926# Köpis, 12

1.5.2026, Friday, +18, Clear, Copenhagen, Denmark 

Olimme tulleet Kööpenhaminaan Pp:n kanssa vappua viettämään jo edellisenä iltana. Hotellina meillä oli Radisson SAS Collection Royal. 14.kerroksen huone oli muuten hyvä, mutta oli vähän kuuma, oli yhtenäinen peitto, ja ilmalämpöpumppu piti liiallista hurinaa. Emme ehtineet illalla muuta kuin käymään kaupassa ja hakemassa hiukan pikaruokaa, työpäivä ja matkustaminen oli vienyt mehut. Suuntasimme unille ennen kuin ehti kisseä sanoa.

Uutuutta Helsinki-Vantaalla.

Kone oli hieman myöhässä.

Kuvaa kuvan perään.

Say what now?

Hotellimme Radisson SAS Collection Royal.

Hotellin ala-aula.

Meidän huone oli 14. kerroksesta.

Siisti huone, mutta että yhteispeitto?

Vessa ja vasemmalla kylppäri.

Näkymät hotellihuoneen ikkunasta.

Tivoli.

Raatihuoneentori vappuaaton humussa.

Herätessä ei ollut varsinaista krapulaa, mutta ehkä sellainen pieni ehdollistamiskankkunen hillitsi hieman aamun tunnelmia. Pp alkoi herättelemään klo 6.30 aamiaiselle, minusta se oli aivan liian aikaista. Lopulta päädyimme sinne varttia vaille kahdeksan. Grupieeri ohjasi meidät hyvään pöytään, Pp epäili sen johtuvan siitä kun meillä oli superior-huone. Aamiainen oli buffa, ihan kelpo sellainen. Erikoiskehu rapsakoista pekoneista jotka hajosivat pirstaleiksi ennen kuin ne sai siirrettyä lautaselle. Sairaita ihmisiä oli melkoinen osa hotellivieraista kuten arvata saattoi.

Croissuja riitti aamiaisvalikoimassa.

Leikkele- ja hetelmävalikoima.

Paistotuotteita löytyi näistä kasareista.

Saatiin oikein soffapaikat.

Aamiaissetit.

Ilma vaikutti positiiviselta; lämpöä oli jo aamusta 17 astetta ja aurinko helotti pilvettömältä taivaalta. Pp oli skoutannut kanavan varresta uimapaikan, Kalvebod Bølge-nimisen alueen. Itse tuumin veden olevan aivan liian kylmää ja saastunutta, mutta Pp:tä – eikä monia tanskalaisiakaan – sellainen ei tuntunut haittaavan. Mittasimme ensin veden lämpötilan, joka oli 12 astetta. Pp hieman epäröi, mutta kävi sitten kuitenkin rohkeasti uimassa minun kuvatessa ja vartioidessa kamoja laiturilla. Suorituksen jälkeen palasimme hotellille Pp:n tahtoessa suihkuun pesemään kanavan vedet iholtaan. 

Kalvebod Bølgen laiturien väliin jäi kuntosali.

Monitasolaituri.

Saunalautta.

Marriott-hotelli.

Sauna rannalla.

Lähdimme sen jälkeen bussilla Copenhillille. Bussia piti hetki odotella, ja meitä hieman hermostutti miten sellaisessa toimitaan. Mutta se oli yllättävän helppoa. Menimme sisään etuovesta, kuski ei ollut kiinnostunut lipustamme jota vasta aloin siinä välin ähräämään DSB-apista. Vähän sekava appi riippuen siitä millaisen matkan siitä ostaa, joko spesifioidun matkan tai sitten leimaa-kun-menee-sisään-ja-leimaa-kun-jää-ulos- lipun. Otimme jälkimmäiset, 25 minuutin / 5 kilometrin matka maksoi kahdelta yhteensä 4,83€. Bussimatka oli ihan ok, se oli semitäynnä mutta matka meni nopeasti. Osasimme jäädä oikealla pysäkillä pois, Amager Bakkella. 

Rohkean värinen tönö.

Dösäpysäkillä.

Nysse menee.

Copenhill oli korkea tehdasrakennus / lämmöntuotantolaitos, jonka sivuun oli rakennettu laskettelurinne ja ylös katolle näköalatasanne. Ylös olisi päässyt portaita pitkin, mutta otimme hissin. Ensimmäiseen hissiin emme mahtuneet kun porukka ei viitsinyt sulloutua niin ahtaasti, mutta toiseen hissiin pääsimme. Matka ylös kesti sen verran, että nauhoite ehti nopeasti englanniksi kertoa muutaman sanan paikasta.

Copenhillin voimala.

Iso talo tämä.

Korkeutta piisasi 85 metrin verran.

Ylös päästyämme tsekkasimme meiningit rauhaksiin ja kuvasimme maisemat. Oli aurinkoinen, lämmin ja täysin tyyni päivä, joten jonotimme pienen ikuisuuden baarista meille Aperol Spritzit. Maksoivat yhteensä 190DKK eli reilut 26€. Mutta olivat oikein maukkaat. Oli tosi kiva juoda ne peltisiltä piknik-pöydiltä.

Näkymä kohti keskustaa.

Juutinrauman silta näkyi horisontissa.

Hiihtohissi.

Kippis!

