sunnuntai 11. lokakuuta 2026

944# Agios Nikolaos, 3

30.6.-1.7.2026, +31, Clear, Agios Nikolaos, Greece

 

Nukutti jälleen ihan hyvin, joskin minä kärsin välillä kylmästä ja Pp kuumasta. Kahdeksan jälkeen heräilimme, aamiselle puoli yhdeksän jälkeen. Nyt tiesimme miten käyttäytyä ja mikä oli proseduuri, silti aaminen oli jotenkin hermostuttava kokemus.

Emme jaksaneet tänään tehdä sen ihmeempiä, joten valmistelimme itsemme ns. rantakondikseen ja lähdimme sitten Almyros-rannalle. Se on kyllä hyvä ranta, mutta valitettavasti sellaista rantabaaria siellä ei ollut missä olisi voinut istuskella katetulla terassilla, vaan juomat piti viedä sitten omille paikoilleen. Me emme viitsineet ottaa edes rantapetejä, vaan makasimme vain pyyhkeiden päällä hiekassa. Tänään ei tuullut, joten rannan lämpötila oli 40 astetta eikä siinä kovin kauaa pystynyt makkoomaan. Merenkäynti oli pienentynyt eilisestä, ja veden lämpötila noussut taas reiluun 26 asteeseen, joten uiminen oli helpompaa kuin edellisenä päivänä. Puoli tuntia uiskentelimme.

Rantatunnelmia.

Palaneita selkiä.

Vaihdoimme sitten paikkaa hotellin uima-allasalueelle. Siellä oli mukavan rauhaisaa. Otimme frappet hotellin baarista, ne tehtiin muovimukeihin ja maksoivat vain 3€ / juoma, mutta olivat hyviä. Uimme altaassa jonkunlaisesti, Pp tosin enemmän kuin minä. Meillä oli nyt makuulavitsatkin varjosta. Tunnelma oli niin unettava, että tuli ihan nukahdettuakin siihen.

Relaamassa altaalla. Huomatkaa kuvaajan treenatut pohkeet.

Kävimme huoneessa ottamassa pikasuihkut, siivoojakin oli jo käynyt. Peittomme oli muutettu yhteislakanaksi, mutta tiesimme missä lakanajemma oli (käytävällä lukitsemattomassa kaapissa), joten kävimme pokkana hakemassa sieltä yhden ”peiton” lisää. Menimme sitten kauppaan ostamaan vähän sipsejä, vesiä ja jääteet, ja palasimme huoneeseen. Ylämäki hotellille oli hyvin raskas tälläkin kertaa, ja soijaa pukkaa kun mäen kapuaa ylös. Menimme sitten parvekkeelle ja dokasimme edellisenä päivänä ostamamme rakin. Se oli minusta vähän karseahkoa, mutta Pp tykkäsi siitä enempi. Sitten kellahdin pienille päikkäreille vuoteeseen.

Hotellille johtavan ylämäen alku.

Lähdimme illan suussa kylille, aurinko paistoi vielä kuumasti. Kävely sujui kuitenkin hyvin, mutta emme löytäneet drinksubaaria ennen kuin vasta lammen luota. Siinä olikin muutama hyvä kippola, jäimme Kanali-nimiseen baariin. Tilasimme mojitot. Ne tulivat yllättävän nopeasti, en tiedä oliko niissä paljoakaan alkoholia, mutta hyvältä maistuivat, hinta oli 9€ muki. Ne juotuamme kävelimme hetken ympäriinsä; nousimme ylös rinteeseen jossa ei ollut muita turisteja, mutta täällä paikalliset asuivat, oli ihan kiva nähdä sellainenkin alue. Sen jälkeen menimme pizzastamaan La Strada-nimiseen kippolaan, jonka olimme spotanneet edellisenä päivänä. Meinasin mennä keittiöön sisään, kun sisäänkäynti oli niin kummallinen. Siinä oli ennen kaikkea loistava terassi, josta avautui näkymä lammelle.

Mojito. Isac Elliotia lainatakseni, "ai että"!

Akti Koundourou-katu.

Auringon laskiessa kaupunkiin tuli omanlainen väritys.

Toivottavasti koirat osaavat lukea tämän..

Risteilylaivoja tulossa ja menossa.

Asuinlähiö.

Mäkistä seutua.

Olisi aika comfy kämppä.

