sunnuntai 24. toukokuuta 2026

924# Lappi, 26 / Iisalmi, 8

 4.4.-6.4.2026, +5, Overcast, Iisalmi

 
Tulipas nukuttua mainiosti. Pp oli heräillyt ilmeisesti jo kuuden kieppeillä, itse nukuin varmaan puoli yhdeksään. Pp oli loihtinut aamiaisen kahvineen, kyllä kelpasi sellaiseen herätä. Sää oli jälleen aurinkoinen, joskin yöllä oli ollut kovasti pakkasta. Päätimme vielä hetken odotella sään lämpimistä. Omituisinta oli kun menin vessaan, niin pöntöstä kuului koiran haukuntaa. Mistä ihmeestä sellainen tuli? Jotkut kuulevat putkistosta ydinaseiden latausääniä, joten ehkä vuvve on kivempi tapaus.

Otimme auton ja karautimme Itä-Suomulle. Parkkipaikka oli mutavelliä, ja vähän jännitti jäisikö auto mutaan kiinni mutta siitä selvittiin. Itärinteet eivät olleet enää laskijoiden käytössä, mutta saimmepahan itse kävellä ylös kaikessa rauhassa. Päärinteissä sitten jengiä olikin hurjasti. Kuvailimme tovin maisemia, Pp kävi kisarinteen reunassakin kuikuilemassa, mutta jäinen rinne vähän jännitti minua. Taivas oli niin syvänsininen, etten ollut nähnyt missään sellaista taivaan sineä aiemmin. Ehkä se sai kontrastinsa lumesta, tai sitten ilma oli vain oikeasti täällä niin puhdasta, ei tietoakaan katupölystä tms. Palasimme sitten takaisin alas, se oli vaikeampaa kuin ylösnousu jäisen rinteen takia. Selvisimme kuitenkin autolle pahemmin kaatuilematta.

Tiet olivat mutaantuneet.

Kodat olivat yhtä suljetut kuin aina ennenkin.

Voi miten loivalta ylämäki näyttääkään kuvissa.

Taivas oli supersininen.

Liikkuvat lumipallot vrt. liikkuvat kivet Kuolemanlaaksossa.


Alas pääsee aina. Näinköhän?
 
Ajoimme autolla Suomuhotellille, tilasimme taas kaljan ja Aperol Spritzin. Joimme ne jälleen terassilla, mutta sää oli kylmempi kuin edellisenä päivänä. Terassille kävi vilpoinen tuuli mikä edellisenä päivänä puuttui.

Kiva pien sittis.

Väkeä piisasi rinteissä taas.

Kettu ja metso.

Kevät teki tuloaan napapiirilläkin.

Vertailuna "muutama viikko sitten"-kuva.

Juomien jälkeen menimme suksivuokraamoon hakemaan mökinomistajan skimbat, jotka olivat jääneet sinne. Vaihdoimme muutaman sanan suksiliikkeen ukon kanssa. Palasimme sitten takaisin mökille, jossa Pp lämmitti meille muutamat glüchweinit. Joimme mökin terassilla. Siihen ei paistanut aurinko mutta ei toisaalta tuullutkaan joten tarkeni istuskella.

Näkymät terassilta.

Glögit.

Kermit naatiskelemassa.

Loppuilta sujui saunoen ja makkaraa takassa paistaen. Kotikadulla oli joku makkarangrillaustilaisuus mutta emme uskaltaneet Pp:n kanssa sinne introvertteinä ja ihmispelkoisina hikkyinä mennä. Katselimme vähän televisiota ja odottelimme josko revontulia olisi tänä iltana tarjolla, kun edellisenä iltana emme niitä jaksaneet ihmetellä.

Iltarusko.

Makkarakepit olivat hintsusti liian lyhyet, piti patakintailla rillata.

Revontulet jäivät hyvin vaatimattomiksi taas kerran.

