809# Vaasa

 20.1.-21.1.2024, -17, Clear, Vaasa

 

Mulla oli fleda kasvanut jo neljä kuukautta, joten oli korkea aika saada se minttiin. Mullahan on parturiprojekti edelleen menossa, eli tarkoituksena käydä kaikissa Suomen 19:ssa eri maakunnassa parturissa. Puolivälin krouvia elellään, ja nyt ajattelin jos hakisi jonkun "hankalan" maakunnan pois kuleksimasta. Länsirannikolle mulla ei niin paljoa ole asiaa, joten se on vähän hankala. Valitsin Vaasan, jonne on joskus tehnyt mieli mennä muutenkin. Ajankohta nyt oli vähän ikävä, keskellä talvea Suomessa ei ole yhtään mitään joitain laskettelukeskuksia lukuun ottamatta. Pp:tä olin kysellyt matkalle mukaan, mutta hänkin oli kohteliaasti kieltäytynyt, joten yksinhän se oli lähdettävä. Päätin panostaa hotelliin, sillä en uskoisi keksiväni kylillä mitään ihmeellistä tekemistä, joten huoneen olisi oltava viihtyisä. Nopealla googlauksella päädyin Astoriin; olisin halunnut Delux-sviitin, mutta sitä ei ollut saatavilla, joten jouduin "tyytymään" hääsviittiin. AT nauroi asialle, hänen mielestään oli luuseriuden huipentuma mennä yksin hääsviittiin, mutta se oli kuitenkin paras saatavilla olevista huoneista. Hintakin oli mielestäni aika edukas, vain 149€ / yö. Junaliput hommasin niin ikään viikkoa etukäteen, maksoivat reilun 80€ menopaluuna (suora yhteys). Parturin varasin Hairlekiinistä, aikoja oli vielä hyvin viikkoa ennen h-hetkeä. Aikaa parturin ja junan saapumisen välillä oli vain tunti, joten olin vähän huolissani jos juna myöhästelisi, kun elettiin kovaa pakkastalvea.

Matkaan lauantaiaamuna, heräsin himasta joskus seitsemän jälkeen. Olin saanut paria päivää aiemmin duunista potkut, joten vitutusta riitti. Juna lähtisi Helsingin asemalta klo 9.24, lähdin kotoota klo 8.35 ja ajattelin siinä olevan riittävästi aikaa vaikka jotain outoa tapahtuisikin. Kulosaaressa metro hyytyi, ja aloin jo harkitsemaan kaikenlaisia taksivariaatioita, mutta onneksi se sitten lähti buutilla käyntiin ja pääsimme jatkamaan matkaa. Muuten matka meni nopeasti. Koska oli aamu, niin myös rautatieasema vaikutti melko rauhalliselta: nistit, juopot, häröilijät, hökäleet, notkujat ja seiniinnojailijat puuttuivat tyystin. Saapuvat junat näyttivät myöhästelevän, mutta onneksi lähtevät näyttivät olevan aikataulussa. Vaasankin juna oli jo laiturilla, joten sisään vaan. Vasta tässä vaiheessa tuli mieleen, että olin ottanut paikan kyseenalaistamatta järjestelmän automaattivalintaa. Kaikilla tuntui olevan ykkösvaunussa paikka, ja mulla vielä käytäväpaikka. Onneksi viereeni ei tullut ketään koko matkana. Pasilasta yksi ukko koitti häätää minua paikaltani, mutta myönsi onneksi pian "nähneensä väärin" oman paikkansa. Intialaisia oli iso kööri, ja he matkustivat päätepysäkille asti kanssani muiden jäädessä Tampereelle. Aika meteliä niistä lähti, soittivat välillä jotain inkkarimusaa ja asettuivat istumaan kukin omaan sloossiinsa kun vaunu tyhjeni muista matkustajista.

Junat näytti myöhästelevän VR:n lupauksista huolimatta.

Ysiraiteelta matkaan.

Juna Vaasaan.

Hämeen linna.