Sitten kiersimme portaat alas ja kuvasimme rinteet. Portaita oli puoli kilometriä, ne kiersivät tehdasrakennuksen ulkosivua. Sen jälkeen pääsimme takaisin pysäkille, johon bussi oli meidät jättänyt. Ajattelimme kävellä takaisin, menisimme vähän eri reittiä mitä bussi oli meidät tuonut. Matka oli vähän pitkähkö, mutta jaksoimme kävellä sen hyvin Nyhavniin asti. Vähän meitä huoletti kun aurinko oli paistanut niin voimakkaasti koko päivän, emmekä olleet suojanneet itseämme ollenkaan – semminkin kun emme olleet viettäneet auringossa juurikaan aikaa talveen jäljiltä kahdeksaan kuukauteen. Ennen kuin ylitimme sillan Christianista Nyhavniin, poikkesimme ”igluilla” jonne emme viimeksi päässeet. Virallinen nimi oli Kosmisk rum. Ne olivat kaksi ahdasta lasipalloa, jonne oli hyvin hankala päästä sisään, oviaukko oli matala ja pieni. Sisällä oli visuaalinen elämystila, jossa oli peilien avulla heijastettuja avaruusmaisia ulottuvuuksia.

Portaat alas Copenhilliltä olivat puoli kilometriä pitkät.

Laskettelurinne.

Hyvin skandinaavinen miljöö.

Christianshavn kanal.

Kosmisk rum.

Näyttely sisältä.

Nyhavn oli täynnä väkeä, mutta mahduimme kuin mahduimmekin suosikkikippolaamme Klods Hansin terassille, joskin seinän vierustalta eikä suinkaan markiisin varjosta. Palvelu pelasi kuitenkin nopeasti, tilasimme tällä kertaa Campari Spritzit. Muki oli pieni, ja maksoi 13€ / naama, mutta ihan maukas makukokemus sinänsä.

Silta Nyhavniin.

Väkeä riitti Nyhavnissa.

Klods Hansin terassi.

Campari-spritz. Skål!

Lähdimme sitten hotellille päin, kävelimme Strøgetin läpi ja poikkesimme pyynnöstäni pølsevagniin ostamaan minulle hodarin. Itse vähän puppeloin ja ostin vääränlaisen hodarin (ranskalaisen), mutta se oli ihan maukas, joten ei haitannut paljoakaan. Menimme vielä hotellin vieressä olevaan Rema1000-kauppaan ostamaan sipsejä, keksejä ja vettä. Hotellilla puhelimien latausta, lepoa jne.

Kongens Nytorv.

Hodari tuota...

Sain kunnian harjata Pp:n hiukset (? - en muista olenko koskaan harjannut kenenkään muun hiuksia?). Noin varttia vaille kuusi lähdimme puolen kilometrin päässä olevaan puistoon Ørstedsparkeniin, mukaan pakkasimme edellisenä päivänä hankkimamme skumppa-pullon, sipsipussin ja pari skumppalasia. Puisto oli jo 1800-luvun loppupuolella ollut suosittu homomiesten lemmenläiskinnän tatami ilta-aikaan, ilmeisesti ukot treffasivat täällä sitten viettejään toteuttamassa. Mutta näin valoisaan aikaan puisto oli vielä perhekeskeinen. Ilta oli jo vähän viilentynyt eikä ihmisiä ollut niin paljoa kuin odotimme, ja saimme hyvät paikat penkeiltä. Korkkasimme putelin ja kun viimein lähistöllä ollut peukkupää keräsi luunsa ja rokinräimettä ikävällä tavalla huudattavan laitteensa, fiilis muuttui entistä paremmaksi. Hanhipariskunta uitti poikuettaan ja kerjäsi ruokaa, välillä otti yhteen joutsenten kanssa. Siinä oli mukava istuskella ja juopotella.

Puistomeininkiä.

Epäilyttävää patsastelua.

Hyvää vappua! Kampai!

Hanhiperhe.

Kun olimme saaneet pullon tyhjäksi, palasimme hotellille vessaan ja jatkoimme siitä nopeasti Burger Kingiin syömään. Ruuat tilattiin automaatista ja sapuskat olivat hyviä. Juomaksi tilasimme Tuborg Squash Fersken-juomaa ja mietimme pitkään mikä maku juomassa mahtoi olla. Veikkasimme granaattiomenaa vaikka tekoäly väitti persikaksi.

Tivolin pääportti.

Hotellin ala-aulassa näki missä hissit olivat parhaillaan menossa.

Burger King ei juuri eronnut suomalaisesta.

Illallinen tänään.

Sitten teimme virheen ja menimme hotellin baariin drinksuille. Tilasimme tupla-gintonicit, ne olivat ihan siedettävän makuisia, mutta lasku meinasi lennättää minut perssiilleen, juomat maksoivat 63,10€. Sellainen on pelkkää kusetusta, olivat vielä Beefeateria, litrahinta on kalliimpi kuin Suomutunturin hotellin porokeitolla. Menin jo toisen kerran retkuun Tanskan maalla, ensimmäisen kerran se meni firman piikkiin, mutta näköjään oppirahat on maksettava omasta kukkarosta ennen kuin viesti menee perille. Älkää siis dokailko hotellin baarissa, pienenä jälkiviisaana vinkkinä.

Elämäni kallein gintonic.

Huoneessa suihku pitkän päivän päätteeksi. Naama ja käsivarret olivat palaneet, sen kyllä arvasi jo aamusta kun kävelimme kanavan varteen uimasilleen. Aurinko oli paistanut koko päivän talven jäljiltä olleelle tottumattomalle iholle eikä meillä ollut murenaakaan aurinkorasvaa. Naamari klyyvareineen oli punainen kuin Naantalin aurinko. No, näköjään oppirahat on maksettava ennen kuin viesti menee perille. 

Pp:n ottama yökuva.