161# Krapulaohje

Nyt kun taas on sellainen suomalainen ryyppyjuhla alkamaisillaan, niin lehdet jaksaa luupata sitä samaa aihetta: "Näillä ohjeilla vältät krapulan." Voi helvetti siis oikeesti. Miten idioottina lehdistö oikein pitää lukijoitaan? Eikä ehkä syyttä; varmasti monet lukevat ohjeet läpi, vaikkei se mitään uutta ideaa tarjoakaan. Ne samat lätinät: syö kunnolla, juo välillä vettä jne.

Jos haluaa säästyä krapulalta niin eikö vain voi olla juomatta? Riittävän yksinkertaista + ainoa kikka mikä krapulattomuuteen olotilaan seuraavana päivänä oikeasti auttaa (ellei sitten ryypiskele lisää).

Mutta koska ihmiset ovat niin saatanan typeriä, niin tässä sitten lähtee multa ohje, jolla saavutat mitä todennäköisemmin krapulan (Disclaimer: Jos pääset näillä opeilla hengestäsi niin en ole siitä millään tavoin vastuussa. Lisäksi päihteidenkäytöstä ei ole koskaan seurannut mitään hyvää henkisellä tai fyysisellä tasolla, joten tiedosta vastuusi. Älä kokeile tätä siis kotona.):

1. Juomishistorialla on suuri merkitys krapulan synnyssä. Semijuopothan tietävät ns. suojakännin merkityksen: jos vetää kännit aatonaattona, niin seuraavana päivänä toleranssi on vahvempi. Kestät siis määrällisesti enempi viinaa kuin jos joisit vasta ensimmäistä päivää pitkän raittiusjakson jälkeen. Tämä korreloi toki myös krapulaa: fyysinen pahoinvointi on sitä pahempi mitä kauemmin edellisestä juomiskerrastasi on aikaa kulunut, mutta jos satsataan pitkäkestoiseen (päiväkausia) kestävään krapulaan + henkisiin oireisiin niin suosittelen siinä tapauksessa ränniä.

2. Juoman laatu. Eiköhän ne tujuimmat krapulat synny viskistä, konjakista yms. ruskeista viinoista. Mä olen saanut kamalimman krapulani rommista, jota join joskus teini-iässä puoli pulloa. Vielä nykyisinkin pelkkä rommin haistaminen saa soppatorvessa liikenteen suunnan kääntymään alhaalta ylöspäin. Tunnettu "oire" viskikrapulassahan on, kun aamulla herää ja juo lasillisen vettä ja tuntee olevansa humalassa uudelleen? Makeista juomista mulla ei ole juuri kokemusta (en pysty juomaan kuin pari siideriä korkeintaan), mutta eikös verensokeri heitä muutenkin seuraavana päivänä volttia, niin tiedä sitten. Itaroilla henkilöillä parhaiten saattaa toimia ilmainen viina. Mä luulen, että millä tahansa alkoholilla saa krapulan kun tarpeeksi juo, mutta jos juo kaikkea sekaisin niin ehkä todennäköisyys seuraavan päivän kankkuselle kasvaa.

3. Juoman määrä. Määrä korvaa yleensä laadun, tässäkin asiassa. Huomioi, että jos nautit ravintelissa vaikkapa A-olutta tuopeissa, voit juoda kaksinkertaisen määrän heihin jotka särpivät pullokeskaria. Ai miten muka? Noh, yksi stobe nelosta vastaa alkoholimäärällisesti kahta keskaria, mutta puhetyylissä voit tietysti uskotella muille ja itsellesi juoneesi vain ne kuuluisat "pari kaljaa", vaikka totuuden mukaan niitä onkin mennyt kaksinkertainen määrä. Samaa kusetusta voit tietysti käyttää juomalla juomalla viinitonkan yhtenä viininä, tai litran pullon Koskenkorvaa "vain yhtenä pikkupullona".

