatta pizzet olivat täyttä timanttia.

Hyvää oli tämä Meat ball pitsekin.

Ennen kuin palasimme hotellille, kävimme ostamassa Pp:n faijalle Netosta hänen lempijuustoaan 3 kpl, ja minulle salmiakkia. Hotellilla haimme veskat säilöstä, ja odottelimme sitten vielä sohvilla jonkun aikaa, ladaten samalla puhelimia. Vessaan päästäkseen olisi pitänyt hakea joku access code respasta, se vähän ärsytti, emme ala semmoista ruinaamaan.

Hotellin lobbyssa aikaa kuluttamassa.

Puoli kolmen maissa lähdimme juna-asemalle, ripautti jo muutaman pisaran vettäkin. Laukku tuntui painavan kuin mikäkin. Toivottavasti sitä ei punnittaisi tai olisin pulassa. Junalipun ostaminen tuntui DSB-apin kautta taas melko haastavalta, mutta onnistui lopulta. Menimme Karlskronan junaan, joka oli täynnä väkeä, mutta saimme kuitenkin istumapaikat ruotsalaissisaruksia vastapäätä. Vähän meitä hämäsi kun juna kurvasi eri asemalle kuin yleensä, ja täältä oli vähän enempi käveltävää ennen kuin saavuimme varsinaiseen asemarakennukseen. Sittenkin jatkui sekoilu, kun etsimme terminaalia 3, mutta lopulta huomasimme infotaulun, että Hesan lento lähtisi terminaalista 2. 

Köpiksen päärautatieasema on tullut kyllä tutuksi.

Jep, lentoasemallekin pääsee Karlskronan junalla.

Lentoaseman sivuraideasema.

Turvatarkastus sen sijaan sujui nopeasti, vaikka en ollut ottanut nesteitä erikseen pois repusta, ja Pp:kin taisin unohtaa osan nesteistä laukkuunsa. Pääsimme silti läpi ilman kommelluksia. Emme ostaneet kaupasta muuta kuin pari vesipulloa, oli niin turkasen kuuma ettei oikein jaksanut kiinnostua mistään + laukku painoi jo ilman lisäpainoakin ihan tarpeeksi. Vessaankaan en päässyt, sillä joku ukko yski siellä kopissa keuhkonsa pihalle, enkä halunnut mennä hänen jälkeensä sinne, vaan jouduin menemään toiseen vessaan kokonaan. Finnairin kone lähti A-sektiolta kuten yleensäkin, mutta aivan toisesta päästä, sinne oli yli puolen kilometrin matka kävellä. 

Lentoaseman käytävä jatkui hamaan asti.

Portille oli yli puolen kilometrin matka.

Kone tuli kuitenkin ajoissa, ja näytti siltä kuin jokin poliisisaattue / delegaattiseurue olisi ollut vastassa, ehkäpä sieltä tuli  jonkunlaisia arvovieraita. Todennäköisesti siksi koneemme lähtöportti oli ohjattu tänne kauimpaiseen terminaalinurkkaan. Joka tapauksessa, pääsimme aikaisin koneeseen ja muutaman minuutin etuajassa jopa lähtemään, joten hyvä homma. Pp oli keskipaikalla, minä olin käytävällä. 

Delegaatteja vastassa.

Illaksi kotiin.

Lento meni nopeasti, oli täynnä väkeä, mutta harvinaisen vähän sairaita ihmisiä. Tilasimme tuttuun tyyliin skumpat, minä sain vielä Pp:n putelista puolet kun hän oli ajohommissa. Saavuimme etuajassa kentälle ja keskeiselle portille 25, joten siitä oli lyhyt matka ulos. Kävin Alepassa hankkimassa aamiaistarvikkeet, Pp heitti minut vielä kotiin, kultainen kun on.

Perinteinen skumppa lentomatkaa vauhdittamaan.

Näkymä Hesan lentoaseman parkkihallista.