Tuli nukuttua taas melko hyvin ja paljon, heräsin puoli yhdeksän maissa. Aamiainen naamariin ja sitten vielä makoilemaan, mutta en saanut enää nukuttua. Tänään täytyisi lähteä taas paluumatkalle, yöpyisimme tuttuun tapaan Iisalmessa, jonne oli n. 430 kilometriä. Mökin reeriin laittamisessa oli taas kova homma, siihen meni ainakin puolitoista tuntia ellei enemmänkin. Mutta lopulta saimme astiat tiskattua, jääkaapit tyhjennettyä, lakanat pois vuoteesta, imuroitua ja auton pakattua. Sää oli alkanut pilvistymään, ja matkan varrelle oli luvattu hieman sadettakin.

Veimme haisevat roskat veke ja lähdimme puoli kahdentoista maissa. Ajoimme Kuusamon ohi aina Suomussalmelle asti, jossa pysähdyimme ensin Hiljaiseen kansaan. Lumi oli sulannut kolmessa viikossa melkoisesti. Muita vierailijoita näkyi täällä myös. Kävin katsomassa itselleni jemmatun viestin, se oli vielä tutulla paikalla mutta en avannut sitä sen enempää. Pari asuntoautollista saksalaisia tuli paikalle myös jotka kävivät testaamassa puuceet.

Rukahan se siellä taas.

Lumi oli häippässyt Hiljaisesta kansasta.

Lumitilanne muutama viikko aiemmin.

Jatkoimme 30 kilometria Ämmänsaareen, jossa pysähdyimme tutulle stoppipaikalle Jalonniemeen. Ostimme kahveet ja pizzaleivät ja nautimme ne kahvion puolella, jonne tuli myös Meiju Suvas seurueineen. Emme kehdanneet kuitenkaan pyytää päästä selfieen nimmareista puhumattakaan. Pp:lle ostimme vielä vähän nannaa ennen kuin lähdimme jatkamaan matkaa, olimme vasta ohittaneet puolivälin ja kello oli jo varttia vaille kolme.

Ajoimme Kajaaniin ja sitten kohti Iisalmea. Sen verran piti vielä jaloitella, että päätimme pysähtyä Linnanporttiin vessaan ja kahveelle. Siellä oli hienot pääsiäiskoristelut noita-akkoineen, kisseineen, munineen ja pajunkissoineen. Vettä sateli rivakasti joten kuvailut jäivät taas vähän vähemmälle, ja take away kahviin sekoittui kourallinen sadepisaroita, toivottavasti ei tullut mahatautia.

Linnanportin bensis pääsiäismeiningeissä.

Sitten viimeinen rypistys Iisalmeen, jossa majoittauduimme jälleen Dome-hotelliin. Mukava ukko oli respassa (ei sama inkkari kuin viimeksi), joka jo meitä odottelikin. Kello oli ehkä noin puoli kuusi. Maksoimme saunallisen huoneemme (178€), veimme tavarat sisään ja lähdimme sitten hakemaan safkaa Kotipizzasta. Väkeä oli jonkun verran joten pizzojen tulossa kesti, mutta olivat jälleen kerran oikein maukkaita. Haimme vielä Torikulman K-kaupasta vähän saunajuomaa, ja palasimme takaisin hotellille saunan lämmitykseen. Se lämpesi varsin nihkeästi, kiuas oli aivan liian pieni ja tehoton niin suureen löylyhuoneeseen. Sama vaivasi viimeksikin kun olimme täällä toisessa huoneessa.

Hotellina tuttu ja turvallinen Golden Dome.

Huone Golden Domessa.

Ahdas vessa ja kylppäri ja sauna.

Kiuas on kooltaan mini sen lisäksi, että on Harvia.

Parkkitilaa riittää.

Sehän rimmaakin!


Rasvalätty.

Illalla katselimme vielä Forrest Gump-elokuvan.

Aamulla Pp oli tietysti herännyt jo aiemmin, itse aloin saavuttamaan jonkunlaisen tajunnan tason kahdeksan kieppeillä. Bed linensit olivat parhaimpia missä olen koisannut, niin pehmeät ja miellyttävät. Dome-hotellilla oli hyvä aamiainen, ja vaikka olin syönyt edellisenä iltana pitsan, niin jo leffan aikana saunan jälkeen oli hivenen hiukonut. Joten ei muuta kuin äkkiä syömään, aamiainen oli alkanut pyhäpäivästä johtuen kahdeksalta.