4. Syömättömyys. Ei saa koskaan syödä tyhjään vatsaan. Paremmin ja nopeammin napsahtaapi viina nuppiin kun jättää syömäti. Kaloreita tulee brenkustakin, joten laihiksella oleville tämä on erityisen tärkeää.

5. Muista pysytellä pelkästään alkoholipitoisissa juomissa. Ei mitään laimennuksia, saatikka vesilaseja väliin. Erityisesti juuri ennen nukkumaanmenoa pitää vedenjuonnilta välttyä.

6. Tupakointi hidastaa aineenvaihduntaa, joten en suosittele kessuttelemaan juomisen aikana. Jos nyt kuitenkin on röökihemmoja, niin vaaksanmittainen sikari loppuillasta hyväksyttäneen.

7. Älä väheksy henkisen krapulan oireita. Jos on tullut edellisenä päivänä hölmöiltyä, niin fyysiset vaivat ovat pikku juttu morkkiksen rinnalla.

160# Poimittua

Tekisi mieli blogata, mutta kun mielikuvitus ei tuota edes aihetta, niin kommentoidaanpa sitten valmiita juttuja, joita Iltalehti on meille tällä kertää työstänyt. Juttu löytyypi tästä.

Eli: Joku närkästänyt asiakas on taas löytänyt epäkohtia Flamingon Hesburgerin siisteydestä ja tehnyt kärpäsestä härkäsen sinivalaisen tai jonkun muun yhtä isokokoisen nisäkkään. Sen sijaan että hän toimisi loogisesti kuten normaaliälyllä varustettu ihminen (joka siis ajattelisi sotkua hiljaa mielessään ja unohtaisi asian muutamissa sekunneissa - tai maksimissaan huomauttaisi asiasta Hesburgerille antamalla palautteensa sinne) hän ottaakin yhteyttä Iltalehteen (ja mistäs sen tietää vaikka olisi ottanut yhteyttä muihinkin medioihin, jotka eivät katsoneet aiheelliseksi tehdä tästä juttua). Millainen vatipää tekee niin?

Okei.

Hesburgerin kassatyöskentelijöiden alue on siis ollut epäsiisti, vaikkakin valittaja väittää keittiön olleen epäsiisti. Ilmeisesti kyseinen ämmäkkä omistaa jonkinlaisen röntgenkatseen, koska näkee seinien läpi keittiöönkin. Todisteeksi on napattu kuva kassalinjaston lattialta. En tiedä mitä asiaa asiakkaalla on edes sinne.

"Lisäksi keittiön nurkassa nökötti myös musta jätesäkki ilman minkäänlaista astiaa."

Onko tämä nyt sitten esteettinen haitta vai mitä tällä haettiin?

Vuoropäällikkö puolustautuu sillä, että meneillään on ollut siivous joka on keskeytynyt hetkellisen asiakasruuhkan takia. Valittajan mielestä ilmeisesti tarjoilu ja tilausten vastaanottaminen olisi pitänyt keskeyttää ja keskittyä siivoamiseen. Väliäkös sillä vaikka ruokatilauksissa kestää kunhan henkilökunnan alue on siisti.

"Minä tilasin kanawrapin, mutta söin siitä vain vähän, koska ruokahalu oli aikalailla mennyt. Mieheni tilasi hampurilaisaterian ja söikin sen. Illalla hänellä oli sitten vatsa kipeä, äiti päivittelee."

Ukolta aikamoinen uroteko. Varmaan pärjäisi hyvin Pelkokerroin-ohjelmassakin.

Olisi kiva tietää, minkälainen siisteystaso valittajan kotona on. Kuitenkin lapsiperhe ja kaikkea. Ilmeisesti sotkua ei ole, ei mene ruokahalu, eikä vatsa tule sekasotkusta kipeäksi. 

Mitä tällä jutulla siis haettiin? Muutaman kymmenen euron juttua Iltalehdestä? Vai hyvityskokista Hesestä? Oliko tästä jutusta mitään opittavissa, vai meneekö valittaja perheineen jatkossakin Hesburgeriin?

