maanantai 6. tammikuuta 2020

669# Talvea kesämökillä

3.1.2020 - 5.1.2020, -1, Partly cloudy, Ruokolahti


Pp:n ei tarvinnut minua toista kertaa houkutella ehdotettuaan mökkiviikonloppua heti uudenvuoden jälkeen. Mökki on kyllä talviasuttava, vaikkemme siellä olleet koskaan talvella käyneetkään. Yleensä matkanteon esti teiden kunto (tietä ei aurattu), mutta tänä vuonna asia oli toisin. Vaikken mihinkään ilmastonmuutoshössötykseen juuri uskokaan, niin myönnettäköön että kansaamme on tänä talvena siunattu mahtavilla keleillä. Tammikuuta mentiin jo hurjaa vauhtia, eikä Etelä-Suomessa ollut lumesta vielä tietoakaan.

Matkaan perjantai-illalla töiden jälkeen. Se oli varsin sateinen ja myrskyinen iltapäivä, kolmelta oli jo pimeää emmekä päässeet matkaan ennen kuin lähempänä viittä. Pp ajeli ikävissä ja vettyneissä olosuhteissa ensin Porvooseen ja siitä kutostielle Kouvolaan ja edelleen Lappeenrantaan. Olimme nukkuneet koko viikon huonosti ja kyllä väsyttikin. Lappeenrannassa saimme tarvitsevamme tauon, jonka käytimme Hesburgerissa syömiseen, vessakäyntiin ja Prisma-visiittiin, josta haimme tarvittavat viikonlopun tarvikkeet. Tipaton tammikuu eli ei, mutta jätimme kuitenkin alkotuotteet kauppaan ja tyydyimme vesilinjalle. Sitten jatkoimme vielä viitisenkymmentä kilometriä eteäpäin. Kuolevia lumikasoja muistutti teiden pientareella talven olemassaolosta. Viimeiset viisi kilometriä mökkitiestä oli yleensä hiekkatietä, mutta nyt päällysteenä toimi luistinradan virkaa ajava muhkurainen ja jäinen kulkuväylä. Olisi ollut kiva tempaista jalkaan hokkarit ja luistella perille. Tiellä oli naurettava 50 km/h nopeusrajoitus, mutta ei täällä pystynyt ajamaan kahtakymppiä kovempaa.

Hese.
Maistuipas se hyvältä, pitkästä aikaa.
"Kaikkea on... ja rahani riittää."
Hurjassa kunnossa oli tie.

Viimein perillä. Kaikenlaista pientä reeraamista riitti aina ennen kuin pääsi asettautumaan taloksi. Purimme auton ja täytimme ensiksi jääkaappikamat. Kävimme virittämässä vesihanat ja sähköt toimintavalmiuteen ja avaamassa lisärakennusten ovet. Sängyt piti saada myös kondikseen ennen kuin uni pääsisi yllättämään. Etänä ohjattavan ilmalämpöpumpun ansiosta mökissä oli huomattavasti lämpimämpää kuin kodeissamme, joten lämmityshommiin ei tarvinnut onneksi erikseen ryhtyä. Saimme relaksoitua ja kovasti väsyttikin joten unillekin teki mieli.

Olin nukkunut koko viikon huonosti ja aivan liian vähän. Nyt nukuin sikeästi kuin tukki pitkään. Aamu valkeni siinä vartin yli yhdeksän. Edellispäivän sade oli muisto vain, ja taivas näytti selkiytyneen. Näimme tilukset päivänvalossa. Pihalla ja laiturilla oli lumen ja jään sekoitusta, tehden kävelyalustan melkoisen liukkaaksi. Lämpötilakin oli valahtanut nollan alapuolelle. Kävimme laiturilla ihmettelemässä puolitalvista maisemaa. Järvi oli saanut jääkerroksen joskaan lunta ei ollut jäänyt yhtään päällysteeksi.

Aamu valkenee.
Laituri.
Auringonnousu.

