Ei, nyt ei puhuta keski-iän ylittäneiden rouvien tisseistä. Vaan mieliteoista. Semmosista jutuista, josta ennen on saanut iloa, mutta jota myöhemmin on huomannut tarvitsevansa kipeästi.
Ensimmäiset tupakit poltettiin aikoinaan 12-vuotiaana, sittemmin uudelleen 14-vuotiaina lähimetsikössä. Kylläpä köhitytti. Siihen aikaan sai röökiä ostaa jo 16-vuotiaat lapsukaiset, mutta eihän sitä ikää valvottu :) Lukiossa tilanne paheni niin, että minusta tuli vakipolttaja. Röökiä tuli kiskottua säännöllisesti 28-vuotiaaksi, sen jälkeen alkoi tämä loputon lakkoilu. Pystyin lopulta olemaan polttamatta pari vuotta, mutta sitten repsahti. Nyt olen ollut polttamatta 607 päivää, hinkua röökaamiseen ei juuri ole, tästä addiktiosta olen saanut toistaiseksi niskalenkin. Hyvä niin.
Viinakset. Niitä kohtaan mielitekoja kyllä vielä riittää. Vaikka alkoholin käyttö keskittyykin viikonloppuihin ja lomiin, ja toisinaan silloinkin maltillisesti - niin semmoinen peikko on aina olemassa. En ajatellut alkaa juopoksi, mutta tunnen sen himon, ja sen kuriin saaminen vaatii huomattavasti enemmän itsehillintää kuin esimerkiksi röökinpolton. Joskus en keksi enää mitään tekosyytä olla ryypiskelemättä, ja silloin näitä ylilyöntejä tapahtuu. Harvemmin jää kuitenkaan mitään tärkeää tekemättä. Ja sukurasitehan tuo ryypiskely on. Kun katselee meidänkin faijan toimia - niin hyvin se kyllä auttaa itseäkin pysymään kaidemmalla polulla. En edes uskaltaisi kuvitella, millaisia krapuloita sillä on - morkkiksista puhumattakaan. Morkkis on krapulan pahin oire.
Monia vuosia olen ollut koukussa Football Manager -peliin. Pelasin ensimmäiset managerit jo 90-luvun alkupuolella, ja siitä se oikeastaan lähti. Sitten vähän ennen milleniumia ongelma palasi, ja on jatkunut kasvavalla vauhdilla. Joka vuosi pitää ostaa uusi versio. Ei siinä muuten mitään, mutta usein käy niin ettei malta mennä ajoissa nukkumaan kun jää hakkaamaan peliä. Kun lopulta pääsee vuoteeseen asti, niin silti jää miettimään vielä taktiikoita ja mitä pelaajia pitäisi ostaa ja mitä myydä. Monet raivokohtauksetkin olen saanut pelatessani - pari näppäimistöä ja hiirtä hajonnut, kerran hakkasin huoneen oven nyrkillä säpäleiksi ja toisella kertaa purin tyynyn rikki. Enkä edes tajua miten lapsellinen peli vaikuttaa minuun niin. Ja kun olen yrittänyt olla pelaamatta, niin en ole onnistunut, vaan jotenkin huomaan taas hakkaavani peliä uudelleen. Pahimpiin vieroitusoireisiin pitää lukea netistä forumeita. Mutsi ihmettelee, miten siihen ei koskaan kyllästy. En tiedä itsekään. Kyllä mä sentään pystyn menemään viettämään iltaa ja esimerkiksi matkoille ilman refloja (itse asiassa viikonkin loman jälkeen ihmettelen kotiin palatessani, miten oon voinut koskaan olla koukussa mihinkään niin typerään), mutta sitten kun istun himassa vailla tekemistä, niin pakkohan se on peli käynnistää.