Hotellissa ei ollut paljoakaan vieraita, aamiaisellakin oli vain virolaistyöläiskaksikko ja myöhemmin tuli vanhempi pariskunta. Mutta saimmepahan kerrankin syödä rauhaksiin ilman yskijöitä. Lihapullat edelleen puuttuivat, mutta muuten aamiainen oli oikein mainio, pekonikin täydellistä. 

Aamiaissaliin mahtui mainiosti.

Aamiaissetit eivät olleet kolmessa viikossa muuttuneet.

Terveellisempi valinta.

Tällainen setti tänä aamuna.

Yöllä oli satanut lunta, joka alkoi onneksi kovaa vauhtia sulamaan. Sää oli synkähkö, mutta ei satanut enää, joten päätimme lähteä tekemään perinteisen kävelyn ja tsekkaamaan Poroveden jäätilanteen. Kylillä ei ollut ketään yhtä koirien ulkoiluttajaa ja yhtä sekopäätä lukuunottamatta. Porovedessä oli edelleen harmaa jääkansi, mutta ei varmastikaan enää montaa viikkoa. Muutama ukko oli laiturialueella pilkkimisestä haaveilemassa, mutta turhaa taisi olla työnsä. 

Iisalmi oli yhtä masentava kuin aina ennenkin.

Tyypillinen suomalainen maisema.

Kirkko sivulta.

Porovesi huhtikuun alussa.

Hotellilla vielä pieni lollerointi ennen kuin pakkasin kamat kasaan, ja lähdimme ajelemaan kohti Hesaa. Respassa ei ollut ketään duunissa, mutta koska olimme maksaneet jo huoneen niin riitti kun jätimme avainkortit siihen. Pakkasimme auton ja lähdimme ajamaan etelään. Ensiksi kävimme kuitenkin tankkaamassa riistohintaista bensaa ABC:ltä. 

Oli pääsiäisen paluuliikenne, mutta vielä mitään megaryysistä ei ollut. Päivä oli harmaa, ja välillä sateli vesiä. Saavutimme Kuopion nopeasti, ja Leppävirralta alkoi tylsin ja ikävin osuus, joka kesti aina Juvalle asti. Jotenkin se vitostie on sillä välillä niin huono. Juvan ABC on juntein tietämäni bensis, mutta se on juuri sopivan matkan päässä Iisalmesta. Viimeksi riitelimme täällä Pp:n kanssa, ja nyt olimme sopineet, ettei vastaavaa uusita. Pp:llä meinasi mennä jo parkkipaikalla auton edessä maleksiva ukkeli tunteisiin, ja viimeistään siinä vaiheessa kun teimme ruokatilausta myyjän ilmoittaessa, että Pp:n safkassa sitten kestää, niin homma lähti taas hanskoista. Lopulta minä päädyin ottamaan pari hampurilaista ilman juotavaa ja Pp otti pelkän kahvin. Minä kävin myös kaupan puolella ostoksilla, joskin huomasin myöhemmin ettei S-bonukset olleet päivittyneet vaikka vilautinkin korttia laitteella. Pp oli sillä välin outletissa ja saikin hyviä ostoksia aikaiseksi. Joten ehkä se meni paremmin kuin oletimme...

Kuopioon päästy.

Patsastelua juvalaisella bensiksellä.

ABC:n monitasohampurilainen.

Ajoimme Mikkelin ohi Vihantasalmen Nesteelle asti, jossa teimme pakkostopin vanhasta tottumuksesta. Hyödynsimme vessaoption, ostimme kahvia ja suklaata ja jatkoimme edelleen kohti Etelä-Suomea ruuhkan yhä kasvaessa. Odotimme Heinolan Lusissa liikenneryysistä, mutta ihme kyllä sellaista ei tullut. Meillä kyllä kävi melkoinen tuuri, sillä heti ohitettuamme Mäntsälän kuulimme radiosta siellä tapahtuneen jonkun onnettomuuden, ja liikenteen olleen jumissa puolitoista tuntia. Ajoimme Järvenpäähän jonne palautimme hakuautomme ja haimme Pp:n auton tilalle joka oli siellä meitä odottamassa. Siinä meni varmaan kolmisen varttia taas kaikenlaisessa säädössä, ennen kuin pääsimme tekemään loppukirin. Pp heitti minut himaan, jonne saavuin muutamaa minuuttia vaille kuusi.