 * * * *

Arvio reissusta: Tämä oli jo seitsemäs Köpis-reissu itselleni, mutta mesta paikkahan tuo on. Nyt osui kerrankin kelitkin kohdilleen, ja löysimme edelleen uutta tekemistä. Ilta-aikaan vähän känniset ihmiset hermostutti, mutta muuten oli tuttua ja turvallista. Parasta oli ehkä Copenhill, sekä dokailu puistossa. Ei juuri vastoinkäymisiä. Tanska pysyy yhä yhtenä suosikkimaistani. Arvosana  4/5

sunnuntai 14. kesäkuuta 2026

927# Köpis, 13

2.5.2026, Saturday, +20, Clear, Koge, Denmark


Nukutti vähän paremmin, ihmettelin kun Pp alkoi niin aikaisin aamusta taas kohkailemaan juttuja. Pitkin hampain ylös, ja aamiaiselle joskus vartin yli kahdeksan. Aamiaissalissa oli täysi kuhina, sairaita ihmisiä oli enemmän kuin edellisenä aamuna. Saimme jälleen loistavat paikat, grupieeri ohjasi meidät selvästi parempaan paikkaan kuin toiset. Aamiaiskamat olivat samat ja tutut ja turvalliset kuin edellisenäkin päivänä. Koska edellisen illan ginipaukut olivat olleet ryöstö, niin olisi pitänyt tietysti yrittää syödä hintaa ”takaisin”. 

Mitäs tänään syötäisiin.

Mehuja. 

Aamiaista.

Vähän terveellisempääkin settiä.

Arvovieraita. Literally who?

Slayerkin oli kelpuuttanut meidän hotellin tukikohdakseen.

Aamiaisen jälkeen pieni lepo ja asioiden selvittelyä huoneessa. Päätimme lähteä käymään Køgessa, sinne oli junalla noin puolen tunnin matka / 43 km. Junia meni about puolen tunnin välein, tähtäsimme klo 9.47 lähtevään junaan. Lipunosto appsista oli taas vähän hankalaa; juuri kun luuli osaavansa käyttää sitä, tuli tällainen junamatka eteen eikä se toiminut ollenkaan niin kuin odotti.

Junaliput.


Juna oli jo laiturilla, ja saimme hyvät istumapaikat. Matkaan lähdettiin aikataulun mukaisesti, ja matka meni suotuisasti. Aika nopeasti pääsimme maaseudulle, kevät oli ottanut muutamassa päivässä melkoisen askeleen eteenpäin. Matka Køgeen sujui nopeasti.

Junameininkiä.

Menomatkalla junassa oli vielä tilaa.

Äkkiä alkoi lande.

Ensimmäiseksi meitä ihmetytti pistävä ja voimakas kusenhaju. Ajattelimme jonkun kuseskelleen asemalle, mutta vaikka minne menimmekin, virtsanlemu ei antanut periksi. Epäilimme sitten jossain lähistöllä olevan jonkunlaisen kusitehtaan, tai sitten viereisille pelloille oli ureaa levitetty lannoitteeksi. Se oli ikävää. Muuten paikka oli ihan idyllinen ja rauhallinen, edusti ehkä sellaista aitoa ”Tanskaa” viikinkimäisine demografioineen. Kirkkoon ei päässyt, ja lisäksi siellä tuntui alkavan jokin partiolaisten ja prätkäjätkien juttu. 

Køgen juna-asema.

Kävelykadulla.

Kiva kahvila mutta kamala haju.

Olipa söppänä kirjasto.

Kirkko.

Näissä taloissa on sitä jotain.

Vanhan ajan autoja.

Hautausmaa.

Lisää vanhoja taloja.

Køgen torilla tavataan.

Frederik VII:n patsas.

