tiistai 30. elokuuta 2022

747# Toipilaana

 15.7. - 19.7.2022, Kemijärvi - Helsinki


Perjantai:

En saanut yöllä nukuttua ollenkaan kun olin niin sairas. Päätä ja selkää särki, uni ei tullut, kuumetta oli 38 astetta ja huono ja vetämätön olo, ja välillä yskittikin kovasti. Aamiaisella oli pakotettava itsensä syömään pari leipää, sitten otin burana 400 + 600 jonka seurauksena tuli taas mielipuolisen kuuma, mutta onnistuin nukkumaan muutaman tunnin. Lopulta taisin herätä kaksikymmentä vaille kaksi. Pp näytti pärjäävän koronan kanssa paljon paremmin, mikä ei sinänsä minua yllättänyt.

Päivän mittaan olo tuntui pahenevan entisestään, otin toisen burana tonnisen ja silti kuume notkui 38,2 asteessa. Yö oli melkein yhtä karmea ja vähäuninen kuin edellinenkin.

Positiivista testitulosta pukkasi.

Lauantai:

Kolmas koronapäivä kului hieman tasaisemman kuumeen kanssa mutta välillä särki selkää ja välillä päätä, silmää ja nenää. Lisäksi olo oli tukkoinen, yskitti ja nuhaa oli myös. Kävimme tekemässä muutaman sadan metrin kävelylenkin, alkoi tietysti sataa. Lisäksi guuglasin, että maltillinen saunonta voisi myöskin tehdä gutaa, joten kokeilin sitäkin. Kaiken kaikkiaan olin vähän virkeämmällä tuulella ja Pp:n loihtima 5/5 poronkäristyskin oli mahtava.

Vieläkin oltiin napapiirillä.

Kävelylenkillä bongattu sarvipää.

Sunnuntai:

Aamulla kamala olo mutta päivän mittaan parani. 2,5 km kävely tuli tehtyä, mutta se otti melkoisesti voimille.

Maanantai:
Tänään oli aika aloittaa paranemisprosessi. Piti lähteä muutenkin kohti Hesaa. Edellisenä päivänä olin buukannut seuraavaksi yöksi Golden Dome-hotellin Iisalmesta, joka on meille tällä reitillä jo vakkaripaikka. Aamu oli taas vähän raskaampi kunnon puolesta, tuli niin äkillinen väsymyskohtaus taas, että piti ottaa lepiä. Sen lisäksi piti soittaa Lufthansan englanninkieliseen palveluun ja setviä seuraavaa matkaa. 20 minuutin jonotuksella selvisi, joskaan en ole varma tuliko asiat kondikseen. Saksalaiset junat ovat olleet pitkään jo vitsi, ne eivät todellakaan kulje aikataulussa jos kulkevat ollenkaan ja sama näköjään lentoliikenteessä. Miten voi olla niinkin että ainoa kanava on soittaa johonkin englanninkieliseen numeroon? Mitä jos sattuu olemaan vaikka kuuro? Pp joutui siivoamaan mökin kun olin itse vielä sen verran laisk... toipilas. Hyvä, että jaksoin pakata omat kamat kasaan.

Yhdentoista aikoihin autoon ja tien päälle. Matka meni ihan ok. Poroja oli paljon, välillä pystyi ajamaan vain muutamia satoja metrejä ennen kuin seuraava tokka toikkaroi tiellä. Sää oli melkoisen huono, sateli välillä eikä lämpöä ollut viittätoista astettakaan. Suomussalmella pidimme pienen tauon, haimme maskitettuina kahvia ja kermakarkkeja ja nautimme ne ulkona / autossa. Kajaanin Abc:llä tankkasimme. Hotellin check in Iisalmessa sujui nopsaan ja meillä olikin aika hyvä huone saunalla. Haimme pitsat Kotipizzasta huoneeseemme, niistä meni ähkyyn. Ilta sujui telkkaria katsellen ja saunoen. Pp teki vielä koronatestin, mutta tulos oli edelleen positiivinen.

Etelää kohti.

Suomussalmella tutussa kahvipaikassa.

Golden Domen hotellihuone.

Saunallinen huone ja minikiuas.