Keittelimme kaffetta ja nautimme aamupalan. Menin sitten uusiounille ja kylläpä unta riittikin. Pp puuhaili omiaan. Mitään ihmeitä siinä päivän aikana ei tullut tehtyä. Hetken mietimme kävelylenkin mahdollisuutta, mutta muistikuvamme eilisillan jääkentistä ei saanut meitä innostumaan asiasta, olisi pitänyt olla nastalenkkarit sitten mukana. Nautimme vain joutenolosta, hiljaisuudesta, kirjan luvusta yms lolleroinnista. Vesivessaa täällä ei ollut ja vierailun lämmittämättömässä hyyskässä suoritti mieluusti nopeammin, vaikka toisaalta kokemus oli raikkaampi ja kärpäsettömämpi kuin kesäaikaan.

Meneillään oleva kirjaprokkis.
Metsää oli pistetty nurin.

Kun ilta alkoi pimenemään, aloimme reeraamaan saunaa. Järvi oli jäässä mutta saimme hanasta raikasta järvivettä ämpärit täyteen. Aika monta pesällistä piti saunassa klapeja poltella ennen kuin saimme lämpötilat nousemaan riittävälle tasolle. Vasta päästessämme saunan löylyihin ja katsellessamme lumista terassia ja säkkipimeää metsämaisemaa talvinen mökkireissu konkretisoitui mieleeni; tämä tosiaankin oli spesiaali vierailu mökille, aivan irrallinen kuin muut kerrat. Se tuntui hienolta.

Iltakin tuli nopeasti.
Lähtölämmöt.
Kyl puusauna on vaan niim pal paré.

Löylyistä oli kiva mennä jäähdyttelemään verannalle. Höyrysimme koleassa illassa, intiaanit olisivat voineet löyhytellä meistä savumerkkejä. Kovin pitkään ulkona ei kannattanut olla kylmettymisen vuoksi, ja mieli teki äkkiä saunaan lämmittelemään. Terassilla oli pressuihin viritetty pihakeinu, jonka suojista kuului melkoinen elämöinti. Ilmeisesti jonkin sortin eläin oli siellä pesää väkertämässä. Saunan päälle Pp:n loihtima ruoka (maustetut lohkoperunat ja makkarat) kruunasi kokemuksen kyllä 5/5.

Illallinen. Njamskis!
Illaksi vielä pari pesällistä takkaan.



Takassa loimusi.

Nukuin seuraavankin yön kuin tukki. En tiedä oliko se raitisilmamyrkyteksen ansiota, vai vallitsevan hiljaisuuden, vai stressittömän viikonlopun, vai saunakaljattomuuden, mutta olisipa hienoa jos voisi aina nukkua näin. Heräsin lähemmäs puolta kymmentä enkä ollut herännyt mihinkään koko yön aikana. Ihmeellistä.

Sää oli kirkas, ja pakkasta oli kuutisen astetta. Rannassa kuuli selvästi, miten pakkanen sai veden jäätymään entisestään. Järven jäätymisestä lähtevä pauke ja vonkuna oli melkeinpä aavemaisen kuuloista. Näimme kiikareilla vastarannalla kolmen ihmisen ja yhden koiran uskaltautuneen jäälle pilkille. Mekin kävimme vähän tallailemassa laiturin päästä; jää jalkojen alla vaikutti kyllä vahvalta joskaan emme uskaltautuneet kovinkaan kauaksi kun meillä ei mitään naskaleita tms ollut mukana.

Ei ihan tuore lehti.
Jäälle oli tullut hieman lunta.
Pilkkijät.