Matka kesti neljä tuntia. En mennyt ravintolavaunuun edes, mulla oli vähän sipsejä ja vissyä eväänä jota vedin naamariin maltillisesti sillä en halunnut mennä edes vessaan ja jättää kamojani siksi aikaa vartioimatta. Aika meni surffailemalla, whatsappailemalla ja talven lumisia maisemia junan ikkunasta katsellessa. Tampereella juna oli 6 minuuttia myöhässä, sai onneksi sitten hieman kirittyä, mutta Seinäjoella piti taas odottaa vartin verran vaihtoyhteysjunan matkustajia. Vaasaan saavuttiin kuitenkin vain hieman myöhässä, joten ehdin käymään kysymässä olisiko hotellihuoneeni jo valmiina, sillä Hotel Astor sijaitsi suoraan juna-asemaa vastapäätä. Ukko checkasi minut nopeasti sisään, maksoin huoneen samalla. Sviittini löytyi kakkoskerroksesta, näköala oli juna-asemalle. Huone oli tilava kuin mikä, kivat mööpelit. Kodikas matto lattialla, taidetta seinillä, pari kattokruunua. Korkeat huoneet. Työpöytä, jossa oli kiva antiikkipuhelin mutta joka oli sitä kuitenkin vain pintapuolisesti sillä johdotus oli RJ-11-kaapelilla. Himmennyskytkin seinälampuissa. Ilmastointi- ja lämmityslaite, mutta vaikka lämmitys oli säädetty täysille, niin sisälämpötila tuntui melko viileälle. Ikkunoista taisi hieman vetää. Minibaarissa oli niin paljon viinaa, etten ollut sellaista minibaaria ennen nähnytkään. Makkarin puolella oli isohko wc, johon oli jätetty tuhkakuppiteline, tai muuta käyttöä en sille keksinyt - vaikka huone oli siis tietysti savuton. Sauna ja suihku löytyivät erikseen huoneen toiselta laidalta. Helon kiukaasta plussaa, se on paras kiuasvalmistaja, Harvia on huonoin mutta tuntuu, ettei Suomesta enää muita kiukaita löydykään.

Tanpere.

Talvista maisemaa junan ikkunasta nähtynä.

Kaveri nakitti bongaamaan tunnesyistä Ylistaron...

Tervajoella. Melkein perillä.

Pinkkinen hotelli Astor.

Respa.

Mullahan oli melkein kerroksen isoin huone.

Sviitin mööbeleitä.

Sänky.

Toimiva antiikkipuhelin.

Kompakti sauna.

Helon kiuas, Zim approves!

Stögis wc:ssä?

Minibaarissa olisi riittänyt antimia.

Vähän ehdin asettumaan taloksi, kunnes piti lähteä sitten parturiin. Hairlekiini löytyi kauppakeskus Rewellistä, heti siitä torin kulmalta. Oli aika vanhanaikainen kompleksi, mutta sen verran suuri että sain jonkun aikaa etsiskellä parturiliikettä. Löytyi se lopulta erään ulko-oven vierestä. Pari minuuttia jouduin odottamaan kunnes minua tultiin hakemaan. Kerroin, että tarvitsen 4 kuukauden jälkeen tukanleikkuun. Homma alkoi tukan pesennällä, siinä sai puolittaisen päähieronnan joka pisti melko lailla unettamaan. Vieressä oleva naisasiakas jaksoi taukoamatta paasata omasta pedagokistisesta ammatistaan. Nopeasti parturi leikkasi kuontalon kuosiin, vähän jouduin rohkaisemaan jossain vaiheessa, että voi leikkoa vielä. Puoli tuntia meni, 36€ maksoi. Parturikaan ei mitään jutellut joten ihan ok kokemus, annetaan nyt arvosanaksi 4/5. Kysyin lopuksi, että löytyisikö tästä jotain ruokapaikkaa, kertoi Rewellistä löytyvän Rosson ja Venn-nimisen kippolan. Olin yllättynyt, että Rossoja oli vielä jäljellä, luulin niiden poistuneen keskuudestamme. Venn tuli kuitenkin ensimmäisenä vastaan joten menin siihen. Tilasin Chorizolevyn, en ollut ihan varma oliko se pitze vai makkaraperunat, mutta pitsaa se enempi muistutti. Odotellessa sai kulhon pop korneja (oli aika kummallista). Juomaksi tilasin vissyä - soodaakin olisi ollut saatavilla, mutta en tiedä mitä eroa niillä oli. Olin ollut ryyppäämättä jo yli 6 viikkoa, ja päätin vielä jatkaa tipattomuutta ainakin tämän viikon. Englantia puhuva tarjoilija toi ruuan joka oli ensi vaikutelmalta pettymys lähinnä kokonsa puolesta, mutta jaksoin syödä sen hädin tuskin. Smetanaa oli liikaa ja chili oli liian tulista, mutta muuten ihan jees. Tarjoilijatkin nopeita ja ystävällisiä. Annan arvosanaksi 3/5.

