274# Savo

Kamalaa, kesäloma on jo ylittänyt yli puolen välin. Tässähän täytyy kohta alkaa synkistelemään ja masentelemaan loman loppumista. Yleensähän se viimeinen lomaviikko menee näitä asioita murehtiessa, mikä tosin tuntuu epäreilulta kun on vain kolmen viikon loma.

Ensimmäinen viikko meni vuokramökillä. Enonkoskella. Tuolla Savon sydämmessä. Mä olen aina vähän mollannut Savoa, ne ihmiset ikään kuin kaakattavat sitä typerää puhettaan. Ja mutustelevat kalakukkoa Kuopijon torilla. Ja ovat vähän paljon juntteja.

Mutta joo, mökki oli kuitenkin buukattu sieltä. Meillä kun ei omaa mökkiä ole, eikä me olla sellasia mökkeilyihmisiä. Kun niillä mökeillä pitää koko ajan puurtaa kuin jossain saatanan työleirissä, eihän siinä ehdi nauttimaan ollenkaan oleilusta. Nyt ei ollut huolta polttopuiden pilkkoamisesta eikä kasvimaan kitkemisestä. Sen kun kurvasi valmiiseen mökkiin.

Ja mökki oli upea. Etukäteen oli vähän huoli kun se oli luonnehdittu tyyliin metsästysmajaksi, mutta hinnan puolesta se vaikutti muulta. Olihan siellä toki juokseva lämmin ja kylmä vesi, astianpesukone, pyykinpesukone, telkkari, jne. Erämaajärvi, sellainen pieni, mutta äärimmäisen kirkas vesi. Ei muita mökkejä näköpiirissä. Ja lämmintä se järvivesi, voi juukeli. Ei tarvinnut palella kun siinä pullikoi. Ainoa kauneuspilkku oli horisontissa siintänyt radiomastoantenni, mutta toisaalta se turvasi sen että kuuluvuus kännykällä oli hyvä ja pystyi netissä surffailemaan.

Viikko kului oleilussa, lähitienoita tutkaillessa, saunoessa ja uidessa ja vähän olutta nauttiessa. Ja ennen kaikkea nukkuessa. Mökeillä mä pystyn helposti nukkumaan kymmentuntiset yöunet ja sitten vielä aamu- ja iltapäiväunet päälle. Kotona en nuku puoliakaan tuosta. Sääkään ei ollut paskempi - vain yhtenä päivänä satoi. Muut olivat niitä keskikesän aurinkoisia päiviä, jolloin päivän edetessä poutapilviä kertyi taivaalle, mutta illaksi keli kirkastui ja tuuli tyyntyi tehden järven pinnan kuin peiliksi.

Mutta antaa muutaman kuvan puhua puolestaan.