Kahvi. Kyllä mä juon kaffetta ja tekee sitä joskus jopa mielikin - töissä ja viikonloppuisin, jos sattuu heräämään krapulattomana. Ennen aamukahvi oli juhlaa kun vielä veti päälle parit röökitkin, jo lähti vatsakin toimimaan. Nykyään en juo edes kahvia arkiaamuisin ennen töihin lähtöä, ja kyllä mä voisin siitä luopua kokonaankin jos se todettaisiin jotenkin haitalliseksi.
Karkki. No jaa. Kyllä välillä tekee nannaa mieli, kuten esimerkiksi viime sunnuntaina. Piti mennä Filmtowniin koska siellä on parhaimmat irtsarit, ja tulihan sitä yli kilon nippu ostettua :D Säilytän irtsareita jääkaapissa, ja kilon pussista on jäljellä vielä paljon. Kun yhden irtsarin ottaa, niin pakko ottaa toinenkin, mutta viimeistään siinä vaiheessa kun tulee yliannostusolo, voin laittaa pussin takaisin jääkaappiin, ja jatkaa seuraavana päivänä.
Sipsit. Se onkin pahempi juttu. Niitä tulee kyllä syötyä monta kertaa viikossa. Suosikkini on vinegar-sipsit. Harmi, ettei niitä ole kuin estrellalla. Paras sipsi-merkki on Walkers, mutta eihän niitä Suorneen voi tulla (paitsi eräässä englantilaisessa pubissa ja englantilaisessa kaupassa on, Hesan keskustassa!). Pringlesin sipsit on paskoja, enkä edes periaatteesta osta niitä, sillä pyysin niitä lanseeraamaan Suorneen sinisen pringlesin (eli vinegarin maun), vastasivat kyllä sähköpostiin, mutta kertoivat etteivät aio tuoda niitä markkinoillemme. Kaiken maailman wasapi-pringleseitä on kyllä. Varmaan menekki on sitten suurempaa kuin vinegareilla :rolleyes:
Pyöräily. Uusi riippuvuuteni. Tai siis... mulla oli eilen suunnitelmissa mennä tekemään pieni lenkki. Lenkihkö. Ilma oli mitä suosiollisin, aikaakin olisi ollut, mutta iski vain lorvikatarri. Yritin keksiä jos jonkinlaista tekosyytä itselleni, ettei tarvitsisi lähteä polkemaan. Ei vaan huvittanut. Yrityksistä huolimatta en keksinyt mitään hyvää syytä, mutta vain päätin, että vitut, en mene jos en halua. Lällällää. Ja voi uskomatonta mikä morkkis siitä tulikaan - jatkui jopa seuraavalle päivälle. Huoh. Pitäisi varmaan luopua koko pyöräilystä, ennen kuin kehitän siitäkin itselleni ylitsepääsemättömän ongelman.
Parempi puolisko väittää, että mä olen läheisriippuvainen. Että en voi olla hetkeäkään yksin. Hänestä yksinolo on mahtavaa. Kumma tyyppi. Ja sitä paitsi, mä joudun olemaan niin paljon yksikseni, joten mikä ihme se on, että jos saan joskus seuraa niin en hevin siitä luovu!?
Huomioitavia asioita: Olen törmännyt semmoiseen 30 days of music-juttuun. Vaikka muo ei haastettukaan millään lailla, niin ehkä sitä voisi osallistua. Eli biisejä joka päivälle (lue: postaukselle) eri aiheen mukaan.
Tänään vuorossa nro 4.
day 01 – your favorite song: Nirvana - Smells like teen spirit
day 02 – your least favorite song: Los Del Rio - Macarena
day 03 – a song that makes you happy: Oasis - Dont look back in anger
day 04 – a song that makes you sad: Everything but the girl - Missing: Biisi, joka haastaa ehdottomasti Nirvanan parhaammankin vedon. Olen aina digannut tästä kympillä, myös videossa jotain aivan uskomatonta taikaa. Jotenkin siitä huokuu niin semmoinen surumielisyys, että ihmettelen miten on voitu näin hienosti osata pukea sanoiksi ja melodiaksi ja videoksi.