Nautimme aamupalan, luimme kirjaa, pelasimme muistipeliä - jonka hävisin joka kerta. Otin jälleen uusiounet. Aurinko laskisi kolmen kieppeillä, ja koska pimeässä olisi ikävä ajella niin päätimme lähteä Hesaan vähän tavallista kesämökkiviikonloppua aikaisemmin. Siivoamisessa, tiskaamisessa ja mökin reeraamisessa menee aina yllättävän kauan aikaa. Viimein saimme kaikki kuosiin ja itsemme matkaan puoli kolmen kieppeillä. Aurinko paisteli vielä alkumatkasta ja muutenkin pakkaskelin myötä tiet olivat kuivuneet eikä ollut niin synkkää kuin tullessa. Ajoimme luikauksella Kymen Paviljonkiin, jossa nautimme makkaraperunat lounaaksi (kello oli tosin tässä vaiheessa puoli viisi). Ihan hyvä sapuska, mutta kallis eikä annoksesta lähtenyt oikein edes nälkäkään. Siitä jatkoimme ykkösellä Hesaan; liikennettä oli kertynyt jonkun verran mutta ehkä seuraavan päivän loppiaisesta siunautunut vapaapäivä jakoi viikonlopun paluuliikennettä vielä osiin.

Sitten kotimatkalle.
Viittäkymppiä näillä teillä ei uskaltanut ajaa.
Ruokolahden kirkko.
Pala Saimaata.
Kymen Paviljonki on yksi suosikeistamme. Kesäisin takapihalla vuohia ja kanasia.
Lounas oli OK.

Ja entä arvosana talviselle mökkiviikonlopulle? Ehdottamasti 5/5. Talvisista olosuhteista huolimatta tästä tuli pieni muisto vierailu kesäkaudelle.

maanantai 23. joulukuuta 2019

668# Turku

21.12. - 22.12.2019, +5, Drizzle, Turku


Joulunalusviikonloppuna päätettiin lähteä porukoiden kanssa käymään entisessä pääkaupungissamme tervehtimässä sukulaisia ja kiertelemään hautausmaita. Monesti olemme tehneet saman Turun reissun jouluaattona, mutta tällä kertaa päätimme tehdä reissusta paripäiväisen ja toisaalta sitten voisi hiljentyä joulunviettoon sen sijaan että istuisi päivän autossa.

Matkaan lauantaiaamuna kymmenen kieppeillä. Päivä oli valjentunut sellaiseksi kuin se nyt vain voi etelä-suomalaiseen talvityyliin valaistua; harmaata oli eikä lumesta tietoakaan ja muutenkin sumuinen keli piti luksimäärät kurissa. Ajoimme kaupungin halki nopeasti Turun moottoritielle, eikä ennustettua joulun menoliikennettä nyt liiemmälti ollut menoa jarruttamassa. Tie oli sula ja talvirajoitukset tuntuivat vähän kohtuuttomilta. Tunnelman lisäämiseksi viritimme melutoosan jouluradion taajuudelle.

Sumetta piisasi.

Ensimmäisen tauon pidimme Salon Piihovissa. Erehdyin kerran katsomaan telkkaristakin tosi-tv-ohjelmaa, jossa näytettiin ABC-huoltoasemien asiakkaita. Voi jessus millaista junttikööriä tämäkin maa päällänsä kantaa. Sinällään se nyt antaa varsin totuudenmukaisen kuvan kansasta, sillä samanlaisia tarinoita täältäkin saisi aikaiseksi. Arvoimme hetkisen minkälaista suupalaa ottaisimme, ja päädyimme sitten noutopöydän antimiin. Ruoka ei ollut kaksista - salaattipöytä koostui raasteista ja majoneesisalaatista, ja lämminruoka oli kalaa ja jonkinlainen porsaanpala. Jostain jäi vielä koko päiväksi voimakas valkosipulin maku. Ikävä kyllä valokuvaaminen annoksesta jäi tällä kertaa unohduksiin, mutta ehkä sapuska oli parempaa miltä näytti. Annon arvosanaksi 3/5. Jälkkäriksi kahvi. Poikkesimme sitten vielä hotelli helpotuksessa, laskimme hetken aikaa muun kuin mustanvärisiä asiakkaiden takkeja (saimme tulokseksi kaksi) ennen kuin jatkoimme jälleen matkaa.