Noh, käyn itsekin toisinaan tuolla Hesessä syömässä, joten jos tästä nyt tekisi ihan empiirisen tutkimuksen miltä se homma näyttää siellä. Mutta kyllä mä silti suosittelisin jolle kulle sen elämän hankkimista.

159# Kuolema

Mua on aina huolettanut kuolema. Tai kuoleminen. Ei vaan kuolema. Tai no, molemmat. Siinä määrin, että olen ajatellut etten aio kuolla koskaan. Aion ainakin yrittää välttää kuolemista viimeiseen asti. Itse asiassa, pidän sitä itsestään selvyytenä kaikelle elämälle. Vain ihminen on riittävän urpo kyseenalaistakseen tämänkin perusasian.

Asia nousi taas pintaan, kun luin juttua Fabrice Muambasta. Hän jalkapalloilee elääkseen (tähän saisi liitettyä jonkin sarkasminpuolikkaan jos osaisi), mutta kesken Tottenham - Bolton -peliä ukko lyyhistyi maahan. Sai ilmeisesti sydärin, ja oli kuolleena 78 minuuttia, ennen kuin ukkoon saatiin sairaalassa eloa. Hän on nyt kovaa vauhtia toipumassa, eikä ilmeisesti suurempia vaurioita ehtinyt tapahtua, vaikka olikin heikossa hapessa pitkälti toista tuntia. On ne elvyttäjät taitavia.

Ensimmäiseksi Muamba kiittää Jumalaa siitä, että sai elämälleen toisenkin puoliajan.

Mutta hän kuvaili kuolleena olemistaan, että se oli pelkkää pimeää. Ei mitään "putkea" ja hyvänolon tunnetta eikä elämän kiirimistä ohi filminauhana. Ei harmaapartaista ukkoa eikä helvetin lieskoja. Muamba kertoi, että ensin hän näki pelaajat kahtena ja seuraavaksi tunsi kaksi kumausta päänupissaan, kun hän valahti spaghettina maaperään. Sitten pimeää, kunnes reinkarnaatio rupesi puremaan.

Siitä huolimatta Muamba kiittää Jumalaa siitä, että sai elämälleen toisenkin puoliajan.

Eikös se nyt ole sitten jonninlaisessa ristiriidassa asian kanssa? Mä en sinällänsä usko, että Muamballa olisi kokemuksestaan mitään syytä valehdella. Au contraire. Kun vaan kaikenmaailman itsensäpommittajat ja paratiisiin kinuavat lukisivat tämän Muamban tarinan antaumuksella. Tee hyvä siksi kun olet elossa, eikä siksi kun joskus olet kuollut.

Mutta että pelkkää pimeää?

Vittu, me ollaan hei kusessa kaikki.

158# Kukkakaalta

Kun Googlettaa sanaa "kukkakaalta", hakutuloksia löytää 12200 kpl.

"Jalka pallo" tuottaa 14200 osumaa.

"Juoksea" antaa sekin lähes tuhannen sattumaa.

Siis mikä ihmisiä vaivaa? Pisa-testeissä kyllä menestytään, mutta silti tuntuu, että monelta on jäänyt peruskoulun ensimmäinen luokka väliin.

157# Kukkaset

Pp on kinunnut jo toista vuotta kukkasia. Kuulemma naistaan arvostavat ukot ostavat kukkasia naisilleen - ja vielä säännöllisesti, niin kuin Joe DiMaggio. Pp on kärsivällinen likka, mutta ehkä ei kannata liikaa koettaa onneaan.

Mulla on muutaman kuukauden ajan pyörinyt muikkari puhelimessa asiasta. Pp:n mielestä se on epäromanttista, koska kukkaset pitäisi ostaa mielijohteesta kun tuntuu siltä, että nyt olisi kiva hetki ilahduttaa mielitiettyään. Eikä niin, että se olisi jokin suoritettava velvollisuus. Mä olen joskus vaivihkaa koittanut luikerrella kuin käärme veräjästä ehdottamalla yhteisillä kauppareisullamme, että ostettaisiinko tuosta (sijoita halpa pikkukauppa liike tähän) tuommoinen puska. Mutta ei kuulemma kelpaa sekään.