Muita asiakkaita ei ollut paljoakaan, se vähän hämmästytti meitä miten ravintolat olivat niin tyhjinä täällä. Ehkä turistisesonki ei ollut sitten vielä kunnolla alkanut, vaikka elettiinkin jo kesäkuun viimeistä päivää. Tai sitten tänne Agios Nikolaokseen ei vain tullut turisteja. Tilasimme siis pitsat, Pp otti Specialin, minä otin Americanin. Oma pitsani ei ollut mikään ihmeellinen, annoin arvosanan 3/5, mutta Pp antoi omastaan huikeat 4½/5. Juomaksi roseviiniä, vettä ja olutta. Hinta oli 54€, annoimme 60€. Emme saaneet edes mitään talon tarjoamaa jälkkäriä, joten siitäkin vähän miinusta. Muuten henkilökunta oli kyllä ystävällistä. Paluumatkalla poikkesimme vielä supermarkettiin. Hiki iski taas ylämäkeä noustessa. Hotellilla suihkut jne.

American.

Pizza Special.

Iltanäkymä pitzerian terassilta.

Seuraavana aamuna normaaliin aikaan herätys ja normaaliaikaan aamiselle. Se oli vain pakollinen numero joka oli pakko lusia. Luulen, että aamiaissalin edustalla päivystävä grupieerinainen on vähän ihastunut minuun.

Aamupalalta selvittyämme keräsimme hetken voimia ja lähdimme sitten aurinkorasvattuina hakemaan ensiksi postia. Pp oli toiminut kartanlukijana, ja jo hetken epäilin minne mahdamme joutua, sen verran hurjan näköinen oli polku jota pitkin mentiin. Mutta niin vaan posti tuli vastaan. Siellä piti jonotella melkoinen tovi, ennen kuin tuli meidän vuoro ja saimme ostettua kahdeksan postimerkkiä, á 2€. Kävelimme sen jälkeen hetken väärään suuntaan, ennen kuin löysimme takaisin haluamalle tielle; tarkoitus oli etsiä market place, mutta emme sitä ikinä löytäneet, vaikka kuinka sitä haimme. Nousimme korkealle mäelle jonne oli 162 porrasta, sellainen alkoi menemään jo hieman tunteisiin. Näimme ihmisten kantavan vihanneskasseja, mutta emme vain kerta kaikkiaan löytäneet torille. Ties mihin maan alle se oli sitten jemmattu. Tarkoitus oli etsiä tulevaa varten myös bussiasema, mutta voimamme ehtyivät kuumuudesta kerta kaikkiaan, joten laskeuduimme alas merenpinnan tasolle ja menimme frappelle.

Reitti postille muuttui hiekkatieksi? ええ?

Posti löytyi viimein.

Astetta isompi ruokakauppa.

Rappuja riitti noustavaksi.

Jonkun parvekemööpelit katutasossa.

Rypäle ja pelakuu.

Frappe auttaa helteeseen.

Vähän harmitti fiiliksiä, joten lähdimme lampsimaan takaisin hotellille. Saimme sentään postikortit ostettua, tosin nekin olivat melkoisen ruiskut. Hotellin lähellä pysähdyimme viereiseen Meltemi-ravintolaan, jossa tilasimme itsellemme Aperol Spritzit. Olimme suunnitelleet menevämme Votsalo-baariin, mutta se oli ollut viimeistä piirtoa myöten täynnä. Eipä tuo haitannut, Meltemi tarjosi hyvät Aperol Spritzit hintaan 9€ / muki.

Hotellin vieressä olevaan Meltemiin drinksuttelemaan.

Kippola sisältä.

Aperol Spritz.

Hotellin vieressä olevaa kivirantaa emme testanneet kertaakaan.

Hotellilla aurinkoöljysimme itseämme lisää ja hetken aikaa jäähdyttelimme, ja lähdimme sitten uimaan Almyroksen rannalle. Pelkäsin kusiluistimien hankaavan jalkapöydän ihon rikki (sitten uiminen meressä olisi ollut supertuskaisaa), mutta onneksi niin ei käynyt. Merivesi oli ensi alkuun lämmintä (27 asteista), mutta puoli tuntia pulikoituamme se muuttui kylmäksi kuin taikaiskusta, jonkunlainen kylmäpulssi iski rantaveteen. Tänään oli ollut melko tuulinen päivä, joten johtui ehkä siitä.

Kirkasta vettä.