Hairlekiini.

Pelti näytti kuivalta mutta makua riitti.

Kello oli vasta neljä, joten mietin mitä seuraavaksi tekisi. Kauppakeskuksessa notkuivat samanlaiset sankarit kuin Hesassakin. Ulkona oli uskomattoman kylmä, ei siellä olisi pystynyt notkumaankaan. Torin reunassa oli turisti-infokoju, joka oli muutettu presidentinvaalien ennakkoäänestyspisteeksi. En ollut varma, pystyisinkö käydä siellä äänestämässä kun minulla ei ollut sitä äänioikeuslappuakaan mukana, mutta päätin jäädä jonoon. Nopeasti meni jono ja pääsin kirjoittamaan numeron paperiin ilman sen kummempaa häsläämistä. Sen jälkeen päätin kävellä rantaan. Se löytyi helposti kävelemällä Hovioikeudenpuistikkoa pitkin pois päin juna-asemalta. Eipä siellä rannallakaan ollut muuta kuin vilu, mutta ehkä kesällä tämä voisi olla hieno paikka. Matkalla bongasin Vaasan kirkon, rannassa Merikotka-patsaan. Alkoi tulla kylmän lisäksi vessahätäkin, joten päätin palata hotellille. Matkalla kävin Salessa ostamassa itselleni hieman snackseja ja juotavaa.

Ihmisiä jonottamassa pressanvaalien ennakkoäänestykseen.

Vaasan keskustaa kylmänä talvipäivänä.

Tori ja Vaasan Vapaudenpatsas.

Vapaudenpatsas lähempää.

 

Keskustan tönöjä.

Vaasan kirkko.

Vaasan hovioikeus.

Aurinko ehti laskemaan.

Halkokarilla oleva Kalervo Kallion teos Merikotka.

Keskusta Vaskiluodon sillalta nähtynä.

Vaasan vankila.

Hotellihuoneessa keitin itselleni kahvit ja laitoin saunan lämpiämään ja surffailin netissä. Huoneessa oli kylmä, ja saunan lämpeäminenkin tuntui kestävän ikuisuuden. Lopulta katsoin sen lämmenneen riittävästi. Löylykauha oli kivasti muotoiltu. Vähän turhan korkea oli löylyhuoneen korkeus ja lauteet ehkä vähän liian matalalla ja alalaude hutera, mutta sai sieltä lopulta riittävät löylyt. Saunoin 2,5 tuntia, kylläpä se tekikin hyvää.

Hotellin tarjoamia suklaatia.

Löylykauhan suunnitelijalle annan 5/5.

Loppuilta sujui televisiota ja "spurgu-tv:tä" katsellen. Nukkumaan kävin vähän ennen puolta kahtatoista. Alakerran pubi oli auki puoli yhteen, ja ikkunani alapuolella kävi humalaiset tupakilla, niistä irtosi vähän meteliä mutta sekään ei haitannut, vaan nukuin poikkeuksellisen hyvin koko yön. Bedlinensitkin olivat mieleen. Kahdeksalta olin laittanut kellon herättämään, ei olisi jaksanut nousta vielä silloinkaan. Otin pikasuihkun virkistykseksi ja menin sitten katsomaan aamiaistarjontaa. Se oli aika basic-aamiainen, karjalanpiirakat munavoilla ja kahvi olivat parasta antia.

Aamiaisserviisi.

Aamiaissali.

En osaa oikein syödä aamiaista.

Lepäsin hetken huoneessa ja lähdin sitten tekemään vielä aamulenkin. Nyt kaupunki vaikutti täsmälleen samanlaiselta kuin kaikki muutkin suomalaiskaupungit sunnuntaiaamupäivisin. Ei ristin sielua missään, vaikka jostain kantautui etäinen kirkonkellojen kumina. Ankara tuuli pyöritteli lumihiutaleita, joita alkoi leijailemaan taivaalta enenevissä määrin. Harmaa kaupunki vaikutti totaalisen suljetulta. En tiedä missä kaikki ihmiset ovat ja mitä he tekevät? Rantapuistossa oli sentään muutama koiranulkoiluttaja.