Illallista haettiin Kotipizzasta.

Tiistai:
Nukuin kuin tukki, enkä olisi millään jaksanut vielä herätä mutta pakko se kai oli että pääsi aamiaiselle. Golden Domessa on aina ollut hyvä aamiainen mutta olemme toisaalta olleet täällä aina viikonloppuisin, ei koskaan arkena. Nyt aamiaissalijärjestelyjä oli muutettu, eikä se ollut yhtä hyvä kuin aiemmin. Lihapullat puuttuivat ja kaikki oli kylmää, nakit puuro yms. Johtui kai siitä että serviisi oli rullannut jo varmaan pari tuntia eikä kamat olleet pysyneet lämpimänä.

Aamiaissali yhtä prameana kuin aina.

Uamiaista nuamariin.

Kävimme kylillä kävelemässä. Kaupunki pysytteli arkiaamusta huolimatta lähes yhtä hiljaisena kuin aina ennenkin. Rannallakaan ei ollut ketään. Torilla oli vähän enemmän säpinää kuin talvipyhäaamuisin, muutamia kojuja oli auki mutta kiersimme ne kaukaa. Pp olisi halunnut käydä apteekissa, mutta siellä tapahtui jonkunlainen mieltäpahoittava selkkaus ja hän häipyi ostamatta midist. Palasimme hotellille, ja mulle iski taas väsymyskohtaus joten piti mennä uusiounille. Ne tekivätkin terää. Pakkasin sitten kamat ja kävimme tekemässä check outin ja lähdimme kohti Helsinkiä about 11.30 maissa.

Uusia juttuja Iisalmessa.

Porovesi.

Tori.

Kalapoika.

Matka oli yhtä puuduttava kuin aina. Iisalmen ja Kuopion välinen tieosuus on jotenkin niin kovin hidas ajettava, ja pahin kaikista Leppävirran ja Juvan välinen osuus. Tällä kertaa se oli vieläkin pahempi kuin koskaan aiemmin kun oli tietöiden valtaama ja nopeusrajoitus 50 km/h. Viimein pääsimme Juvalle, jossa pysähdyimme Suomen junteimpaan ABC:hen. Tälläkin kertaa meininki oli jotain uskomatonta. Ostin pari hampurilaista ja Pp:lle ranskalaiset, sekin meni vähän vihkoon mutta saimme sapuskat. Mulla alkoi myöhemmin mahassa kiertämään enkä ollut ihan varma oliko se tämän paikan ansiota.

Juvan jälkeen tie parani ja ruuhkat kaikkosivat. Vihantasalmen Nesteeltä haettiin kahvit mutta mulla oli maha sen verran epävakaa etten uskaltanut juoda sitä loppuun, ja mulla oli superväsy koko loppumatkan, en meinannut jaksaa kotona raahata edes matkalaukkuja takaisin ylös + olin aivan hengästynyt. Kamojen purkaminen veikin koko illan. Aikaa seuraavan reissun valmisteluun ei ollut paljoakaan. Myös illalla saapunut säkkipimeys parin viikon valoisten öiden jälkeen hämmensi melkoisesti kun ensimmäistä kertaa kotonani yöpuulle vetäydyin.

* * * *


Arvio matkasta: 2/5. Koronan saaminen romutti suunnitelmat ja Hossa & Manamansalo + Tampere jäi tällä kertaa pois pelistä. Muutenkin lähes viikon sairastaminen vei kyllä fiiliksen. Alkuosa matkasta oli onnistunut, joskin siinäkin sai koko ajan pelätä sitä koronaa. Nordkapp ja Norja oli juuri niin upeaa kuin kuvittelikin.

torstai 25. elokuuta 2022

746# Kemijärvelle potemaan

 14.7.2022, Thursday, +21, Overcast, Pelkosenniemi

 

Jos hajonnut hammas oli dropannut edellisillan tunnelmaa, niin yhtään hauskemmin ei alkanut seuraava aamukaan. Pp oli valitellut jo pari päivää huonoa fiilistä, ja teki nyt koronatestin, eikä tulos olisi voinut olla selkeämpi. Kaksi viivaa tuli niin että pätkähti. Minäkin tein sitten testin, mutta en saanut kuin yhden viivan, mutta tunnustellen olo vaikutti vähän kummalliselta. Masennus valtasi mielemme.

