Minkälainen on kiire? Tilanne, jossa pitää tehdä asioita nopeasti, vai tilanne jossa pitää jättää asioita tekemättä, vai tilanne jossa pitää tehdä asioita nopeasti, jättää asioita tekemättä, ja osa unohtuu? Duunissa on jatkuva kiire; oikein inhottaa aamulla herätessä mennä sinne, kun tietää minkälaista hullunmyllyä se on. Juoksemista ennen työajan alkua, juoksemista koko työpäivän ajan niin että hyvä kun ehtii 10 minuuttia syödä tai käydä vessassa. Ja sitten palkitaan vielä ylitöillä ja haukkumisilla, miksei asioita ole tehty tai ne on tehty huonosti. Puuh.
Kun viimein pääsee duunista, niin käy vieläkin kierroksilla. Vituttaa, tulee tiuskittua ihmisille. Monta kertaa jää aprikoimaan, mitä asioita tuli päivän aikana unohdettua, ja mitä asioita pitäisi tehdä seuraavana päivänä, ja miettiä ratkaisuja eri ongelmiin. Puhelimessani saattaa olla 30 muistutusta yhdelle päivälle; pakko pitää muistikirjaa. Työt ei tosiaankaan jää ulkopuolelle kun kustannuspaikan oven sulkee.
Kiireen lisäksi saa usein kuulla kunniansa asiakkailta ja pomoilta, miten surkeasti onkaan menetelty. Kissa kiitoksella elää, mutta olisi se kiva saada joskus positiivinenkin palaute. Toisaalta, jos kiireen vuoksi jää tehtäviä tekemättä, niin ymmärränhän mä asiakkaan näkökulmasta sen, ettei voi oikein kehuakaan.
Ja sitten stressi; toinen toistaan suurempikenkäsiä asiakkaina. Ne ovat yleensä ok, mutta pahimpia räyhääjiä ovat näiden sihteerit. Sitten on muutama erikoistyyppi, jotka ovat luonteeltaan vain sellaisia, että uskovat räyhäämisen voimaan. Sinänsä tilanne on au contraire - mitä mukavempi asiakas, niin sen paremman palvelun saa. Harmi, ettei kyseinen ihmisperselajike älyä itse sitä.
Pahimpia ovat kuitenkin nousukkaat, ja sellaiset jotka kuvittelevat olevansa jotain isoa. He esittelevät itsensä mainiten ensin tittelinsä ja sen jälkeen nimensä. Jos ihminen on joku merkittävä, niin ei siinä pitäisi titteliä ensiksi mainita? Ja vanha kliseekin on kuultu - "ettekö tiedä kuka minä olen?"... Huh huh. En ymmärrä miten joku egoisti luulee sen merkitsevän mulle jotain muutenkaan. Suuret on luulot.
Haukutaanpa vielä pomoa. Hän on kyllä nahjus, viestintuoja, täysin hyödytön ukkeli, jolla ei ilmiselvästikään ole mitään hajua mistään. Ei tunnu häntä kiireet vaivaavan, kun aikaa tuntuu riittävän kaikenlaiselle älyttömyydelle. Ja vittuilulle. Hän ei kuuntele alaisiaan, ei ota näitä tosissaan, ei perehdy alaistensa työhön... hoh hoijaa. Tuntuu, ettei hän ole sisäistänyt rooliaan ollenkaan.
Jos olet pomo, niin pitäisi:
1. Ensimmäiseksi tarvitaan alaisten luottamus ja arvostus. Menettelytapoja on varmaan useita, mutta jos nyt ensiksi tutustuisi alaisiinsa, opettelisi näiden nimet ja keskeisimmät työtehtävät, kuuntelisi murhia huolia ja turhia toiveita niin pääsisi edes alkuun.
2. Olemalla reilu ja tasapuolinen kaikkia kohtaan. On siis yhtä vittumainen kaikille tai yhtä mukava kaikille. Ei niin, että jättää jotkut yleisiä asioita käsittelevien viestiketjujen ulkopuolelle, ja lellii tiettyä ihmistä ja muille jakaa paskaa.
3. Kuuntelemalla alaisiaan, vie asioita eteenpäin myös alaisilta johtoportaaseen (paskan ei tarvitsisi aina valua alaspäin), hoitamalla esimiehen tehtäviä jotka hänelle kuuluu, olemalla johdonmukainen, jakamalla välillä vähän kiitostakin. Mutta tämä nykyinen pomo ei viitsi vastata edes viesteihin; hänelle ei sanota, vaan hän sanoo sinulle.
4. Älä ole munaton mutta älä ole kusipää.
5. Vaikka kuuntelisikin alaisiaan ja muita, niin pitää osata myös tehdä omat päätökset. Ja ottaa vastuu hommistaan.
Ei siis sovellu armeijaan, vaan työyhteisöön. Noilla pääsee jo alkuun. Ei se sen vaikeampaa luulisi olevan. Pomoa nyt inhotaan yleensä aina joten ei alaisten kaverikaan tarvitse / voi olla, mutta se kuuluu sen ammatin varjopuoliin.
