582# Bitza

Otetaas näin vapun kunniaksi ruokapostaus, vähän niin kuin vinkiksi jos kaipaa muuta menuunsa kuin nakit ja salladokset. Tänään nimittäin kokkikornerissa valmistuu runsastäytteinen joskin verisuonet tukkiva bitsa. Kokeillaanpa erikoispohjaa kaurahiutaleineen, ja täytteitä tietysti tosi runsaasti, eli ei mitään italopitzeä ole luvassa. Raaka-aineksia tarvitaan siis kosolti:

Pohjaan:
3 dl vehnäjauhoja
3 dl kaurahiutaleita
1 tl suolaa
3 tl leivinjauhetta
3/4 dl oliiviöljyä
3 dl maitoa
½ dl tonnikalaöljy

Täytteet:
400 gr jauhelihaa
1 ps tacomauste
1 prk tonnikala öljyssä
1 sipuli
2 kynttä valkosipulia
1 ps kinkkusuikale
3 tomaattia
1 kpl mozzarella
1 ps juustoraaste
1 ps maissia
1 prk tomaattimurska
1 paprika

Ruokatarvikkeet.

Ruuanlaitto alkaa helposti: otetaan kippo nro yksi, johon lorautetaan 3/4 dl oliiviöljyä. Otan ensimmäistä kertaa elämässäni puolen desilitran mitan käyttööni, avaan tonnikalapurkin josta lorautan puolikkaan desin öljyä. Vähän tulee sattumaa sekaan, mutta ei haittaa. Sekaan lisään 3 dl maitoa, ja sekoitan huolellisesti. Sen jälkeen kaurahiutaleet sekaan - tässä kohdin mun piti kyllä varmistaa kokilta, onko kaurahiutale sitä samaa lesettä josta teen joskus kaurapuuron. Kyllä on, joten Elovenalla mennään. Hiutaleet lisättyäni sekoitan jälleen huolellisesti. Tässä vaiheessa näyttää aika pahalta, mutta antaa näyttää.

Märjät.

Sitten otan kippo nro kakkosen, johon mittaan vehnäjauhot ja leivinjauhon. Vai onko se leivinjauhe? Samapa tuo. Teelusikan mitalla kippaan perään suolat, hämmennän hiukan haarukalla näitä sekaisin, kunnes alkaa keittiössä leijailemaan pöly siihen malliin, että katson viisaaksi kipata kuivat märkien sekaan. Sitten taas sekoittelen kunnes tökötistä tulee raskas, yhtenäinen klimppi. Otan uunipellin johon levitän leivinpaperista arkin ja mättään taikinan keposta keskelle peltiä.

Kuivat.

Tähän asti olikin naurettavan helppoa, mutta nyt alkoi vaikeudet. Ajattelin ensin kaulita taikinan levyksi, mutta kuten Markku sanoisi Huutokauppakeisarissa - hyvin nopealla aikataululla huomasin, että hommahan meni vituiksi. Aloin sitten sormin painelemaan taikinaa, mutta sekin takertui sormiin, enkä saanut mitään tarttumaan leivinpaperiin, saatikka tasaiseksi levyksi. Lisäilin sitten leivinjauhoa kätösiin ja päättäväisesti jatkoin painallustekniikalla, kunnes huomasin sen lopulta tuottavan tulosta ja taikina alkoi levittäytymään nätisti pellille. Olisi sitä taikinaa voinut olla himpun verran lisää, mutta kyllä se nyt suurimman osan pellistä kattoi.

Vaikein vaihe oli taikinan levitys.

Kyllä tästä vielä pohja saadaan.