Kävimme kuitenkin aamiaisella ja onnistuimme välttelemään muita, jotka tosin yskivät aamiaistarvikkeisiin siihen malliin, että tauti tuntui olevan heillä meitä edellä. Aamiainen oli ihan perus, Pp tykkäsi siitä puurosta kuin hullu puurosta. Palasimme sitten huoneeseen; suunnitelmissa oli käydä aamu-uinnilla ja kivuta läheiselle mäelle, mutta nyt jouduimme miettimään mitä tekisimme. Pitkän pohdinnan jälkeen päätimme lähteä Suomun mökille potemaan, ennemmin kuin väsyttää itsemme tuskallisella ajomatkalla Helsinkiin jonne olisi pitkälti toista tuhatta kilometriä. Kamat kasaan ja menoksi.

Hotellin respa.

Ajomatka sujui hiljaisuuden vallitessa. Minullakin keuhkoputket tuntuivat kipeytyvän. En tiedä oliko se kuvittelua vai ei. Muoniossa päätimme hieman piristää itseämme ja koukkasimme Ruotsin puolelle. Pp antoi minun ajaa, että sain uuden maan ajobongauslistalleni. Ajoimme Muodoslompoloon, jossa ei ollut mitään muuta kuin muutama asuintalo ja kirkko. Pysähdyttyämme kirkon eteen paikalle kurvasi kaksi papparaista, jotka tervehtivät meitä suomeksi. He sanoivat, että heillä on avaimet kirkkoon jos haluaisimme sen nähdä. Suostuimme ja pääsimme sitten kuvaamaan lukaalin. Kovia olivat ukot juttelemaan ja kertoivat, että kirkko oli siirretty tähän jostain vähän matkan päästä, ja olivat itse kotoisin sadan kilometrin päästä Pajalasta. Kiusallisuusaste oli melkoinen, mutta mielestämme selvisimme tästä koettelemuksesta hyvin. Koitimme vielä pitää heihin etäisyyttä ja turvavälejä, kun emme olleet varmoja millaisia viruslinkoja olisimme. Toivottavasti eivät ukot saaneet meistä mitään muutaman minuutin vierailun aikana. Sitten lähdimme takaisin Suomeen.

Minkäslainen paikka tuo Ruotsi on?

Muodoslompolon kirkko.

Kirkko sisältä.

Ei mitkään hääppöset urut.

Ajoimme Kittilään, jossa tankkasimme ABC:llä ja siitä edelleen Sodankylään. Tiet olivat hiljaisia. Sodankylässä haimme maskit naamalla R-kioskista kahvit mukaan; siellä riittikin tällä kertaa kuhinaa. Jatkoimme matkaa edelleen kohti Kemijärveä. Pysäkillä piti käydä helpottamassa paineita ja Pelkosenniemellä kuvasimme Andy McCoyn patsaan. Poroja oli paljolti, myös isoissa laumoissa. Onneksi emme osuneet yhteenkään. Kemijärvellä poikkesimme kauppaan ostamaan mökille ruokaa ja sitten apteekkiin hakemaan koko joukon koronatestejä.

Matka jatkui.

Alfa-nimi hammasteknikolla.

Pelkosenniemen suuri poika Andy McCoy.

Kylän tapahtumataulu.

Lisäharmia päivälle tuli vielä Lufthansalta meili, jossa tuleva lentomme oli peruttu. Tämäkin sitten vielä, täytyisi koittaa buukata uudet lennot jostain lyhyellä varoajalla, ja se tietysti maksaisi kovasti. Jos nyt ylipäätään pääsisi matkaan kun kerran selvästi oli korona iskemässä minuunkin. Mökille pääsimme onneksi ehjänä, ja siellä kaikki tuntui olevan ennallaan. Laitoimme sängyt kondikseen ja asettauduimme aloillemme.
 