Ei avautumisella ole merkitystä. Pomot vaihtuvat ja tuntuvat olevan toinen toistaan huonompia. Antaa olla.
Vielä 2,5 viikkoa lomaan.
Huomioitavia asioita: Olen törmännyt semmoiseen 30 days of music-juttuun. Vaikka muo ei haastettukaan millään lailla, niin ehkä sitä voisi osallistua. Eli biisejä joka päivälle (lue: postaukselle) eri aiheen mukaan.
Tänään vuorossa nro 3.
day 01 – your favorite song: Nirvana - Smells like teen spirit
day 02 – your least favorite song: Los Del Rio - Macarena
day 03 – a song that makes you happy: Oasis - Dont look back in anger: Jo vuosia, aina lähtiessäni pubiin, rituaaleihin on kuulunut kyseisen biisin kuunteleminen. Jotenkin siitä tulee vain hyvä fiilis.
day 04 – a song that makes you sad
day 05 – a song that reminds you of someone
day 06 – a song that reminds you of somewhere
day 07 – a song that reminds you of a certain event
day 08 – a song that you know all the words to
day 09 – a song that you can dance to
day 10 – a song that makes you fall asleep
day 11 – a song from your favorite band
day 12 – a song from a band you hate
day 13 – a song that is a guilty pleasure
day 14 – a song that no one would expect you to love
day 15 – a song that describes you
day 16 – a song that you used to love but now hate
day 17 – a song that you hear often on the radio
day 18 – a song that you wish you heard on the radio
day 19 – a song from your favorite album
day 20 – a song that you listen to when you’re angry
day 21 – a song that you listen to when you’re happy
day 22 – a song that you listen to when you’re sad
day 23 – a song that you want to play at your wedding
day 24 – a song that you want to play at your funeral
day 25 – a song that makes you laugh
day 26 – a song that you can play on an instrument
day 27 – a song that you wish you could play
day 28 – a song that makes you feel guilty
day 29 – a song from your childhood
day 30 – your favorite song at this time last year
Kiirehän voi olla vaikkapa kalju taikka karvainen, joskus myös jollakin tavalla laikukas. Kaljuksi se tulee yleensä vasta myöhemmällä iällä tai sairauden takia.
VastaaPoistaJoo, sitähän mä en huomannut tässä ollenka :)
VastaaPoistaMul ei kai oo ikinä ollut mukavaa pomoa, kun ei kerran oo mieleen jäänyt.
VastaaPoistaTeräviä huomioita kyllä,ja ei käy kyllä yhtään kateeksi sun työpaikkasi.Noh,kohta se loma sulla koittaa joten koitas nyt vielä sinnitellä pari viikkoa.
VastaaPoistaMulla oli puhelinmyyntipaikassa todella mukava esimies (naispuolinen),kuunteli kaikkien huolet ja murheet ja osasi tarpeen tullen olla myös vaativa.Paras esimies mitä mulla on ollut kyllä,osasi antaa myös rakentavaa palautetta.
Kyllä mullekin kaupassa kiire on sangen tuttua ja se muotoutuu yleensä niin,että pitäisi samalla sekunnilla ratketa moneen paikkaan : kassalle,paistouunille,pullokone huutaa,puhelin soi,tilausaikataulu pukkaa päälle ja samalla hetkellä tulee vielä pakastekuorma.Pitää osata priorisoida,mitä tekee ekana.Usein jää jotain hommia tekemättä kun ei yksinkertaisesti ehdi,ja siitä saa heti kyllä kuulla seuraavana päivänä.Hyvintehdystä taas ei saa mitään kiitosta,näin se menee.
Itsekin kun olen n.10v yhteensä esimiehenä ollut,niin meillä kun tehtiin työilmapiirikyselyitä ja vastaavia niin itteeni kyllä kosketti syvältä se,että ainut 100% vastaus oli se että "esimieheni sanaan voi luottaa täydellisesti".Muissa vastaukset hajaantui,mutta tämä oli se millä ittelleni oli kovasti merkitystä.
Mulla on kyllä ollut hyviäkin pomoja. Tosin aina kun nykyinen pomo vaihtuu, niin aattelee ettei se uudempi voi huonompi olla. Mutta aina ne jaksaa yllättää.
VastaaPoistaMeidän esimies ei saa kyllä aikaseks mitään. Jos pyytää sitä tilaamaan vaikka kyniä tänne, niin se ei ees sitä pysty tekemään :|
Ja vaiks ite osaiskin priorisoida, niin sitten ne asiakkaat soittelee pomolle ja se pomo sitten lampaana lupaa vaikka mitä niille ja asiat kusevat entisestään ...