Noh, torstaina on tärskyt työpäivän jälkeen, menen Pp:n luo kylään. Mulla on muutama ylimääräinen minuutti aikaa suoriutua tästä maailman toiseksi vaikeimmasta ostoksesta ennen bussin lähtöä. Katson netistä valmiiksi kukkakaupan. Pienen harhailun jälkeen sellaisen löydänkin. Ei muita asiakkaita. Kaksi nuorta neitoa myymässä. Nyt tai ei koskaan.

Mähän en tajua kasveista tuon taivaallista. En erota edes päivänkakkaraa tai koiranputkea toisistaan. Saatikka mikä soveltuu hautajaisiin, mikä mummolle äitienpäiväksi ja mikä tyttöystävälle. Siispä kassalle pyytämään jotain kaunista kimppua tyttöystävälle, annan luottamuksen myyjälle valita parhaiten tilanteeseen soveltuvan.

Kauppiaana hän tietysti myy kalleimman. Noh, se on minun mielestäni ihan ok:n näköinen joten otan sen. Taitavasti myyjä paketoi kukkaset metrin pituiseen pakettiin. Sen jälkeen hipsin ruuhkaisen aseman läpi bussipysäkille raahaten pukaasia mukanani. Tuntuu, että kaikki ihmiset tuijottavat ja miettivät, miten tuo kantaa kukkasia, eihän nyt ole edes ylioppilasjuhlien aika. Vai taitaa ollakin niin, että poika on sössinyt naisasiansa ja yrittää nyt hakea sovintoa moisella vanhanaikaisella kikalla.

Selviydyn kuitenkin bussiin ja saan paketin Pp:lle suht ehjänä. Vaikea tulkita Pp:n reaktiota, toki hän tietää että olin "pakotettu" ostamaan ne kukkaset ja että olen vähän juntti kun en ymmärrä ostaa niitä kukkasia omasta tahdostani. Mutta kun mä en ymmärrä edes kukkien focusta; miksei Pp ilahdu yhtä lailla jos kiikuttaisin hänelle pahvisen olutpakaasin?

On ne naiset outoja.

156# Jorinia

Sangen omituinen päivä, niin listataanpa muutamia päivän aikana vastaantulleita epäkohtia:

Ärsytykset:

Päästessäni töistä kotiin kuulin metroaseman ylätasanteella, että juna tulee justiinsa. Siispä laukkaan raput vauhdilla alas, mutta laiturilla on lipuntarkastajat. Tantta alkaa töpeksimään, eikä saa millään tarkistettua lippuani, ja ärähdän jo muijalle, että koittaisi nyt suoriutua tehtävästään. Tarkastaja siihen, ettei hän pysty kävellessä sitä tarkastamaan (vai oliko se sana nyt tarkistamaan?). Voi saatana. Että mun pitäisi myöhästyä junasta ja odottaa monta minuuttia seuraavaa junaa sen takia, että tämä on hidas? Miksei niitä lippuja voi tarkistaa siellä rappusten yläpäässä? Tai jos haluavat käräyttää matkustajia, niin voisi sen verran katsoa sormien läpi, että junan jo ollessa laiturilla päästäisi ihmiset läpi. Tai hankkis ne saatanan portit sinne!?!?!

Ilahduttavat:

Mun kaupassa myydään sinisiä Pringlesejä?? Siis Salt & Vinegareja. Mitäs helsvettiä?? Maahantuojalta lipsahtanut?? Pari purkkia meni ostoon heti. Ah, miten kirpeitä. Täydellisiä. Huulet ovat vetäytyneet viiruiksi.