Makkoilua. TV:n tekstitys liittyy.

Kyltit opastivat jo Uumajaan.

Pyhän Nikolaoksen kirkko vuodelta 1862.

Lienee vanhoja kasarmeja.

Vaasan sairaala. Harmaakiintiö ylitetty.

Huurretta tiilitalon seinässä.

Puiden oksilla roikkuvat möykyt jäivät arvoituksiksi.

Vaasan vankila päivänvalossa.

Vaskiluodon silta ja Merikotka-patsas.

Ei nyt tarvitse liioitella.

Erikoinen talo ja kivasti lumi kertynyt ikkunoihin.

 

Erkki Kannoston osuva patsas: Matkakuume.

Tunnin lenkin jälkeen palasin hotellille. Klo 12 olisi check out, juna lähtisi klo 12.47. Mieleni olisi tehnyt toista kupollista kahvia, mutten uskaltanut enää juoda ettei se aiheuttaisi vessaongelmaa tulevalle junamatkalle. Tasalta kävin tekemässä check outin, ja kyselin sen jälkeen voisinko jäädä odottelemaan esim. baarin puolelle kahvittelun merkeissä, mutta siellä oli menossa joku brunssihomma, joten minun piti odotella vain respan odotustilassa puoli tuntia. Sitten kävelin tien toiselle puolen juna-asemalle, jossa Hesan juna jo odottelikin. Tällä kertaa mulla oli ikkunapaikka alakerrassa. Juna lähti melko tyhjänä, mutta ajattelin sen täyttyvän viimeistään Tampereella niin, että minäkin saisin vierustoverin. Sellainen tuli jo Seinäjoelta, mutta onneksi tuo hengaili suurimman osan matkasta kippolavaunussa. Istumapaikka oli tosin selkä menosuuntaan ja yskijöitä ja plunssapotilaita oli jonkun verran. Laihialla juna pysähtyi varmasti yli kymmeneksi minuutiksi paikoilleen odottelemaan vastaantulevaa junaa, mutta muuten pysyi melko hyvin aikataulussa.

Patsastelua Astorin respassa.

Uudempaa hotelliakin olisi ollut tarjolla juna-aseman vieressä.

Vaasan rautatieasema.

Juna Hesaan.

Synkeää menoa Laihialla.

Hesassa nopeasti metropysäkille, sitäkin joutui odottelemaan melkoisen tovin, liekö sunnuntaiaikataulut tms. Kävely kotiin sujui nopeasti, sääkin oli lauhtunut melkoisesti. Olin iloinen, että olin lähtenyt tälle reissulle, vaikka vielä lauantaiaamuna minua oli matka kaduttanut. Mutta kaikki meni hyvin, työkuviot masenti ja sain niiden tilalle muuta ajateltavaa, hotelli Astor oli täysi kymppi, tukanleikkuukin onnistui, saunominen oli mukavaa ja äänestysmahdollisuudesta plussaa. Lisäksi pitkät junamatkat onnistuivat hyvin. Arvosana 4/5.

808# Banksy

 7.12.2023, Thursday, -1, light snow, Stockholm, Sweden

Oltiin karautettu AT:n kanssa Silja Symphonylla itsenäisyyspäivän kunniaksi Tukholmaan. Laivamatka ei tarjonnut mitään ihmeellistä, mutta olihan se mukavaa vaihtelua normiarkeen. Yöunet olivat jääneet kovin vajavaisiksi, mutta eipä siitäkään sen enempää. Tukholman risteilyssä maissaoloaikaa on aina yllättävän vähän; yhden nähtävyyden siinä ehtii sitten tekemään, eikä juuri muuta. Tällä kertaa se olisi Banksyn näyttely. Näyttely oli Stadsgårdsterminalenissa siinä samalla suoralla mihin Viking Linen laivat tulevat, joten meni tässä kohdin vähän ajatukset ristiin kun Siljalla tultiin (Siljan terminaalista pääsi kyllä jonkunlaisesti metrolla Slussenille). Sisäänpääsymaksu oli huimat 22€ / naama, liput olimme hankkineet etukäteen.

Siljalla Stokikseen.