Lämmitimme vielä saunan, mutta siellä ollessani olo paheni yhtäkkiä. Illan mittaan nousi kuume ja alkoi yskittämään. Ei maistunut viina eikä ruokakaan. Oli pakko mennä aikasin nukkumaan mutta yön alle ottamani burana herätti minut hikoilemaan tuntia myöhemmin. Tältäkö se tuntuu, olla meeminuhassa?

lauantai 20. elokuuta 2022

745# Alta - Hetta

 13.7.2022, Wednesday, +20, Shower, Alta, Norway

 
Herätys siinä puoli yhdeksän kieppeillä. Odottelimme hetken, että ryysis aamiaissalissa menisi ohi, ja kun yläkerran ruokalaan painelimme niin siellä ei juuri muita ollutkaan. Saksalaisten bussi oli alhaalla juuri tekemässä lähtöä. Hyvä niin. Aamiainen naamariin, sen jälkeen pakkaamaan kamat. Tänään täytyisi lähteä takaisin kohti etelää. Pakkaamisessa menikin melkoinen tovi. Check outin ehdimme tekemään joskus puoli yhdentoista maissa, tämä toinenkin respanukko puhui härmää, joskin respassa ei taaskaan ollut ketään vaan hänet piti jälleen soittaa paikalle. Maksoin samalla huoneen, se kustansi 6615 NOK - about 661 euroa, joten ei mikään halpa homma. Sitten kävimme vielä kuvaamassa eilisen ravintolan kun se oli jäänyt tekemättä ja sitten poistuimme viimein kaupungista. 

Hotelli View'n aamiaisserviisi.

Sortimenttia.

Oma pomoni olisi saanut hepulin tästä respan takkavirityksestä.

Harmi kun ei tajuttu mennä oikeanpuoleisen vuoren mastolle.

Ensiksi ajoimme samaa reittiä kuin tullessamme Olderfjordiin asti. Tutut tunnelit ja merenrantaa nuoleskeleva reitti oli nyt jo tuttu. Porsangerin kunnan puolelle päästyämme alkoi pikkuhiljaa kasvamaan kitukasvuisia vaivaiskoivuja, jotka kasvoivat sitä mukaa mitä pidemmälle etelämmäs ajoimme. Olderfjordista käännyimme Altan tielle, ja tie alkoi nousemaan ylängölle. Samalla tummat sadepilvet kerääntyivät taivaalle ja pian vettä alkoikin vihmomaan varsin kovasti.

Tie Altaan.

Kivivyöryjen todennäköisyys ilmeinen.

Metsää alkoi muodostumaan tien vierustalle.

Altaan päästyämme sade taukosi. Jäämeri tuli vielä kerran näkyviin ja alkoi kasvamaan mäntyjä, taustalla lumihuippuiset vuoret. Kaupunki oli selvästi suurempi kuin Honningsvåg, keskustaan ajaminenkin tuntui kestävän. Ajoimme auton parkkiin ja jalkauduimme. Ensiksi kävimme Rema 1000 -kaupassa palauttamassa pullot ja ostamaan viimeisillä rahoilla sipsejä ja tuliaisia ja mansikoita. Teimme kierroksen sienenhajuisessa keskustassa (yök). Väki oli jotenkin juntimpaa kuin Honningsvågissa, oli humalaisiakin. Kävelimme ostarin läpi sekä palloilimme hetken aikaa kävelykadulla, jonka päässä oli kirkko, mutta sinne päästäkseen olisi pitänyt maksaa 5-10€:n sisäänpääsymaksu. Sellainen ei ole mielestämme sopivaa vaan kirkot pitäisi olla ilmaisia. On ne norjalaiset kyllä rahanahneita porukkaa, ei voi muuta sanoa. Alkoi satamaan joten päätimme lähteä jatkamaan matkaa. Tarkoitus oli kuitenkin ennättää vielä Suomen puolelle, jonne oli reilu 200 km ajomatkaa. Sen verran tuntui meillä menevän myöhään, että soitin matkalta hotellille ja ilmoitimme tulevamme vähän myöhässä.

Rema1000 on kyllä parempi kuin Coop.

Alta vista.

Ostari.

Kävelykatu Altassa.

Yhden sepän patsas olikin oikeasti liuskekivityöläinen.
 
Altan kirkko kävelykadun päässä.