Sateinen Mikkeli.

Vihantasalmen Neste.

On siinä parkkikiekolla tyyliä! Zim approves!

Tästä alkaa Etelä-Suomi.

Liikenneruuhkilta vältyttiin hyvän tuurin ansiosta.

* * * *


Arvio: Hyvä reissu oli tämä ex tempore-lapinmatka. Kaikki onnistui junamatkaa myöten, ja tämä oli itse asiassa melkein parempi veto kuin se kolme viikkoa aiemmin tekemämme talvilomareissu samaan paikkaan. Aurinkoiset kelit sinisine taivaineen pelasti myös paljon. Arvosana 4/5

sunnuntai 17. toukokuuta 2026

923# Lappi, 25

2.4.-3.4.2026, +3, Scattered clouds, Kemijärvi

 
Mitä ihmettä, juurihan mä tulin pois Kemijärvestä ja nyt taas? Itse asiassa, olin suunnitellut meneväni Puolan Gdanskiin pääsiäisen viettoon, mutta ryökäleet olivat hinnoitelleet itsensä ulos. Toisekseen, Suomumökin omistajalle oli tullut ns. pahat tilanttteet ja hän oli loukannut jalkansa onnettomuudessa. Oli tullut pois junalla, ja auto oli jäänyt sitten Kemijärvelle, joten kun Pp kyseli halukkuuttani lähteä mukaan biilinhakumatkalle, niin suostuin oitis.

Matkaan lähdimme poikkeuksellisesti Haarajoelta, Järvenpäästä. Odotelimme Pp:n kanssa jonkun aikaa Z-junaa, joka lopulta Lahden suunnalta tulikin. Olimme järkyttyneitä väkimäärästä, sillä mahduimme vain vaivoin junavaunun eteiseen, jossa saimme olla kylkimyyryssä fillareitten ja muiden kanssamatkustajien kanssa. Siinä haisi pahahkolle, ja Keravalta vaunuun saapui vielä puliukko, joka jutteli sekavia, haastoi kanssamatkustajia keskusteluun, lauloi Irwin Goodmania ja ryypiskeli halvinta lonkeroa. Arvosana pultsarille 1/5, mutta Pp antoi 3/5. Kamala matka, joka maksoi vielä 5,50€. Olin aiemmin päivällä mennyt Vantaalle, josta Pp minut noukki mukaansa, ja tarvitsin C-vyöhykelipun, ja harkitsin vakavasti josko kerrankin olisin mennyt pummilla. Mutta ostin lipun kuitenkin kuuliaisesti, ja heti C-vyöhykkeen alettua junaan tuli kuin tulikin lipuntarkastajat, kävipä tuuri. Sakoista ”säästetyillä” rahoilla kehtasi siis ostaa vielä uudenkin lipun tähän Z-junaan. Puolen tunnin päästä saavuimme Hesaan, jossa kävimme syömässä Hesburgerissa vähän iltapalaa ja sitten kävimme vielä kaupassa ostamassa pitkälle junamatkalle juomista (vettä) ja Forexilla vaihtamassa rahaa myöhempää matkaani varten.

Lähtöasema tänään Haarajoki.

Hesesetit.

Yöjuna Kemijärvelle lähti klo 19.29. Olimme saaneet buukattua viimeisen makuuvaunupaikan kiirastorstain junasta, joskin se oli alakerrasta ilman omaa vessaa ja vieläpä lemmikkieläinhytti, joten epäilimme sen olevan täynnä vuvven- ja kissenkarvaa aiheuttaen Pp:lle ennennäkemättömän allergiakohtauksen. Pelko oli onneksi turha, sillä mitään oireita ei seurannut. Hytti oli tietysti ahdas, ja se vessattomuus vähän kieltämättä häiritsi. Ehkäpä vaunu oli vähän meluisampi myös. Juna lähti aikataulun mukaan, ja viimeistään Tikkurilassa kaikki vaunut olivat täyttyneet. Kävin neljästi vessassa ja muutaman kerran jaloittelemassa käytävällä, mutta muuten emme liikkuneet junassa, emme edes ravintolavaunussa, sillä sieltä saisi kuitenkin jonkun karsean taudin itselleen. 

