937# Kuala Lumpur, 5 & Singapore, 5

20.5.2026, Wednesday, +33, Scattered clouds, Singapore 

 

Nukuin kuin tukki klo 6.30 asti, jolloin herätyskello herätti. Ihmetytti, ettei tuleva matkustuspäivä ollut yhtään hermostuttanut minua. Tänään olisi ohjelmassa paluu takaisin Singaporeen, ja suoraan sanottuna tuskin malttaisin odottaa. Kävin sitten suihkussa, pakkasin kamat ja söin aamiaiseksi 7-elevenistä ostetun leivän, kyytipojaksi vettä. AT:tä taisi hermostuttaa enemmän, sillä hän soitteli ovikelloani jo klo 7.24 keulien muutaman minuutin.

Check out oli tehty edellisenä iltana, joten jätimme vain avainkortit laatikkoon. Tilasimme Grabin, joka tuli muutaman minuutin kuluttua. Meitä oli vähän huolestuttanut jos se olisi joku pikkukottero eikä suuret matkalaukkumme mahtuisi autoon, mutta onneksi tavaratila oli iso(mpi kuin takapenkin istumatilat). 

Hotellimme Star Suites KLCC:n julkisivu.

 

Tähtiteos hotellin edustalla.

Hotellia vastapäätä oleva Megan Avenue 2-toimistorakennuskompleksi.

Kuski vaikutti ensin liikkuvan kuin hidastetussa elokuvassa, mutta kun pääsi tien päälle niin alkoi ajelemaan kuin hullu. Suorastaan pelotti kun ajoi 140km/h ohitellen raivopäisesti muita. Matkaa oli 60 km, siinä oli monta tietullia matkan varrella, ne tuli tietysti asiakkaan maksettavaksi. Radiostaan hän soitatti meille jotain islamilaisia veisuja. Onnistuimme välttelemään liikenneruuhkatkin joten matkaan ei mennyt kuin 45 minuuttia, pelkäsimme sen olevan tuplat pisempi. Kenttä sijaitsi ihan Sepangin formularadan vieressä.

Mulla oli mielikuva, että lentoasema olisi uusi ja fiini, mutta ei ollut ihan niin asianlaita. Jengiä makasi lattioilla yms. Lähtöselvitystiskeille piti jonotella eri jonoissa, joista toinen veti ja toinen ei, eikä kellään ollut hajua missä jonossa kuuluisi olla. Muilla matkustajilla tuntui olevan päät täynnä kummallisia vaatimuksia, sillä kaikilla oli jotain ihme selittelyä ja aikaa meni jokaisella. Matkalaukkuja tietysti puoli tsiljoonaa. Mutta kun meidän vuoro tuli, niin mielestämme selvisimme hyvin, eihän siinä tarvinnut kuin passia näyttää eikä säätää mitään? 

Kuala Lumpurin kansainvälinen lentoasema.

Lentoaseman sisäseinä oli kivasti verhoiltu.

Seuraavaksi sitten passintarkastukseen joka hoitui automaatilla. Laukut skannattiin mutta ei ollut mitään erillistä metallinpaljastinta tms, ja olimme sitten ns. alueella. Vieläkin täällä makoili jengiä lattioilla. Kauppoja oli tyyliin kaksi, ja pieniä kippoloita saman verran. Koitimme tuhlata viimeiset rahat ostoksiin, mutta valinnan varaa ei ollut liikaa. Kävimme myös nauttimassa uusioaamiaisen, tilasimme vedet, cappucinnon ja americanon (kahveja tuli varmaan puolen litran mukilliset, eikä oma kahvini ehtinyt jäähtymään puolessa tunnissa niin paljoa, että sen olisi voinut juoda), sekä chicken toastit, jotka olivat yllättävän hyviä.

Uusioaaminen kentällä.

Tuliaisostoksille.

Osaa ne Ö-kirjaimen muuallakin.

Sitten vielä turvatarkastukseen, joka osaltani piti uusia, sillä en ollut jaksanut poistaa vyötä, kun olin päässyt sen kanssa läpi edellisistä viidestä metallipaljastimesta. Mutta muuten homma toimi yllättävän hyvin. Länkkäreitä ei edelleenkään näkynyt yhden yhtä, ja aina välillä ihmettelee mitä sitä oikein tekee tällaisessa paikassa näiden ihmisten seassa.

Lentoyhtiönä oli tulomatkan tapaan halpisfirma Scoot. Boardaus alkoi ajallaan, mutta siihen meni 45 minuuttia. En tunne lentokonemalleja, mutta kone oli yhtä suuri kuin se millään lennettiin Helsingistä Singaporeen. Meidän paikat oli rivillä 27, minulla oli jopa ikkunapaikka. Takana ei ollut yskijöitä, mutta edessämme oli pari inkkariukkoa, jotka dunkkasivat aivan uskomattomasti skeidan tapaiselle. Olen haistanut ennenkin saman lemun näistä, todennäköisesti syövät jotain ruokaa joka saa ne hikoamaan ja hien haisemaan tältä. Meitä kumpaakin oksetti koko lentomatkan ajan se lemu. Lisäksi näiden edessä oli sietämätön inkkariperhe, jonka lapsi huusi kuin syötävä, eivätkä he suostuneet käyttämään turvavöitä. Kamaakin oli niin saatanasti mukana, että sillä oli täytetty kahdeksan hattuhyllyllistä ja aina oli joku tavara kateissa, ja ukko pomppi pystyssä vielä kiitoradallakin kollaten niitä hattuhyllyjä läpi etsien oikeaa veskaa. Mutta muuten lento sujui hyvin, matka kesti 1h15min ja oli aikataulussa, eikä edes ollut turbulenssia vaikka siitäkin varoitettiin.