Seuraavaksi ajoimme ensin Paimioon, jossa kävimme sytyttämässä kynttilät hautuumaalle. Seuraavaksi jatkoimme Sauvoon, missä hoidimme saman operaation. Oli alkanut tihuttamaan, ja vaikka lämpöasteita oli runsaasti niin kosteus ja kylmyys meni luihin ja ytimiin. Seuraavaksi ajelimme Naantaliin sukuloimaan, jossa meitä kestittiin maukkailla välipaloilla ja kahvilla. Kuulumiset vaihdettuamme ajoimme Turkuun. Meillä oli Seurahuoneelta buukattu hotellihuoneet. Pari kierrosta hotellin ympäri piti ajaa, ennen kuin saimme autolle parkkipaikan. Hotellilla olisi ollut parkkihalli, mutta faija kieltäytyi ajamasta sinne aikaisempien ikävien kokemusten perusteella (respantäti myöntäili asiaa, että parkkihalli oli suunniteltu 80-luvulla 70-luvun autoille). Teimme check innin ja saimme kaksi huonetta ylimmästä kerroksesta. Huoneisiin mentiin eri hisseillä, vaikkeivät ne kaukana toisistaan olleetkaan.

Sauvon kirkko.
Kohti Naantalia.

Huone oli siisti ja melko tilavakin. Minullakin oli kaksi vuodetta. Ikkunasta oli näkymä Eerikinkadulle. Telkkari vaikutti lupaavalta. Kylppäri oli suuri, mutta bidé tms valutti vettä niin, että kastelin joka kerta sukkani mennessäni vessaan (lattia oli tummansinistä kaakelia josta märkyys ei niin hyvin erottautunut). Hetken asetuin taloksi ja menin sitten porukoille katsomaan telkkaria.

Vuode oli kutsuva.
Tunnelmavalaistustakin sai.
Sisälämpötilaa sai säädettyä.
Tämä jäi vähän oudoksi... liitujakin olisi ollut?
Näkymä ikkunasta Eerikinkadulle.

Klo 17.30 meillä oli pöytävaraus Bassi-ravintolasta. Se oli kalaravintola Aurajoen rannassa. Paikka vaikutti varsin fiiniltä tarjoilijoita ja portsaria myöden. Saimme ikkunapaikan, ravintola tuli ehkä puolilleen täyteen. Valinnanvaraa ei ollut liikaa, joten esimerkiksi alkuruuista en saanut mitään syödyksi. Pääruuan osalta päädyin grillattuun taimeneen. Toki yksi liharuokakin oli laitettu vaihtoehdoksi mutta sen verran minäkin tiedän, ettei kalaravintolassa kannata ottaa lihaa (ja vice versa). Juomaksi otin Kakolan panimon olutta, porukat valitsivat sikahintaisen valkoviinin. Ruoka oli kyllä todella hyvää ja komponentit ja makukokonaisuudet toimivat, mutta minulle jäi kyllä tästä nälkä. Jälkkäriksi otin kahvin ja jallun. Kallis ravintola, nälkä jäi, miestenvessasta oli saippua loppunut ( :D ) ja alkuruuaksikaan en keksinyt mitään syömistä, niin arvosanaksi lohkeaa minulta vain 3/5.

Ravintola oli kakkoskerroksessa.
Aurajoki.
Alkudrinksu ja menyy.
Grillattu taimen.
Hurlum-olut oli maukas.

Syönnin jälkeen piti etsiä vielä kauppa, josta saisi vähän sipsejä ja juotavaa. Sellaisen löytäminen ei meinannut onnistua Turun keskustasta millään, kun kellokin oli jo seitsemän. Kiertelimme Hansakorttelia, josta löysimme onneksi vielä K-marketin joka oli puoli kahdeksaan asti auki. Muut kaupat olivat jo sulkeutuneet. Nuorisoa maleksi korttelissa tekemässä nuorison juttuja. Tori oli muutenkin remontissa, joten vähän ankeaahan täällä tietysti oli. Palasimme sitten hotellille ja erkanimme huoneisiimme. Mä kävin testaamassa suihkun, jossa oli lempitubettajani Harald Baldrin suosima "noodle shower head". Spesiaalimaininta lähtee myös hyväntuoksuisesta body lotionista. Loppuilta sujuikin lolleroidessa ja telkkaria tuijotellessa. Vuode oli pehmeä ja huone lämmin - mulla on kotosalla talvisin niin pirun kylmä, että tuntui kerrankin mukavalta kun ei tarvinnut sisätiloissa palella. Nautin muutaman oluen ja nälkävajeen kuittasin sipseillä. Unille menin puolen yön kieppeillä.