Venailua steissillä.

Juna peruuttelemassa asemalle.

Pitkä juna tämä.

Hyttimme.

Vuvvekin olisi saanut oman veden.

Näkymä junan ikkunasta Hesan päässä.

Vessa oli onneksi helppokäytteinen, ovi avattiin napista, suljettiin sisäpuolelta napista ja painettiin sen jälkeen lukon kuvaa, ja ovet avattiin päinvastaisessa järjestyksessä, joskin ovea ei saanut ulkopuolelta kiinni vaan ovi sulkeutui automaattisesti. Vessanvetonappi oli erikseen, mutta todennäköisesti siinä oli automaatti joka huolehtisi myös vessanvedosta. Vessapaperirullia oli peräti neljä, joten se riiitti hyvin koko matkaksi; vaipanvaihtopiste ja potta oli myös joka sellaisia mieli käyttää. Hieman vessa semidunkkasi skeidalle, mutta kokonaisuutena ihan siisti. Myös alakerran hytissä oli kaappiin jemmattu lavuaari ja käsienpesumahdollisuus, myös pieni saippua oli annettu ja käsipyyhe, joten siitä plussaa. 

Junan vessa oli tilava.

Nappuloita ja vessapaperia.

Sängyt olivat kerrossänkyjä, tällainen 180cm ukko mahtui makaamaan siinä hyvin. Yläkerran vuode oli pedattu päin hemmettiä, mutta huomasin sen vasta koisattuani sängyssä puoli yötä. Tyyny oli superonneton, muuten bedlinesit ehkä 3/5. Puhelimen sai kuitenkin ladattua yläsängylläkin, se oli hyvä juttu. Oven kanssa meillä oli vähän vaikeuksia, se jäi meillä pari kertaa auki, kerran jopa konduktööri änkesi sisään ihmettelemään olemmeko jättäneet vahingossa oven auki ja poistuneet esim. ravintolavaunuun. Muutenhan olimme jo liput aktivoineet apin kanssa. Myös pienet vesipullot sisältyivät hytin hintaan, joka kustansi meille 338€ + 40€:n peruutusturva (sellainen oli pakko ottaa, koska lähtömme oli hyvin epävarmahko tilaushetkellä). Se oli silti paljon halvempi kuin lentokone, + lentämällä olisimme päässeet vain Rovaniemelle ja sieltä olisi pitänyt päästä vielä Kemijärvelle.

Junan käytävää.

Yö junassa meni niin kuin meni. Tampereella kömmimme makkoomaan, mutta juna piti melkoista meteliä ja heittelehti runsaasti, joten tuntui siltä kuin nukkui vain kymmenen minuutin pätkissä. Joskus puoli neljän maissa piti mennä vielä vessaan ja sen jälkeen syödä sipsejä pahimpaan nälkään, sitten nukuin paremmin siihen saakka kunnes konnari herätti kuulutuksellaan. Juna oli saapumassa Rovaniemelle, jossa suurin osa matkustajistakin jäisi pois.

Aamuista näkymää junan ikkunasta.

Hätäisimmät jäivät veks jo Rovaniemellä.

Söimme aamiaiseksi Pp:n kotona tekemät eväsleivät, olivat herkullisia. Juomaksi vesiä. Juna saapui lopulta hivenen myöhässä Kemijärvelle, mutta ei haitannut mittään. Olimme ensimmäisessä vaunussa, ja niitä oli varmaan toistakymmentä + autojunavaunut, joten sieltä oli vähän kävelemistä junalaiturilla ennen kuin pääsimme asemarakennukselle ja sen ohi parkkipaikalle. Noudettava automme odotteli kiltisti parkissa. Keli oli aurinkoinen joskin pakkasta oli reilut viitisen astetta, joten ensimmäiseksi piti skarabata auton ikkunat. Muuten auto lähti kyllä käyntiin hienosti (oli hybridi). Tuntui myös hyvältä laskea useat kassit käsistään auton takakonttiin, niitä oli ollut ikävä raahata koko edellisen päivän kotoota töihin ja sieltä Järvenpäähän ja takaisin steissille.