Ikkunallinen hytti se pitää olla.

Matkaan!

Julmustia naamariin.

Tukholman hyistä saaristoa.

Torstaipäivästä johtuen ihmisiä ei ollut tungokseen asti. Onneksi rotsit pystyi jättämään ilmaiseksi lukittuun kaappiin, muuten olisi voinut tulla kuuma. Näyttely oli kahdessa kerroksessa, tuttuja teoksia oli vaikken niitä olisi osannut aiemmin Banksyksi mieltääkään. Täytyy myöntää, että oli jäänyt tältä osin muutenkin vähän kotiläksyt tekemättä. Mutta mielenkiintoisia teoksia olivat kyllä. Näimme videon Sothebyn huutokauppatilaisuudesta, missä Banksyn teos myytiin reilulla miljoonalla eurolla. Kun kauppa oli nuijittu lukkoon, niin teos tuhottiin kaukosäätimen ja silppurin avulla - joka sekin tosin epäonnistui, mutta nosti teoksen hintaa entisestään. Kahvila oli kiva (sieltä sai myös olutta) mutta myymälä oli vähän huono. Ehkä Banksy sitten inhoili niin paljon kapitalismia, ettei siihen oltu panostettu juurikaan. Arvosana näyttelystä 4/5.

 

Stadsgårdsterminalen.

Di-faced tenner.

Näyttelyn jälkeen kävelimme Gondolenille tsekkaamaan näkymät. Päivän mittaan oli tuprutellut hieman lunta, ja jostain syystä Tukholmassa hoidettiin vieläkin huonommin jalkakäytävät kun meillä Hesassa, uskomatonta. Joku mies kyseli meiltä jotain (ymmärsimme vain sanan hissen), johon vastasimme nej, mutta vastaus näytti kummastuttavan ukkoa.

Gondolen.

Slussenin työmaa. Takana vanhakaupunki.

Slussenin metroasema.

Kävelimme sitten hetken vanhassakaupungissa ja poikkesimme Science fiction bokhandeln-myymälään. Siellä olisi ollut japsikamaa myös kirjojen lisäksi, muttemme oikein keksineet tällä kertaa mitään ostettavaa. Kävimme tsekkaamassa myös joulumarkkinat Stortorgetilla. Siellä oli jumalattomasti ihmisiä, ja olo tuntui vähän ahdistuneelta. Kiersimme kununlinnan kautta Drottninggatanille ja kävelimme Sergelin Torgille asti, jossa menimme syömään Max Burgeriin kun eräs kollega oli sitä meille suositellut. Hampurilaisiin keskittynyt pikaruokaravintola oli myös täynnä väkeä, mutta ostokset sai tehtyä helpohkosti automaatilta. Ehdimme hädin tuskin käymään vessassa kun sapuskat olivat jo noudettavissa. Tykkäsimme kyllä, arvosana 4/5. Lisäksi sapuskat olivat niin täyttäviä, että olimme tyytyväisi ettemme olleet ottaneet riistohintaista laivabuffettia illaksi (se oli jouluruokaa ja maksoi 50€ / naama???).

Stortorgetin joulumarkkinat.

Maxburger 4/5.

Sitten vielä Åhlénsin Hemköpiin ostamaan AT:lle Estrellan tillisipsejä pari pussillista kun hän niitä aina mielii. Rasti seinään, mutta hän osasi käyttää myös kassa-automaattia. Joka kerta kun olemme tätä ennen koittaneet sitä, olemme joutuneet jonkunlaiseen pulaan ja myyjä on saanut tulla auttamaan meidät pois pälkähästä. Sen jälkeen painelimme T-Centralin metroasemalle ja hyppäsimme metroon ja painelimme takaisin Gärdet-asemalle ja palasimme laivalle.

Puu huurteessa.

Laivamatka takaisin Hesaan oli taas sitä tavallista. Samanlaiset itä-eurooppalaiset esiintyjät klubilla kuten aina. Menomatkalla olimme voittaneet uhkapeleistä mukavan summan rahaa, mutta tuuri ei riittänyt enää paluumatkalle. Siljan kauppa oli paljon huonompi kuin Vikingillä, muutama leka tuli ostettua joululahjaksi. Muita matkustajia oli todella vähän, eikä juuri mihinkään tarvinnut jonottaa. Paluumatkalla vähän tuuli koitti laivaa keinuttaa, mutta ei tuokaan nyt paha ollut. Hieman AT:n kanssa risattiin keskenämme mikä droppasi maihin saapuessa tunnelmaa, mutta mitäpäs siitä. Ihan perusristeily kaiken kaikkiaan, kyllähän näitä nyt kerran vuodessa tekee.