Aurakatu.
Tori oli remontissa.
Hansakorttelin humua lauantai-illassa.
Noodle shower head.
Pesoaineita.
Kippis!

Kuhtalaisesti nukuin. Vuode oli hyvä ja bedlinensit erinomaiset. Olisi jopa nukuttanut vielä lisääkin, mutta piti suunnata aamiaiselle yhdeksältä. Mä olen yleensä huono syömään aamiaista, mutta nyt meni kaikenlaista sortimenttiä naamariin (unohdin valitettavasti kuvata taas tämänkin ateriakokonaisuuden). Tarjolla oli jopa riisipuuroa - josta nyt en niin kovasti pitänyt, siinä oli semmoinen omituinen makea sivumaku. Croissantit olivat isoja, leipäkin hyvää ja leikkeleet myös. Kahvi oli maukasta. Aamiaisesta luikahtaa ainakin 4/5.

Aamun valkenemista.

Sen jälkeen vielä pienet uusiounet huoneessa, ennen kuin pistimme kamat kasaan ja kävimme tekemässä check outin. Ulkona oli jälleen harmaa, tihkusateinen päivä. Oli minun vuoroni ajaa. Ajoin ensin kaupungin halki Turun hautuumaalle, jossa kävimme jälleen sytyttelemässä kynttilät omaistemme haudoille. Sen jälkeen ajoimme moottoritielle, ja suuntasimme veljen luo Paimioon. Lapset meitä jo hieman vartosivatkin ja kärttivät joululahjojaan. Söimme maittavan lounaan itseteurastetusta hirvieläimestä ja myöhemmin vielä kaffet päälle. Saimmekin reilut pari tuntia kulumaan ennen kuin lähdimme ajelemaan kotia päin, kun vielä alkumatkasta olisi hetkinen päivänvaloa jäljellä. Kotimatka meni näpsäkästi, joskin vasenta jalkaa rupesi loppumatkasta jiulimaan ja epäilin siihen jo tulleen veritulpan. Mukava reissu oli ja mukava oli vähän rentoutua hotellissakin, kerrankin jäi aikaa relaksoitumiseen ja rauhoittumiseen. Hotellikin oli siisti ja jäi hyvät fiilikset. Reissusta tulee arvosanaksi 4/5, kyllä yksi Turun reissu aina vuoteen mahtuu.

Turun hautuumaa.

Rum för Anhöriga - Rommia kuuleville?

perjantai 29. marraskuuta 2019

667# Tripla

6.11.2019, Wednesday, -2, Partly cloudy


Mall of Triplasta on kohkattu nyt useamman viikon kyllästymiseen asti. Duunipaikastani on vain reilun kymmenen minuutin kävelymatka kyseiselle ostarille, mutta se on "väärään suuntaan" joten olin onnistunut kyseistä ostosparatiisia välttelemään. Tilanteeseen piti saada kuitenkin nopeasti korjaus, ja varsinkin kun sain Pp:n ylipuhuttua kaveriksi.

Tietyöt sotkivat vieläkin Triplan edustaa, vaikka olinkin menossa paikalle jalkaisin. Autolla-ajo parkkihalliin vaikutti aivan liian haastavalta hommalta muutenkin. Pahaa pelkäsin, että parkkihallikäytäntö olisi jotain uutta ja ihmeellistä myöskin, ja kuten sain myöhemmin huomata, en siinä liiemmälti erehtynyt.

Edusta.