Hotellilla suihkut ja sitten juopottelimme pullollisen ouzoa parvekkeella. Se oli aika kovaa kamaa. Lähdimme sitten illalliselle, aurinko paistoi vielä melko kuumasti. Olimme päättäneet jo etukäteen mennä Evanna-nimiseen ravintolaan; se helpotti melkoisesti ravintolan valintaa kun päätös oli etukäteen tehty. Meidät yhytti heti sisäänheittäjä, ja pääsimme kippolaan ketterästi ineen. Tilasin giouvetsin ja Pp tilasi gyroksen; juomaksi taas vettä, rose-viiniä ja olutta. Safkat tulivat nopeasti, tykkäsin omastani paljon vaikka olisin kaivannut hieman vihanneksia messiin. Annoin arvosanaksi omastani 4/5, Pp 3/5. Naapurinpöydän papparainen huvitti kaikkia, sillä hänen vaimo-oletettunsa valitsi omaa sapuskaansa niin pitkään, että ukko sanoi tarjoilijalle, että tule tunnin kuluttua takaisin. Lopulta nainen päättyi hampurilaiseen. He eivät puhuneet toisilleen sanaakaan, joten ehkä heillä oli jonkunlainen risa menossa.

Kaktuksia.

Matka kylille.

Kirkko.

Kirkon torni.

Kirkko sisältä.

Voulismeni-lammen ravintoloita.

Illallispaikkamme tänään.

Giouvetsi.

Gyros.

Kävelimme sitten auringon laskun aikaan takaisin hotellille. Olimme olleet tänään varsin aikaisin liikenteessä, sillä aikaisempina iltoina oli tullut pimeä jo syödessämme. Kisselauma yhytti meidät ja pääsin paijaamaan yhtä yksilöä antaumuksellisesti. Hotellin lähellä olevassa mini-marketissa poikkesimme hakemassa sipsejä ja vettä, ja osasimme käyttää sakoula-sanaa (ostoskassi), se tuntui huvittavan myyjää. Hotellilla sitten suihkut ja hieman futiksen mm-kisoja.

sunnuntai 4. lokakuuta 2026

943# Agios Nikolaos, 2

29.6.2026, Monday, +31, Clear, Agios Nikolaos, Greece


Hyvin tuli nukuttua kahdeksaan asti. Ilmastointikone oli aika äänekäs, mutta tehokas. Peittona oli pelkkä lakana (inhoan sitä), ja välillä tuntui hieman paleltavan, vaikka olin säätänyt sitä vähän lämpöisemmäksi ennen kuin menimme nukkumaan. Olin vähän yllättynyt miten Pp:kin nukkui kahdeksaan asti, kun yleensä on niin aamuvirkku.

Aamiaisaika oli klo 8-10. Menimme sinne ehkä puoli yhdeksän jälkeen. Se oli täynnä väkeä, ja oli jotenkin hyvin hermostuttavaa tungeksia siellä ihmisten välissä. Aamiainen oli kuitenkin yllättävän monipuolinen, kahvitkin tultiin tuomaan pöytään, laatukin ihan OK. Todennäköisesti kyllästynyt sihen jahka kuluu muutama aamu, mutta toistaiseksi se oli OK.

Raastepöydästä voipi aloitella.

Juusto- ja leikkelevalikoima.

Lämpimäisiä.

Hedelmiä.

Aamiainen lautasella.

Kiertelimme sitten vielä hotellin tiluksia. Löysimme kaikki uima-altaat, ne olivat yllättävän isoja. Uima-aika alkoi vasta klo 10, sitä ennen altaita puhdistettiin, joten aamu-uijia paikka ei suosinut. Pelasimme pari vetoa pinki-ponkia. Palasimme sitten huoneeseen, ja päätimme lähteä vähän tutustumaan kylille päivän valossa. Helkkaristi kuluu aina aikaa kaikenlaiseen valmistautumiseen ja huuhaan, kuten nytkin. Aurinkorasvaa pitää laittaa ja reppua pakkailla, ja matkaan pääsimme vasta lähempänä puolta kahtatoista. 

Hotellin baari (ei tullut käytyä kertaakaan viikon aikana).

Baarin / lobbyn tiloja.

Hotellin tilukset olivat hyvin hoidetut.

Isoin uima-altaista.

Lähiranta oli pieni ja kivinen, emme käyneet.

Hotellin kolmas uima-allas.

Osassa huoneista oli omat "altaat".

Kävelimme ensiksi rantaa pitkin, ja kävimme tsekkaamassa Amaltean monumentin (Horn of Amalthea). Tämä metallista ja vihreästä lasista tehty runsaudensarvi nyt ei ollut mitenkään ihmeellinen, mutta kuului ns. pakollisiin nähtävyyksiin. Vastapäätä niemennokassa oli El Greco-hotelli, jota olimme miettineet omaksi hotelliksemme, mutta oli vain kahden tähden luukku; ulkoapäin se kuitenkin vaikutti ihan hienolta.
 
Rantaraitilla.

Pien perhonen.

Horn of Amalthea.

El Grego-hotelli, 2/5?