Menimme rautatien toiselle puolen tarkoituksena nähdä meri, mutta siinä oli aallonmurtajaa ja satamalaituria, joten jäipä sekin haaveeksi. Löysimme sitä vastoin mukavan rauhallisen kahvilan, jonka terassille päätimme jäädä. Aluksi oli vähän arpomista, onko siellä pöytiintarjoilu kun ei tarjoilijaa näkynyt missään, kävin sisältä kysymässä, ja sain menut käsiin ja tiedon, että joku tulee kohta kyselemään tilaustamme. Tilasimme cappuccinot, ne olivat kookkaat ja hyvät, maksoivat vain 55DKK / kuppi.

Køgen satamaa.

Photospot.

Kahvilamme Skippers Dreng.

Cappuccinot.


Riittävästi levättyämme katsoimme Køgen riittäneen ja lähdimme takaisin juna-asemalle. Vähän oli arpomista miltä raiteelta juna takaisin Köpikseen lähtisi, mutta väenpaljous laiturilla sen lopulta meille kertoi. Juna tuli aikataulussa, mutta Køge oli vain välipysäkki ja se oli jo valmiiksi täynnä väkeä. Alistuimme kohtaloomme ja jäimme vaunun eteiseen notkumaan monien muiden tavoin, mutta hetken päästä konnari tuli viemään ensin erään lapsiperheen istumapaikoille, ja sen jälkeen meidät (johtuiko se siitä kun olimme porukan vanhimmat?). Loistavaa palvelua. Seuraavilta pysäkeiltä tuli vielä väkeä niin, että käytävät oli turvoksissa ihmisistä. Paluumatka tuntui poikkeuksellisesti kestävän menomatkaa kauemmin, vaikka ajallisesti se oli sama asia.

Kävelyreitti.


Hotellilla kännykän latausta (mulla on puhelimen akku tosi huonossa kunnossa), ja pientä lepoa. Olimme käyneet ennen hotellille tuloa taas kaupassa ja olimme ostaneet vähän pientä evästä sekä iltaa varten myös ehdan shamppanjapullon reilun parinkympin hintaan. Mutustelimme eväksiä ja joimme vähän alkoholitonta siideriä. Huomasimme, että siivoojat olivat käyneet poissa ollessamme, olivat vieneet pyyhkeemme veks mutta unohtaneet laittaa uudet tilalle.

Hotellimme lähellä oleva Rema1000-ruokakauppa.

Lähdimme suorittamaan kattokävelyn, lähtöpaikalle oli about kilometrin matka. Ensin kävimme kuitenkin respassa valittamassa pyyhkeiden puuttumisesta, kaljupäinen ukko sanoi hoitavansa asian (ja hoitikin). Kävelimme kanavan rantaan, ja lähdimme SEB-rakennuksen kohdalta nousemaan ”serpentiinipolkua” ylöspäin. Siellä oli jotain nuoria jätkiä skeittaamassa, ja olivat jättäneet kaljatölkin keskelle polkua – en meinannut huomata sitä ja oli lähellä etten potkaissut sitä nurin. Päädyimme eräänlaiselle viheralueelle; ei sitä nyt oikein katoksi voinut sanoa, koska ympärillä talot nousivat peittäen näköalat kokonaan. Kattojutskaa riitti kuitenkin aika pitkään, mutta mitään ihmeitä siellä ei ollut, paitsi joku peukkupää nukkumassa jonka vahingossa herätimme. Kävelimme lopulta alueen päähän, sitten piti laskeutua katutasolle ja lampsia Ikeaan, jonka katolla piti kattokävelyn jatkua. Harhailimme itse myymälässä aikamme, ennen kuin ymmärsimme googlettaa asiaa, ja se neuvoi meitä palaamaan liikeen ulkopuolelle josta nousi spiraaliportaat ja hissi katolle. Näin myös oli.

"Katosta" oli meillä vähän erilaiset ennakko-odotukset.

Kattoreittejä.

Lisää serpentiinipolkua.

Dybbelsbro.