Tyhjä oli laiva.

Night clubissa.

807# Moldovasta kotiin

 23.9.2023, Saturday, +16, Wet, Warsaw, Poland

Herätys oli vasta klo 8.30, aamiaiselle puolta tuntia myöhemmin. Kiirettä ei sinänsä ollut, sillä tänään oli vuorossa kotiinpaluu Varsovan kautta, eikä sen kummempaa ohjelmaa. Vaikka linnuntietä etäisyyttä Moldovan ja Helsingin välillä ei varmaan paljoa ollutkaan, niin matkaan menisi koko päivä, vaikka paluulento olisi Istanbulin sijasta Varsovan kautta. Aamiaisesta selvittyäni otin vielä Imodiumin jälkkäriksi, kun maha tuntui käyvän hieman kierroksilla. Nautin viimeisen pahanhajuisen soviet suihkun (vesi haisi minusta kummalliselle), ja pakkasin sitten kamat kasaan. AT:n selkäkin vaikutti olevan paremmassa kondiksessa, vaikka hänestä selvästi huomasin miten jännitti äkkinäisiä liikkeitä.

Lähtö hotellilta klo 10.45, noin neljä tuntia ennen koneen lähtöaikaa. Hotellilla oli vakikuski, joka heitti meidät kentälle heti check outin jälkeen. Maksoi saman verran kuin tullessakin (15€). Vähän pelotti kun papparainen ajoi taas niin kovaa. Kentällä ei ollut niin kaaos kuin tullessa. Sisälle päästyämme huomasimme nopeasti, että mobiililiput eivät täällä kelvanneet (kävimme kysymässä sitä jopa infotiskiltä, ja näimme jonkun epäonnisen naisen joka oli jonottanut koko jonon turvatarkastukseen missä hänet oli käännytetty takaisin) ja check in-tiski avattaisiin vasta pari tuntia ennen koneen lähtöä, joten odotteluksihan tuo sitten taas meni.

Lähdön tunnelmaa lentokentällä.

Patsastelua lentoasemalla.

45 minuuttia piti odottaa, mutta olimme sen verran hereillä, että bongasimme tiskin aukeamisen ja pääsimme ensimmäiseksi jonoon (joskin piti odottaa, olisiko mahdollisia business-luokan matkustajia). Ruumatavaroitahan meillä ei ollut, joten homma hoitui nopeasti ja saimme boarding passit kätöseen, myös Varsova-Helsinki lennolle. Turvatarkastuksessa meni ehkä vartti, passintarkastuksessa ei ollut jonoa yhtään. Kansainvälinen puoli oli ankeahko, vain yksi kauppa ja yläkerrassa ravintola. Kaupasta ostin sipsejä evääksi ja vähän tuomisia kotiin, hinnat olivat tietysti viisinkertaisia maihin verrattuna. Kippolan jono oli sen sijaan kamala. Meiltä meni yli puoli tuntia jonottamiseen, ja jengiä etuili härskisti. Tilasimme pienet oluet ja niitä juodessamme huomasimme, että lähtötaululla koneemme perään oli tullut "myöhässä" ilmoitus. Kentällä oli wifi, ja googlasimme Chisinaun lentokentän saapuvat lennot. Varsovan kone ei olisi tulossa aikapäiviin, joten kone oli sitten enemmältikin myöhässä. Onneksi meillä oli yli 3,5 tunnin vaihtoaika Varsovassa. Ei siinä sitten voinut oikein muuta kuin mennä jonottamaan toiset bisset; tällä kertaa etulimme yhtä sikamaisesti kuin muutkin, eikä jonottamiseen mennyt kuin 12 minuuttia. Saimme käytetty Moldovan rahat aika mukavasti pois kuleksimasta.

Kurkistus kentälle.

Shahtar Donetskin lentokone täällä?