Jatkettuamme eteenpäin vastaan tuli Abduction of Europa-teos, joka oli sangen härkämäinen teos neljän metrin korkeudellaan ja kuuden tonnin painollaan. Ympärillä pyöri ärsyttävä vanhempi pariskunta joka näytti tekevän kaikkensa pilatakseen meidän ottamat valokuvat. Tässä kohtaa alkoi myös kuumimaan sen verran, että piti kaivaa jo hikipyyhe esiin; sekään ei auttanut vaan piti etsiä kahvila. Satamassa oli muutama, valitsimme Pier-nimisen kahvilan, josta saimme loistavat paikat.  Frappet maksoivat tippeineen 10€, saatiin vielä litran vesikin kaupan päälle.

Abduction of Europa.

Härkää sarvista ja muualta.

Puuttuiko kahvilan nimestä kenties U-kirjain?

Näkymät kahvilasta.

Frappet 5/5.

Kävelimme Voulismeni-”järveä” ympäri, nousimme ylös näköalapaikalle. Siinä oli kiva baarikin, joten jäimme siihen drinksuille; tilasimme Aperol Spritzit, ne maksoivat 10€ / muki. Tarjoilija oli vähän väsähtäneen oloinen ukko, mutta juomat olivat ihan OK. Ne nautittuamme lähdimme kävellen kohti hotellia, poikkesimme välillä muutamaan kauppaan katsomaan, jos saisi kuivaa Cair-skumppaa, mutta valitettavasti ei tärpännyt. Ostimme sitten vettä ja sipsejä.

Silta päivänvalossa.

Näköalapaikalle piti päästä.

Kesä Agios Nikolaoksessa.

Yamas!

Kiitos kippola, palvelit meitä hyvin!

Agios Nikolaoksen kauppakatu.

Tämä vuvve tuli tutuksi viikon kuluessa.

Roussos Koundouros-patsas.

Liikenneympyrä päivällä.

Kisse päikkäreillä.

Jäähdyttelimme hotellilla hetken, siivoojakin oli jo käynyt. Vaihdoimme uimatamineet ylle ja aurinkorasvasimme lisää itseämme, ja painelimme sitten Almyros-rannalle. Merivesi oli sekoittunut ja viilentynyt, pintavesi oli vain 23 asteista, pohjassa 26. Omituista. Uskalsimme silti polskia about puoli tuntia. 

Ihmisiä vilvoittelemassa meressä.

Palasimme hotellille ja kävimme respan minimarketissa, joka sattui tällä kertaa olemaan jopa auki. Harmi vaan, että se oli niin sikahintainen, ettemme oikein viitsineet ostaa mitään. Yhden Alfa-oluen ostin, ja join sen sitten parvekkeella, Pp tyytyi kahteen Ice teahen.

Lähdimme syömään joskus seitsemän maissa. Meillä oli jo paikka tsekattuna etukäteen, sillä olimme jo päivällä päättäneet mennä Celesteen, olimme katselleet sitä jo eilisiltanakin. Kävimme ensin kuvaamassa Lato pros Kamaran, mikä oli ehkä puolen hehtaarin kokoinen arkeologinen alue keskellä Agios Nikolaosta, ja sitten järven kirkon (Fisherman's crypt). Ne oli nopeasti kuvattu, siirryimme sen jälkeen syömään. Meidät toivotettiin hyvin tervetulleeksi, palvelukin oli nopeaa. Otimme molemmat kleftikot, juomaksi puoli litraa rose-viiniä, olut ja vettä. Sapuskat olivat ihan ok, Pp tykkäsi tällä kertaa omastaan enemmän kuin minä. Oma arvosanani oli 3/5, Pp antoi 4/5. Jälkkäriksi tuli vielä talon tarjoamana pari taikinapalloa (pahahkoa), ja jonkunlainen tiramisu-juttu (hyvä). Parempi mieli jäi tästä kippolasta kuin edellispäivän ravintolasta.

Urkkapuisto.

Lato - vanhaa Agios Nikolaosta.

Arkeologisesta kaivauksesta oli tullut mopoparkki.

Fisherman's crypt.

Vanhoja maalauksia jätetty lojumaan ulkoilmavarastoon.

Veneitä lammen äärellä rauhoittumassa iltaa varten.

Illalliskippola Celeste.

Kleftiko.

Jälkkäri.

Paluumatkalla kävimme viinakaupassa ja ostimme pullon Cair-kuohuviiniä hintaan 12,20€. Telkkarissa meni Brasilia-Japani peli, joka oli kutkuttavassa 0-1 tilanteessa (lopulta Brasilia voitti ☹ ). Siitä sitten kävelimme kotiin, ylämäki sai jälleen hien virtaamaan, joten suihkuhan se oli kun kämpille päästiin. 

Kuu.