Raksa esti suoran pääsyn Ikealle.

Käppäilimme hetken Ikean katolla, sieltäkin tuli loiva rinne alas serpentiinipolkua pitkin, ja lasten iloksi siihen oli viritetty myös ketjutettuja liukumäkiä, joku kekara siinä hieman teloikin itseään. Me totesimme paikan olevan nähty, ja lähdimme kävelemään takaisin hotellille, noin 1,5 kilometrin matkan. Kattokävely oli floppi, ja arvosana siitä 1/5.

Hissi Ikean katolle lähti katutasolta.

Kattotasanne jatkui Ikean yläpuolella.

Vähän parempi kattonäkymä.

Kaktustornit.

Täältä näkyi hotellille asti.

Hetki lepoa taas hotellilla, ja sitten lähdimme samaan puistoon missä olimme olleet edellisenäkin iltana. Mukaan pakkasimme jälleen sipsipussin, aiemmin päivällä ostetun ja sittemmin hotellihuoneen jääkaapissa jäähdytetyn shamppanjan ja pari lasia. Puisto oli tällä kertaa enempi täynnä ihmisiä, ja jouduimme kiertämään puiston toiseen päähän asti ennen kuin löysimme sopivan penkin. Vähän yskiskelijöitä oli siinä ympärillä, mutta sille nyt ei voinut mitään. Dokasimme shamppanjan, katselimme ohikulkijoita ja vedessä lipuvia vesilintuja. Ilma oli aivan täydellinen. Arvosana puistodokaamiselle 5/5. Palasimme hotellille. Jostain syystä samaan hissiin tuli japanilaispariskunta, jonka nainen oli pukeutunut kimono-tyyppiseen asuun, joten oli pakko heittää heillekin muutama lause, Pp sitä vähän ihmetteli. 

Sinetöity vessapaperi hotellihuoneessa.

Puistotunnelmaa.

Kevät oli jo pisemmällä kuin Hesassa.

Shamppanja on hyvä juoma, kuoma.

Niin seesteistä.

Käytimme huoneessa vessaoption, ja lähdimme sitten melkeinpä saman tein illallistamaan Hereford-pihviravintolaan Strøgetille, jossa olemme aina Köpiksessä ollessamme käyneet. Mahduimme sisään, sellainen kaljupäinen ukkeli ohjasi meidät kahden kännisen nuoren miehen viereen, jotka onneksi lähtivät hetken päästä pois. Olimme salakavalasti siirtäneet Pp:n kanssa pöytäämme kauemmaksi heistä aina muutaman sentin kerrallaan.

Illalliskippolana tuttu Hereford.

Kippola sisältä.

Tilasimme molemmat samanlaiset kombinaatiot 200gr pihveineen. Ruuan tulossa kesti, mutta pihvi oli mielestäni tosi hyvin paistettu, eikä muukaan ruoka nyt muutenkaan pahaa ollut, juomiseksi 0,6 litran kalja Pp:n turvautuessa omenasiideriin. Hinta oli about 800DKK (~108€), joten kallishan tuo oli. 

Illallispihvi.

Lähdimme sitten vielä katsastamaan Agneta & Merman teoksen, jota olimme käyneet katsomassa jo viime syksynä. Ne olivat kanaaliin veden alle upotettuja patsaita. Aurinko oli jo tässä vaiheessa laskenut, ne olisi pitänyt käydä katsomassa päivemmällä. Patsaat olivat jotenkin valaistu veden alta, mutta aika huonosti ne näkyivät. Palasimme sitten viimekertaisen Danmark-hotellimme ohi Raatihuoneentorille, ja siitä nykyiseen hotelliin SAS:iin. Humalaisia oli kaduilla huutelemassa melkoisesti. 

Agneta & Mermen, are you there? 

Melkein kuin Venetsiassa olisi.

Højbro Plads.

Puiden kukkaloistoa.