709# Loviisa

 14.5.2021, Friday, +16, Scattered Clouds, Loviisa

Duunissa oli ollut sen verran mälsää, että päätin ottaa saldovapaan perjantaille ja lihottaa helatorstain ansiosta viikonloppuni nelipäiväiseksi. Lisäksi porukat olivat ostaneet uuden auton jota piti päästä testaamaan, joten vapaapäivän kunniaksi olimme suunnitelleet ajoretken Loviisaan. Itse en ollut koskaan siellä käynyt, ja Porvookin on niin nähty.

Uusi auto oli jonninlainen puoli-hybridi, en ollut sellaisella ajanut koskaan aiemmin. Oli absurdia, että kosla käynnistyi napista, mutta moottori ei varsinaisesti "hurahtanut" käyntiin ja kierrosluku näytti edelleen nollaa. Mutta kyllä se liikkeelle lähti kun laittoi vaihteen päälle ja nosti jalan jarrulta (automaattivaihde). Vähän vaati ajaminen ensi alkuun totuttelua, mittaristo oli hyvinkin uudistunut. Näyttöpaneeli oli ruma; vaikka se oli integroitu niin oli jotenkin kolhon näköinen suurine ulottuvuuksineen. Ulkoapäin auto oli ihan tyylikäs.

Ajoimme Roihuvuoren kirsikkapuiston kautta. Vaikka oli arki niin väkeä oli tosi runsaasti. Olimme Pp:n kanssa käyneet jo edellispäivänä ihailemassa kukkaloistoa, mutta koronan vuoksi siellä ei oikein viihdytty sen pidempään.

 

Kirsikkapuistoa.

Jatkoimme Itäväylälle, ja Kehää pitkin Lahdentielle ja siitä seiskatielle. Loviisaan pääsi moottoritietä pitkin, autoja oli jonkunlaisesti, ei kuitenkaan ruuhkaksi asti. Taivas oli pilvessä ja oli vähän koleaa viime päivien jälkeen, enkä ollut varma oliko minulla tarpeeksi vaatteita mukana. 

Ensiksi ajoimme Ruotsinpyhtäälle tsekkaamaan vanhan Strömforsin ruukin. Hienolla paikalla joskin melkoisen syrjässä kaikesta muusta oli tämä 1600-luvun loppupuolella alkunsa saanut ruukkimiljöö. Ajoimme auton parkkiin ja jalkauduimme, mutta mitään ihmeitä täällä ei ollut tarjolla vessaa ja pientä turistimyymälää lukuun ottamatta. Vaikea arvioida johtuiko se koronasta vai vain Suomesta (tiedättehän, että sesonki on vain heinäkuussa ja muulloin kaikki on kiinni).

Silta yli synkän virran.

Sivukirjasto. Ja tätä ei muka vandaalit tuhoa?

Ruotsinpyhtääläistä kevätmaisemaa.

Strömforsin Bed & Bistro.

Brankkari (?)

Turistikauppa.

 

Turistikaupasta paljastui myös jonkinlainen saunahomma?

Nostimme sitten kytkintä jarrupoljinta ja otimme suunnaksi Lovisan keskustan, jonne oli reilun 15 kilometrin matka. Ajoimme ensiksi Laivasillalle ja jätimme auton parkkiin Rantatielle. Sen verran meitä jo hiukosi, että menimme katsomaan ravintolatarjonnan. Terassia oli kahdella puolen, sisätilat olivat suljettu. Aurinko oli tullut kuitenkin pilvien takaa ja ihan hyvin tarkeni istuskella terassilla. Väkeä oli jonkunlaisesti, joten toivottavasti siellä ei ollut sitä koronaporukkaa. Faija tilasi makkarapannun, mude halloumi-burgerin ja itse otin tavan juustopurilaisen. Juomaksi vettä. Annoksen laatu hieman floppasi; ranskalaiset olivat lötköhköjä ja mauttomia, täysin suolattomia mutta hampurilainen oli ihan ok ja annan siitä arvosanaksi 3/5. Mutsin mielestä myös hampurilainen oli ruisku ja antoi arvosanaksi 1/5. Faija puolestaan luonnehti omaansa "täyttä paskaa" perusteella, että vaikka sipuli oli hyvä niin makkarat halvan makuisia.

Laivasillan kippolan terassi.

 

Laivasillan aittarakennuksia.

Kävimme vessassa (ravintolassa taisi olla vain yksi vessa lasiterassin puolella) mutta aittojen takana oli lisää vessoja. Sen jälkeen ajoimme rantatien toiseen päähän, jossa oli hieno Camping-alue. Aikaisestä kesästä huolimatta siellä oli jo väkeä.

Kippolassa oli unisex-vessa.

 

Satamaraitti.

Ajoimme takaisin keskustaan ja jätimme auton parkkiin kirkon lähelle. Parkkitilaa täällä kyllä riitti. Porukat missasivat kaupungin yhden nähtävyyksistä, vaikka vastaan ajoi ehta Aku Ankan auto. Kävelimme hetken kylillä. Mitään ihmeellistä täällä ei kyllä ollut, olin ajatellut etukäteen olevan samankaltainen pössis kuin Porvoossa tai edes Haminassa, mutta aika mitätön mesta tuntui loppujen lopuksi olevan. Vanhakaupunki rajoittui muutamaan katuun. Mutsi oli bongaavinaan harvinaisia keltavuokkoja, mutta kyllä ne lopulta taisi paljastua mukulaleinikiksi - ainakin jos uskomme hortonomi Pp:tä, ja miksipä emme uskoisi.

Hieno pankin rakennus. Ja kirkkokin hieno.

 

Olisikohan tämä kaupungintalo?

 

Keltavuokkoepäily.

Poikkesimme vielä kahville pieneen kahvilaan Aleksanterinkadulla; nimi taisi olla Favorit Cafe & Tea. Se oli aika sympaattinen, myynnissä oli hienoja baakkelseja joista emme tosin niin välittäneet sekä kaikenlaisia bulkkiteetä yms. Viihtyisä paikka. Istuskelimme sivupihalla jossa oli mukava katsella ketterästi tuolinkarmilta toiselle pompahtavia naakkoja, jotka olivat myös äkänneet leivosten maistuvuuden olevan kohdillaan.

Vanhakaupunki oli piskuinen.

Palasimme sitten takaisin autolle ja faija ajoi minut Porvoon bensiksen kautta takaisin kotiin. Ihan mukava pikku ajoretki, ja kiva päästä aina pois seitsemän kilometrin koronakuplasta. Muuten Loviisa ei kyllä vakuuttanut, voin rankata sen pois mahdollisista asuinpaikoistani. Arvosana 2/5.