Sitten pilkkomishommiin: ensiksi avaan pakkauksesta mozzarellan. Paketissa on vettä tms lientä, joten kannattaa avata lavuaarin ylöpuolella. Neste helkkariin ja mozzarella pöydälle. Minua jotenkin ällöttää se mozzarellan koostis, on jotenkin semmosta inhottavan tuntuista, mutta sulanee sitten aikanaan pizzatäytteenä. Sitten viipaloin kolme tomaattia; sliivuista tulee vähän turhan paksuja, mutta eiköhän ne uunissa pehmene mukavasti. Sipuleista en tee tällä kertaa mitään pientä silppua vaan ihan oikein viipaleita. Mulla oli tähän varattuna kaksikin sipulia, mutta ajattelin sen sitten olevan liioittelua. Yksi sipuli riittää, kun oli sen verran kookaskin. Sen jälkeen pienin valkosipulin mahdollisimman pieniksi. Mä olen viime aikoina käyttänyt vain niitä "yhden kynnen valkosipuleita", ne on helppo kuoria ja pieniä. Sitten pienin paprikan.

Mozzarellat ja tomangit. Ja sipuli.

Paprikaa ja sipulia.

Napsautan uunin päälle keskilämmölle ja asteita 225. Sitten alan paistamaan jauhelihaa; liha on ollut huoneen lämmössä oli yli puoli tuntia. Mä en huomaa mitään eroa, paistoin jauhelihan huoneenlämpöisenä tai kylmänä. Mulla oli nyt pelkkää naudan jauhelihaa, yleensä ostan nauta-sikaa, mutta oli niin huonolla päiväyksellä tällä kertaa, että otin pelkän naudan jauhelihan. Koska en tiedä maustamisesta niin päätin maustaa jauhelihan tacomausteella - tämä lisätään vasta siinä vaiheessa kun jauheliha on jo ruskistunut. Sekaan vettä, alle desi.

Jauheliha oli kauniin punertavaa.

Seuraavaksi levitän tomaattimurskan pizzapohjan päälle (tässä oli mulla tapahtunut sellainen kämmi, että olin valkannut kaupasta valkosipuli-tomaattimurskaa, ja kun oli vielä ne oikeat valkosipulitkin mukana, niin oli ehkä vähän turhan hapokasta. Seuraavana päivänä bussissa edelläni istunut pikkutyttö ei näyttänyt kauheasti arvostavan hänen suuntaansa lasetettamiani röyhyjä, sen verran mulkoili pari kertaa pahasti). Käytän lusikkaa apuna levitykseen, jotta reunatkin saavat osansa. Sen jälkeen ripottelen hiukan juustoraasteesta pohjan päälle, jonka jälkeen lisään jauhelihan ja maissin. Sen jälkeen sipulit, tomaatit, paprikat, mozzarellat ja kinkkusuikaleet. Mielestäni järjestyksellä ei ole väliä. Sitten lopuksi juustoraaste pintaan. Uuni oli lähes lämmennyt joten ei muuta kuin koko komeus lämmittelemään. Vasta tässä vaiheessa huomaan, että unohdin tonnikalan; nappasen pitsan vielä pois uunista ja lappaan tonnikalat päälle ja ei kun uuniin uudelleen. Jotain täytteiden määrästä kertoi sekin, kun pelti painoi niin paljon ettei yhdellä kädellä jaksanut sitä nostaa. Uunitusaikaa oli vaikea arvioida, kun oli sen verran täytteitä. Kokeilin ensin 20 minuuttia, mutta jatkoin vielä 6-7 minuuttia lisää, kunnes juusto näytti sulaneen ja reunat muuttuneet rapsakan näköisiksi.

Maissi toi mukavasti raikkautta.

Kohta uuniin.

Ihailin hetken ajan valtavaa lättyäni, mutta otin sitten lautasen ja aterimet ja nakersin pienehkön kulmapalan. Hyvin pysyi paketti koossa ja makukin oli ihan ok. Myönnettäköön, että olen minä parempiakin pitsoja syönyt, mutta pohja oli ihan kohtalainen. Juustoisaa ja rasvaisaahan tämä kyllä oli vähän turhankin kanssa, enkä ole varma oliko tacomauste sittenkään hyvä idea. Niin ja valkosipulia oli liikaa. Mutta omatekemäksi nyt jonkinlainen esitys, annan tästä arvosanaksi 3/5.

On se valtava lätty.

Maistuis varmaan sullekin.