Foliosta löytyi aamiaisleipä.

Perille päästy.

Juna oli niin pitkä ettei edes asemarakennusta näkynyt :)

Kemijärven asema muistutti Rovaniemen vastaavaa.

Kemijärvellä ajoimme ensiksi S-markettiin, mutta kello oli vasta vähän päälle yhdeksän. Pitkäperjantaista johtuen se avattiin vasta klo 10. Onneksi K-market oli auki, mutta tietysti harmitti kun jäi S-bonukset saamatta. Saimme kuitenkin tarvittavat kamppeet ostettua, niihinkin meni taas satanen.

Sitten auton nokka kohti Suomutunturin mökkiä. Huonosti nukuttu yö alkoi tässä kohdin kyllä väsyttämään melkoisesti. Pp ajeli reilun 40 kilometrin matkan mallikkaasti. Aurinko paistoi ja keli oli huomattavasti mukavempi kuin viimeksi, mutta lumi oli kasoja ja moottorikelkkauria lukuunottamatta sulanut. Puhuttiin, että kevät oli kuukauden etuajassa. Mökkitiekin oli jo sula.

Mökkinaapureita pyöri enemmänkin ja jouduimme harrastamaan small talkkia tosi runsaasti, ennen kuin pääsimme purkamaan ostokset ja matkatavarat mökkiin. Mökin omistajan seurue oli lähtenyt melkoisen vauhdikkaasti, ja mökki oli jäänyt vähän resuiseen kondikseen. Piti ensin vähän reerailla kamoja, pedata vuoteet ja sen semmoista, sitten keittelimme kahveet. Olo vähän piristyi tästä. Tyhjensimme jääkaapin piloille menneestä ruuasta, ja lähdimme sitten tekemään kävelyretken. Veimme samalla roskat. Kävelimme vitostien riesteykseen saakka ja sitten takaisin Suomuhotellille. Menimme kippolaan ja tilasimme kaljan ja Aperol Spritzin, ja suuntasimme sitten ulos terassille ne juomaan. Siinä oli lämmin istuskella, sillä aurinko paistoi lähes täydellä teholla eikä käynyt tuuli yhtään. Mäenlaskijoita oli kuin meren mutaa, ei oltu koskaan nähty niin paljoa laskettelijoita täällä. Niitä oli mukava seurata. Haimme sitten vielä toiset juomat, jatkoin edelleen bissellä ja Pp otti Irish coffeen. Englantia bamlaava ukko oli haluton lisäämään kermavaahtoa, mutta toinen jätkistä lähti sitten hakemaan sitä alaravintelista. Sen verran suolaiset hinnat, joten mielestäni kermavaahtovaade oli perusteltua. 

Suomun roskisalue.

Täällä mahtui kevlille kävelemään.

Kevät oli ottanut harppauksen tässäkin risteyksessä 3 viikossa.

Suomun napapiiri-toteemi.

Jollekin mennyt mutka pitkäksi.

Hotellille katsomaan meininkiä.

Terassi.

Terassibisse.

"Väkeä oli rinteessä kuin pipoa" suomulaisittain.

Kävelimme sitten takaisin kämpille puolijuovuksissa, ja aloimme lämmittelemään saunaa. Pp duunaili poronkäristyksen preppiksiä. Saunoimme, ja sen jälkeen Pp loihti meille maukkaan poronkäristysaterian, vaikka ei itse siihen ollut jostain syystä niin kovin tyytyväinen.

Poronkäristys tulilla.

Finnelonkeron haastaja.

Njamskista!

Revontuliappi huusi hoosiannaa; aurinko laski täällä kahdeksan jälkeen, mutta vielä kaksi tuntia myöhemminkin pohjoinen taivas oli aivan liian vaalea iltaruskosta johtuen, ja revontulet jäivät näkemättä. Ehkä niitä olisi voinut bongata jos olisi käynyt puolen yön aikoihin ulkona, mutta alkoi ikävä kyllä unettamaan liian aikaisin.