Viimein LOT:n koneemme saapui, toki sittenkin piti vielä odotella, että edelliset matkustajat poistuivat ja kone siistittiin, ja mitä juttuja siinä nyt henkilökunnalla onkaan tehtävänä. Koneeseen oli tietysti vielä bussikuljetus. Kone oli pieni, vain sellainen 2+2 paikkaa rivillä. AT:lla oli ikkunapaikka, mulla käytäväpaikka. Boardauksen valmistuttua kuulutettiin, että kestää vielä viisi minuuttia ennen kuin päästään lähtemään, mutta nökötimme paikoillamme 25 minuuttia. Kone oli lopulta yli 2h myöhässä; Varsovasta lähdettäessä oli ollut enemmänkin ongelmia ja heidän oli pitänyt vaihtaa lopulta koko kone toiseen, ja siksi myöhästyminen oli ollut näin suurta. Meitä se ei haitannut, mutta monet muut matkustajat myöhästyivät omilta mannertenvälisiltä jatkolennoiltaan, ja osa kävi kuumina kuin hellankoukut. Vähän kävi sääliksi lentoemäntiä, jotka yrittivät parhaansa mukaan auttaa näitä myöhästyneitä. Muuten lento meni hyvin; otimme ilmaiskahveet ja rahalla ostimme vielä valmismojitot.

Mojitoa.

Varsovassa satoi, ilta oli jo pimenemässä. Päästiin onneksi tuubiin, mutta sen jälkeen oli tietysti passin- ja sormenjälkitunnistus, turvatarkastus ja tulli ennen kuin pääsimme "Euroopan" puolelle. Kävimme syömässä hodarit, mimmi laittoi niin paljon sinappia, että ne purskahtivat rinnuksilleni ensimmäisen haukun jälkeen jättäen ikävän keltaisen tahran paidalleni, muuten 4/5 sapuska. Sitten vielä ennätimme kaljalle, sekin oli hyvä.

Sinappia ja hodaria.

Iltarusko Varsovassa.

Baari Varsovan kentällä.

Siellä se vinnairi jo ootteloo.

Finnairin kone Helsinkiin lähti kl 19.10, ja nopeasti lähtikin. Pieni 2+2 rivinen kone oli tämäkin. Kapteeni oli todella kova hölöttelemään ja kertoili juttujaan ja vitsejään pienen ikuisuuden. Myötätuuli oli kova, joten lento meni nopeasti ja saavuimme aikataulussa Helsinki-Vantaalle. Matkalaukkujakaan ei tarvinnut odotella, kävimme vielä Alepassa maihin päästyämme. Taksia ei sen sijaan meinannut kuulua.

Suosikkispottini Helsinki-Vantaalla.

* * * *

Arvio reissusta: 5/5. Positiivinen yllätys, kun emme mitää odottaneetkaan. Olin varautunut Valko-Venäjä kakkoseen, mutta mitä vielä. Tiraspol ja Transnistria toivat vielä oman hyvän mausteensa. Halpaakin oli, ja kaikki onnistui täydellisesti.

806# Vuoden 2023 kivoimmat päivät

Vuoden vaihtumisen kunniaksi lienee paikallaan taas listata TOP-3 päivät vuodelta 2023. Ensiksi mind mapille ei tullut ainuttakaan kivaa päivää mieleen, mutta sitten alkoi tulemaan kovastikin. Kaikille näille päiville yhteistä, että olivat lomapäiviä, jolloin olin poissa kotoota. Koti ei olekaan onnellisuuden tyyssija? Tylsä arki ei ole se millä elämää mitataan? Tietysti vaatimattomuus kaunistaa ja pitäisi olla tyytyväinen siitäkin, ettei mitään pahaa tapahdu. Ei ollut koronaa, töistä ei tullut potkuja eikä muitakaan pahoja katastrofeja. Kotona sain kesällä käynnistettyä jopa huonekaluprojektin (heitin ison osan vanhoista mööpeleistä pois, ja tyhjennytin häkkikellarin ja vintin kaikesta), sain uuden IT-pöydän ja tuolin ja sohvan hankittua. Hyvä startti, joka toi vähän viihtyvyyttä, mutta pahasti vielä kesken. Katsoo sitten ensi vuonna sitäkin