Altasta lähdettyämme kohti Kautokeinoa oli ensi alkuun hieno kanjoni, sellaiseen törmää harvoin missään. Joki ja koski kuohusi vieressä, jyrkät vuorenseinämät sivuilla. Siitä selvittyämme tie kävi kyllä tylsäksi. Pidimme lounastaukoa sateen pieksämällä levähdyspaikalla. Sen hetken mitä ulkona kävimme, oli kimpussamme välittömästi hyttys- mäkäräis- paarma- ja herhiläisparvi. Pp antoi minunkin ajaa muutaman kilometrin, että pystyin sanomaan ajaneeni joskus Norjassa. Se oli vähän pelottavaa touhua.

Sateisella taukopaikalla.

Viimein tuli valtakunnanraja vastaan. Kukaan ei meitä pysäytellyt, sen kuin ajoimme läpi vaan. Tästä oli vielä ehkä 40 kilometriä Enontekiön Hettaan, jossa meille oli hotelli buukaattuna. Olimme aiemmin olleet Lapland Hotellissa - joskin Oulussa - johon olimme olleet tyytyväisiä joten se oli valikoitunut siksi kohteekseksemme. Hetta oli melkoisen ahdistavan näköinen paikka, ja Lapland hotel näytti myös olevan 80-luvun alkupuolen vuosilta ja jääneen sellaiseksi. Ystävällisen oloinen nainen otti meidät vastaan, taisi olla sama jonka kanssa olin puhunut aiemmin puhelimessa. Kello taisi olla tässä vaiheessa puoli kahdeksan.

Paluu 80-luvulle.

Hotellin pääovi.

Hotellissa haisi sellaiselle kuin jossain jäähallin pukuhuoneessa ja oli muutenkin kauhtunut. Näkymät järvelle olivat kuitenkin hienot. Heitimme kamat sisään ja suuntasimme ravintolaan illalliselle. Ruokasali oli valtava mutta ihmisiä ei ollut tilaan nähden paljoakaan, ja silti palvelu oli todella hidasta, Odotimme ruokiamme yli puolitoista tuntia. Otimme alkudrinksut, pääruuaksi poroa ja poroburger. Hinta satasen. Hyvä oli ruoka mutta vähän ärsytti se odottelu. Tarjoilijoita ei voinut syyttää, sillä he juoksivat kyllä ympäri salia koko ajan, ja osasivat esitellä ruuat yms. Arvosanaksi 4/5.

Hotellin yleiset tilat, ja kiva vaaka oikealla.

Perushuone.

Näkymä Ounasjärvelle ja Pyhäkeron tunturille.

Tämä ei varmaan ollut enää käytössä.

Kylppärin kondis oli karmiva.

Hotellin kippola.

Alkudrinksut.

Alkupalaleivät.

Porohamppista sai odotella.

Kävelimme sapuskan jälkeen hetken rannalla. Järvivesi oli hämmästyttävän lämmintä, asteiltaan parikymppistä. Hyttyset ja mäkäräiset olivat kimpussa, purivat aina raukkamaisesti niskaan. Pohkeet olivat maanantain kävelyn jälkeen kipeämmät kuin edellisenä päivänä. Lisämasennusta iltaan toi lohjennut hammas; en ollut edes huomannut näin käyneen. Se pitäisi korjata heti kun pääsisi kotiin, ja sellainen kyllä droppasi tunnelmaa.

Hotellin takana järven reunassa kierteli pieni polku.

maanantai 15. elokuuta 2022

744# Hengailua Honningsvågissa

12.7.2022, Tuesday, +16, Clear, Honningsvåg, Norway


Herätyskello herätti klo 8.30. Olin nukkunut yön kuin tukki, olisi nukuttanut vieläkin, mutta aamiaiselle piti lähteä. Sängystä hypätessä jaloilla kesti aikansa arvioidessaan, pystyisivätkö he pitämään kroppani pystyssä. Lopulta vastaus oli myönteinen. Sen jälkeen aamiaiselle. Tällä kertaa yskijöitä oli kuitenkin niin paljon, että päätimme odotella vielä puoli tuntia. Sitten olikin ehkä vähän väljempää, vaikka kyllähän sitä yskijää ja aivastelijaa riitti vielä ihan tarpeeksi. Aamiainen oli samanlainen kuin edellisenä aamuna.