Saavutukset:

Mä olen nyt kolmatta iltaa siivonnut vähän kaappeja. Se kevätsiivous nääs, mistä aiemmin lupasin. Noh, tahti ei huimaa päätä, edes yhtä kirjahyllyä en ole saanut kokonaan raivatuksi. Mutta hyllyrivi silloin ja toinen tällöin. Hiljaa hyvä tulee. Pää on kuitenkin jo auki ja prokkis aloitettu. Ja pari muovikassillista roskaakin jo viety. Tätä menoa homma valmistunee kun reilun vuoden kuluttua alan etsimään uutta kämppää.

Huolestuttavat:

Lomautus. Muutaman viikon lomautus duunista. Ei tiedä pitäisikö olla huolestunut, murheen murtama vai iloinen lomanjatkeesta. No, ei sitä kyllä oikein lomaksi voi kutsua. Stressaa se enemmän kuin innostaa.

Sitaatilliset:

Törmäsin taas tähän vanhaan Iltalehden juttuun, joka jaksaa naurattaa minua aina vaan. Äidin kommentti pulkkamäessä loukkaantuneesta lapsestaan hakee vertaistaan:

"Olen ihan raivona. Pieni tyttäreni istuu nyt pyörätuolissa. Kauheata katsoa, kun hän on niin kipeä. Kaikki tämä vain sen takia, että aikuinen ei ymmärrä kieltää lasta laskemasta mäkeä, äiti kauhistelee."

155# Liikennevälineissä

Olen törmännyt kosolti julkisissa liikennevälineissä vallitseviin käytösetikettiepäkohtiin, joten maristaanpa tänään nyt niistä muutama sananen.

Bussikuskin on turha odottaa minulta tervehdystä. Keskittykööt ajamiseen, minä keskityn lipun leimaamiseen / maksamiseen ja pystyssä pysymineen. Jos haluaa tervehtiä tuntematonta (miksi joku ylipäätänsä niin haluaisi tehdä?) niin menkööt ajamaan jotain maaseutulinjoja.

Paljon valitetaan näistä, kun ruuhkajulkisvälineissä ihmiset laittaa ostoskassin vieruspaikalle, ettei kukaan vaan tule istumaan siihen. No joo, se on kyllä perseestä. Eli helvettiin ne kassit.

Sit yks asia mikä korpee ihan tolkuttomasti: Jos bussi on täynnä, ja mä joudun ottamaan ikkunapaikan ja viereeni änkeää joku, niin tämän vierustoverin olisi syytä tarkkailla bussin täyttöastetta myöhemminkin. Monesti käy niin, että matkan edetessä vapaita penkkiriviä syntyy ja olisi tilaa siirtyä muualle, mutta tämä vierustoveri jäpittää paikoillaan. Sitten kun bussi on lämmitetty saunan lukuihin, on ahdasta ja mulla on ostoskassi sylissä, niin alkaa vähemmästäkin vituttamaan.

Portit metroihin, ettei pummit pääse örveltämään. Muutenkin olisi suotavaa, että örinäremmi turvautuisi jalkapatikkaan. Kyllä mä hiukan ihmettelen sitäkin, että jos metromatka kestää 10 minuuttia, niin edes sitä aikaa ei kyetä olemaan juopottelematta.

Ja sama koskee syömistä. Mussuttakaa ne mandariinit ja hampurilaiset etukäteen tai takajalkaan, mutta älkää siellä paikan päällä.

Ja käyttäkää jumalauta sitä deodoranttia niissä hikisissä kainaloissanne. Ja peskää perseenne. Piereskelyn mä vielä jotenkin sallin, mutta semmoinen pyllypaskalle haiseminen on vain niin kuvottavaa jo muutenkin, saatikka jos sitä pitää tehdä julkisissa liikennevälineissä. Ja röökinpolttajille pitäisi olla jokin pakollinen sisunsyöntinumero ennen ihmisten ilmoille tulemista.

Ja lastenrattaille tuplamaksu, kun ne vie moninkertaisen tilan muutenkin.

Korjataanpa nuo asiat nyt ensiksi, niin palataan sitten asiaan.