Matkustelu ja lomailu on kuitenkin tuonut iloa. Tuli käytyä peräti yhdeksässä eri maassa Suomen lisäksi, Virossa jopa kahdesti. Näiden laittaminen parhausjärjestykseen ei ole ihan helppoa mutta yritetään. Sitä ennen annetaan kunniamaininta kahdelle kohteelle: tammikuun Suomutunturin reissulle, joka noidannuolesta huolimatta oli mukava reissu (ja muistuttaa minua siitä, miten talven loma-aika kannattaisi aina ajoittaa tammikuulle kun se on vuoden raskain kuukausi), sekä kesän Kreetan Samaria-päivälle. Kun Samariaan pääsee kävelemään, huomaa että maailma on sittenkin aina samanlainen vaikka ihmiset siinä jotain muutoksia näkevätkin. Se tuo lohdutusta näinä vaikeina aikoina.

3# Transnistria (22.9.2023)

Vähän jännitti aluksi lähteä tänne, koska Venäjä. Mutta retki tarjosi täysin päinvastaisen kokemuksen aurinkoisessa ja lämpimässä Transnistriassa. Länsipropagandaa tai ei, mutta meidän silmiin paikka vaikutti oikein säädylliseltä, ihmiset ystävällisiä jne. Tietysti emme tiedä millaista elämä tavallisesta duunarista tuntui, luultavasti halusivat päästä sieltä pois (mutta miten saa passinkaan anottua maasta, jota ei ole muiden silmissä olemassa?). Lisäksi retki oli hienosti järjestetty, näki juuri sopivan määrän asioita, opas ja kuski ammattitaitoisia. Soviet-asioista kiinnostuille must-kohde.

Transnistria - sija 3.

2# Jokiuintipäivä Islannissa (11.4.2023)

Kuka voisi arvata miten hauskaa voi olla räntäsateisena tiistaipäivänä? Kyllä voi, kunhan se tapahtuu Islannissa. Jätimme Reykjavikin taaksemme ja ajoimme Hveragerði-nimiseen kylään, jonka sivumailla pääsi tekemään vaelluksen kukkuloiden piilossa oleville kuumalle joelle Reykjadaluriin. Ilma +3 ja räntää satoi, mutta joessa oli 30-40 astetta, rippuen missä kohtaa sattui lillumaan. Maisemat myös 5/5. Vaellus- ja uintikokemuksen jälkeen jatkoimme autolla Vik i Myrdal-nimiseen kylään, jonne majoituimme kahdeksi yöksi. Samalla sateinen sää selkeni, aurinko alkoi paistamaan. Iltakävely rannalle jossa ei muita ihmisiä ollut paitsi pari issikalla ratsastajaa. Atlantin aallot huuhtelivat uneliaasti rantahietikkoa. Upea.

Räntäsateinen Reykjadalur huhtikuisena tiistaina.

1# Juhannusaatto Ahvenanmaalla (23.6.2023)

Kukapa olisi arvannut, että ensimmäinen sija menee Finnelandiaan?? Päivä oli pitkä ja raskas, mutta positiivisella tavalla. Jouduimme heräämään kolmen jälkeen aamuyöstä kun saavuimme laivalla Maarianhaminaan. Ajoimme auton ulos laivasta, ja sen jälkeen oli vähän miettimistä, mitä sitä tekisi; hotellihuoneen saisimme vasta 12 tunnin kuluttua. Mutta aikainen ajeluretki Järsööseen (taipuuko se noin) tarjosi sitä mitä Ahvenanmaa kauneimmillaan voi vaan olla. Aamiaisleivät syötiin autossa, kävelimme autiossa Maarianhaminassa, kävimme näköalapaikalla. Ensimmäinen kauppa avattiin seitsemältä, kävimme kävelemässä suljetun Kastelholman linnan tiluksilla, ja Bomarsundin raunioilla. Säät olivat niin ikään 5/5. Kävimme tekemässä luontovaelluksen Pålsbölen näköalatornilla. Kävimme Stallhagenin panimossa syömässä ja juomassa kaljaa. Saimme majapaikan rauhaiselta paikalta keskeltä luontoa ja järvimaisemaa. Kävimme uimassa suomalaisittain melko lämpimässä järvessä, teimme juhannusaaton piknikin viltteineen ja eväiskoreineen ja shampanjoineen. Tässä oli aivan kuin kaksi supermukavaa päivää samassa!

Lämmin juhannusaaton aamu Ahvenanmaalla.