Iso Scoot-koneemme tänään.

Ajoneuvoon nouse.

Hei hei, Malesia.

Samanlainen palmusaari kuin Dubaissa?

Rahtilaivoja odottelemassa Singaporen satamaan pääsyä.

Olimme varautuneet sateiseen Singaporeen, mutta aurinko paisteli kuitenkin kirkkaasti ja oli lämmittänyt ilman +33 asteiseksi, joka tuntui tänään siltä kuin olisi ollut +41. Eli helteinen ilma jatkui Kuala Lumpurin tapaan. Me menimme samaan passintarkastusautomaattiin kuin viimeksikin. Edelläni ollut mies feilasi tarkastuksen ja joutui palamaan pois automaatista. En tiedä eikö hän ollut täyttänyt sähköistä maahantulokorttia vai olinko syypää kenties minä, joka tuli liian nopeasti äijän perään ennen kuin hän ehti alta pois? 

 

Matkalaukkuja piti tällä kertaa odotella varmasti yli 10 minuuttia, mutta onneksi ne saapuivat ensimmäisten joukossa. Tulliviranomainen ei ollut edelleenkään niistä kiinnostunut, joten pääsimme jälleen ylittämään rajan nopeasti. Ei ihme, että tämä oli valittu maailman toimivammaksi lentoasemaksi.

Siivojarobootti työssään Singaporen lentokentällä.

Otimme sitten taxin, meille ohjattiin jostain syystä sellainen semi-paku. Siinä oli juttutuulella ollut aasialaisukko kuskina, joka puhui kuin papupata, ja alkoi kertomaan jostain säädöksistä, ja haluaisi tietää maksammeko kortilla vai käteisellä, hinta periytyisi sen mukaan, ja haluaisimmeko kuitin. Heti alkoi tulla epävarma olo. Vähän ruuhkaa oli, joten ajallisesti meni enemmän, mutta ukko laskutti 36€, joten kai se oli siedettävyyden rajoissa joskin kympin kalliimpi kuin aiemmin. Meillä oli tosin eri hotelli eri alueella kuin viimeksi, joten vaikea verrata. Soitti kuitenkin mukavaa musiikkia (Sixpence none of the richeriä yms) eikä uskonnollisia viisuja.

Hotelli oli nimeltään Grand Central, taisi olla kiinalaisten omistuksessa. Concierge oli laiskalla tuulella, eikä hakenut laukkujamme kadulta huoneeseen kuten Duxtonissa. Kiinalaisnainen checkasi meitä kovin pitkään sisään, mutta antoi huoneet ysikerroksesta, joskin hissin vierestä. Huoneet olivat pienet ja vähän kauhtuneet, AT:n huone dunkkasi ehkä jopa hieman homeelle, ja minun huoneessani ilmastoinnin kondenstaattorivesi valui seinästä matolle.

Grand Central hotellin fasadi.

Hotellihuone oli pienehkö.

Hotellihuoneen näkymä yhdeksännestä kerroksesta.

Hotellin uima-allas.

Uima-allasalueen ohjeet meni vähän ohi.

Näkymä hotellin katolta.

Pidimme tunnin taukoa, purimme tavaroita ja kävimme suihkussa yms. Sitten paikalliseen 7-eleveniin hakemaan mietintä-Strong Zerot. Ne juotuamme menimme omiin huoneisiin, itse otin kolmen vartin päikkärit, ja heräsin pomon soittoon, en ole varma mikä hänen soittonsa tarkoitus oli. 

Lähin finneruokala Ilomantsissa, 9016km:n päässä.

Illallista lähdimme hakemaan läheisestä ostarista, ja päädyimme taas japanilaiseen ruokaan. Tuttuun tapaan piti QR-koodi skannata ja tilata ruuat sitä kautta. Lisähaastetta toi kun piti vaihtaa pöytää lennosta. Tilasimme ramenit ja tonkatsut, olivat hyviä, arvosana 4/5. Alkoholia ei tietenkään myyty, joten jouduimme tyytymään kokikseen. Sitten tsekkasimme ostarin muun tarjonnan, mutta ei ollut ostohousuja oikein jaloissa. Joten ei sitten muuta kuin hotellihuoneeseen hieman kaljoittelemaan ja iltaa viettämään. Koko illan ukkosti, salamoitti ja satoi kaatamalla, joten ei uloskaan voinut oikein mennä.

Plaza Singapuren ostoskeskus.

Ramenia ja tonkatsua, aika hyvä setti.

 

Telkkarin tarjontaa tälle illalle.