day 05 – a song that reminds you of someone
day 06 – a song that reminds you of somewhere
day 07 – a song that reminds you of a certain event
day 08 – a song that you know all the words to
day 09 – a song that you can dance to
day 10 – a song that makes you fall asleep
day 11 – a song from your favorite band
day 12 – a song from a band you hate
day 13 – a song that is a guilty pleasure
day 14 – a song that no one would expect you to love
day 15 – a song that describes you
day 16 – a song that you used to love but now hate
day 17 – a song that you hear often on the radio
day 18 – a song that you wish you heard on the radio
day 19 – a song from your favorite album
day 20 – a song that you listen to when you’re angry
day 21 – a song that you listen to when you’re happy
day 22 – a song that you listen to when you’re sad
day 23 – a song that you want to play at your wedding
day 24 – a song that you want to play at your funeral
day 25 – a song that makes you laugh
day 26 – a song that you can play on an instrument
day 27 – a song that you wish you could play
day 28 – a song that makes you feel guilty
day 29 – a song from your childhood
day 30 – your favorite song at this time last year
Kiintoisaa.Luulin olleeni riippuvainen monestakin asiasta,mutta kun oltiin viikko siellä Krakovassa ja kaikki "rutiinit" jäi väliin,niin huomasi kummasti että ilmankin pärjää.Ei Batterya,ei suklaata,ei nettiä,ei puhelinta.Ei tehnyt tiukkaakaan eikä niitä kaivannut.Minähän en polta enkä juuri juokaan.Eniten oon ehkä nettiriippuvainen,jos pitkään aikaan ei pääse koneelle niin jo alkaa polttelemaan sähköpostit ja muut.Ennen olin Facebookissa kaiken aikaa,en enää.Teatterissa tulee käytyä paljon vähemmän kuin ennen.Telkusta ei tuu oikein mitään kunnon ohjelmaa nykyään.
VastaaPoistaKeskustassa kun olin töissä niin aina tuli ostettua irtokarkkeja,nyt ei niitäkään.
Eli ainut kunnon riippuvuus on sitten toi sun eka lause :D:D
:P
VastaaPoistaOlin joskus opiskeluaikoinani riippuvainen Sims-pelistä. Pelasin sitä usein kaiket illat ja myöhään yöhön. En muista miten ja miksi aikoinaan lopetin pelaamisen. En ole koskenut siihen yli 10 vuoteen. Nykyäänhän siihen on saatavana kaiken maailman lisäosiakin, mutta en halua koukuttaa itseäni enää koskaan yhteenkään peliin.
VastaaPoistaMuutama vuosi sitten meinasin koukuttua alkoholiin. Otin joka ilta viinitonkasta lasin tai kaksi rauhoittuakseni työstressistä. Pian alkoi olla niin että en muistanut iltaa jolloin en olisi ottanut pisaraakaan. Sitten tein päätöksen että en osta enää viinikanisteria ja se tissuttelu loppuu nyt. Pelottavan hyvä olo siitä juomisesta tuli aina. Rauhoitti ja rentoutti. Auts. Mullakin on sukurasitetta asiaan isänisän suvun puolelta...
Siitä olen ylpeä etten ole koskaan polttanut ainuttakaan tupakkaa. Ja toukokuussa tuli 4 v täyteen karkkilakkoa. Sipsejä syön vain pari kertaa vuodessa, kun ne vie koko käden mennessään, jos niihin koskeekaan. Seuraava tavoite on irroittautua kahvista. Jos en saa kahvia, niin tulee kauhea päänsärky. En halua olla riippuvainen mistään.
Annika: Joo, olen kuullut kanssa että erityisesti naiset jäävät simseihin koukkuun. Mä olen törmännyt moneen sims-blogiinkin...
VastaaPoistaSipsejä ei tosiaan voi syödä vain yhtä. Englannissa on semmoisia minipusseja, joissa ei montaa kymmentä grammaa sipsejä ole, en tiedä sitten auttaisiko semmoinen. Suomessa kun niitä myydään puolen kilon säkeissä niin tulee kyllä ahmittua.