Ostarin edessä feissarikaksikko pysäytteli näitä vältteleviä ihmisiä. "En halua mitään pahaa, mulla olisi vain lyhyt kysymys", johon oli helppo vastata "mulla on todennäköisesti vielä lyhyempi vastaus". Viimein päästessäni sisään marraskuun koleudesta huomasin tulleeni juna-asemalle joka oli mielestäni täysin samanlainen kuin se vanhakin (mutta pääasia että päästiin eroon siitä kamalasta väliaikaisasemasta). Siistiähän täällä tietysti oli kun oli uutta. Otin liukuportaat yläkerrokseen, josta valokuvasin hieman meininkiä. Keskellä oleva kahvilaterassi oli mieleinen. Alakerrassa ihmiset jonottelivat Subiin joita täällä tuntui olevan useampi.

Oliko tämä nyt ovi rautatieasemalle vai Triplaan?
Opaskyltti.
Uusi-vanha Pasilan asema.

Jatkoin yläkäytävää pitkin kohti länttä; se oli vain yksi pieni käytävä jonka varrella ei ollut mitään. Viimein tulin elokuvateatterin kohdille. Tämä tuli minulle yllätyksenä, sillä olin ounastellut näkeväni täällä kirkon. Sitä en kuitenkaan löytänyt. En löytänyt myöskään Surfhousea, jossa firma järjestäisi meille myöhemmin marraskuussa pikkujoulujuhlat. Laskeuduin yhden kerroksen raput alemmas, ja aloin ihmettelemään missä Pp mahtaisi olla, meillä kun kuuluisi olla täällä jossain treffit.

Päähän täällä menee sekaisin.

Lampsin edelleen lännen suuntaan, nyt täällä alkoi tulemaan kaikenlaisia liikkeitäkin vastaan. Pp:n kanssa onnistuttiin niin ikään tapaamaan HM:n edessä. Vaatekauppoja oli hehkutettu etukäteen, täällä pitäisi olla jos jonkinlaista ulkomaista vaateliikettä, mutta Superdry Storea lukuunottamatta mitään erikoista ei onnistuttu oikein bongaamaan. Jotenkin kaikelle tuli vähän sokeaksi, ja täällä olisi pitänyt viettää huomattavasti pidempi aika jotta olisi päässyt ikään kuin kartalle. Huomio kiinnittyi nyt lähinnä navigointiin. Ainoa missä lopulta kävimme oli Clas Ohlson ja K-Supermarket. Eipä näillä ostoskokemuksilla nyt Kuuhun mennä. Meidän oli tarkoitus päästä käymään jossakin syömässä sekä hankkia minulle talvitakki, mutta nämäkin onnistuivat lopulta huomattavasti helpommin autiuttaan kumuavassa ja paljon parjatussa Redi-ostoskeskuksessa.

Häivyimme sangen nopeasti hissillä autotallikerrokseen. Parkkitilat vaikuttivat niin ikään sekavilta, mutta täällä oli kuitenkin automaatti joka kertoi auton sijainnin rekisterinumeron perusteella (ihmettelimme tosin, eikö tässä ole jonkun sortin GDPR:n vastainen epäkohta?). Parkkilipun lunastusta piti odottaa todella kauan, koska lippuautomaatteja oli vain yksi (haluaisivat ilmeisesti, että asiakkaat lataisivat puhelimiinsa Moovy-sovelluksen). Pitkähkön jonon oli taakseen aiheuttanut vanhempi herrasmies, jonka ostosuorituksesta ei millään meinannut tulla valmista ennen kuin jonossa seuraava häntä hieman auttoi. Meille parkkeeraus ei lopulta maksanut mitään, ensimmäinen tunti oli ilmainen. Propsit siitä. Parkkihalli vaikutti niin ikään sekavalta, ja oikean ulosväylän löytäminen sekin hieman haastavalta, etenkin kun en ollut tullut auton mukana sisäänkään.

Tripla.
Rohkea väritys autotallissa.

Mutta joo, vähän floppasi Tripla kaiken sen hehkutuksen alta. Annan arvosanaksi 2/5, mutta ehkä arvostus nousee jos täällä tulee jatkossa käytyä "paremmalla ajalla". Mutta näin ensikäynnin perusteella tykkään jopa Redistä enemmän.