Aamupalan jälkeen pakkasimme uimakamat ja lähdimme edellisenä päivänä respansedän suosittelemaan paikkaan. Sinne oli about viitisen kilometriä, tien vastakkaiselle puolelle sai auton parkkiin ja siitä ylitimme tien ja kipusimme polvenkorkuisen aidan yli. Tämä oli aivan kuin pieni laguuni, ranta oli hiekkaa ja vesi turkoosia ja tässä vaiheessa aamupäivää täysin tyyntä. Meillä oli uimakengätkin mukana, mutta se oli täysin turhaa sillä hiekka oli hienojakoista. Levää ei näkynyt. Vesi ei tuntunut jaloissakaan mitenkään kauhean kylmälle, ja mittasimme veden lämpötilaksi about 14 astetta, joten kyllähän se uimalämpöistä oli. Sen verran puuhamme herättivät mielenkiintoa ohiajavissa Nordkappin busseissa, että huomasimme pääsevämme saksalaisten turistien kuvaamaksi. Hyvin tarkeni uida ja ilmakin tuntui lämpöselle. Ihmettelen, että saimme pitää koko rannan itsellämme, vaikka tässä olisi kelvannut viettää rantapäivää enemmänkin. Mikä parasta, Jäämeressä uimista mainostettiin meille niin, että kun täällä ui niin ei vuoteen sairastu. Sellainen on näin korona-aikana tervetullutta.

Uimapaikka kartalla.

Tie Nordkappin suuntaan.

Polku biitsille, mökin jäädessä vasemmalle.

Oikein hiekkaranta ja kirkas vesi.


Ajoimme autolla sitten Honningsvågin läpi aina Nordvågeniin asti etsiessämme paikkaa, missä Pp oli täällä ollut edellisen kerran. Sitä emme löytäneet, sen sijaan keskellä kylää asutuksen seassa seikkailevia sarvipäisiä poroja kyllä. Ajoimme vielä takaisin lentokentälle asti, mutta nostalgisia paikkoja ei tullut vastaan vieläkään. Sen jälkeen kurvasimme Shellin pihaan, ja katselimme hetken toisien tankkaajien mallisuorituksia ennen kuin uskalsimme itse tankittaa automme (ei ollut serviisiä eikä tarvinnut avauttaa bensamittareita etukäteen, sen kuin tankkasi vain ja kävi maksamassa kassalle). Sitten hotellille lepäilemään ja blogailemaan. Pp kävi pöllimässä taas kaffet yläkerran automaatista sekä ajoi edellispäivänä rokulipäivää viettäneen ja sittemmin työhalua heränneen siivoojan tiehensä. Pp ilmoitti myös omaavansa plunssan ensioireita, joten se meitä vähän kauhistutti ja masensikin. Koronako se nyt sitten kuitenkin oli iskemässä? Pp on sitä paitsi ihan aina lomalla kipeä.

Nordvågenin kalastajakylillä.

Meri tyynenä.


Iltapäivällä lähdimme autolla vielä Honningsvågin "keskustaan", ensiksi poikkesimme turistikaupassa ostamassa Pp:lle tuliaisia ja sen jälkeen googletimme hetken Corner-ravintolan menyä, ja todensimme listan kaiken kattavaksi joten menimme sinne. Ihan siisti ja kelpo ravintola. Pp otti porostewn ja minä taas pitsan. Molemmat olivat ihan hyviä. Juomaksi kalja ja sprite. Arvosana 4/5, hinta 632 NOK. Paluumatkalla ajoimme vielä Remaan, jos olisimme palauttaneet pantilliset pullomme ja ostaneet jotain pientä, mutta parkkipaikka oli niin täynnä väkeä että päätimme skipata sen huomiselle ennemmin kuin mennä ryysikseen. Loppuilta sujui hengaillessa. Edelleen vähän huoletti jos Pp oli tulossa kipeäksi.

Corner-kippola.

Pakollinen olut-kuva.

Piza.

Poroa á la Corner.