768# Iisalmi, 6 / Lappi, 15

 21.1.2023, Saturday, -4, Overcast, Mikkeli

Meillä oli eräänlaista lomaa töistä, ja itse talvea inhoavana olisin viettänyt mieluummin viikon esim. Lissabonissa, mutta Pp mielsi ennemmin Lappiin, Suomutunturin mökille. Joten sinne siis. Lähtö lauantaiaamuna, auto tuli pakattua täyteen kuin Turusen pyssyn. Oli pakkasaamu, ja näimme pitkästä aikaa auringon(nousun). Heinolan jälkeen päälle iski sumu ja harmaus kuin salama kirkkaalta taivaalta, ja sitä sitten kestikin loppupäivän.

Auringonnousu pitkästä aikaa.

Lauantaiaamun motarilla oli tilaa ajella.

Pysähdyimme ensiksi Vihantasalmen Nesteelle, kuten niin monta kertaa aiemminkin. Kävimme hakemassa kupilliset kahvia ja sitten pelleilimme nettikamerassa. Paljoa ei ollut aikaa tuhlattavaksi sillä olin varannut Mikkelistä parturin itselleni klo 12:ksi. Mulla on jonkunlaisena tavoitteena käydä jokaisessa Suomen 19:ssä maakunnassa parturissa, joten Etelä-Savo saisi luvan olla nro 7. Aikaisemmista kokemuksista tiesin, että maakunnissa pitää tosiaan parturi varata etukäteen. Aloin varaamaan sitä jo tiistaina, ja silti meinasi käydä hullusti; lähellä oli etten saanut aikaa mistään. Lopulta sain vuoron Lei-Ra -nimiseen parturiin.

Tuttu ja turvallinen Vihantasalmen Neste.

Päästiin web-kameraan.

Ajoimme auton Stella-kauppakeskuksen parkkihalliin / toriparkkiin. Ajoituksemme osui aika lailla nappiin, ehdimme vielä käymään vessassa kakkoskerroksessa, ennen kuin menin torin toisella puolella olevaan parturiin. Pääsin heti ja tukka saatiin minttiin puolessa tunnissa. Olin tyytyväinen tulokseen ja muutenkin ihan ok kokemus. Jostain syystä korttimaksupääte ei ottanut toimiakseen, mutta onneksi oli sen verran käteistä rahaa, että sain homman maksettua. Hinta 29€. Arvosana pienen pohdinnan jälkeen 5/5.

Mikkeliä.

Vankila Mikkelin keskustassa.

Mikkelin juna-asema.

Parturi Mikkelissä.

Mulla oli passi menossa vanhaksi ja koska edellisestä vierailusta kyttikselle oli kulunut aikaa, epäilin sellaisen olevan tällä kertaa tuloillaan. Ensiksi tarvittiin kuitenkin passikuvat, ja menin ensin kameraliike.fi -nimiseen liikkeeseen. Siellä oli kuitenkin asiakkaita jonoksi asti ja vain yksi myyjä joten menimme sitten Tunnin kuvaan, joka oli Stella-kauppakeskuksen pohjakerroksessa. Ystävällinen nainen otti hyvän kuvan, ja lähetti sen samoin tein poliisin palvelimelle, ja siitä tulikin heti kuittaus tekstarina ja sähköpostiin. Lisäksi sai "paperikuvia" itselleen. Hintakin vain 22€, joten oli mielestäni aika edukas. Arvosana 5/5. Yläkerrassa oli joku persujen meininki, näimme jopa Riikka Purran.

Persu-menoa Stellassa.

Sen jälkeen olimme valmiit jatkamaan matkaa 250 km:n päähän Iisalmeen. Keli jatkui edelleen harmaana; alkumatkasta lämpötila oli vaihdellut -11 ja -4 asteen välillä, mutta Mikkelistä eteenpäin oli vain asteen verran pakkasta. Aiemmin Mikkelin ja Kuopion välillä pyörineet tietyöt oli saatu valmiiksi ja pääsimme talvinopeuksia noudattaen Kuopioon, jossa poikkesimme Pitkälahden ABC:lle vessaan ja kahville, ja otin siinä hieman hiukopalaakin.

Taukopaikka Juvan ja Leppävirran välissä.

Hiukopalaa.

Tästä oli vielä vähän alle 100 km Iisalmeen, jonne pääsimme melkein valoisaan aikaan. Kävimme ensiksi tankkaamassa auton, bensa oli jostain syystä halvempaa kuin Hesassa. Sitten ajoimme Golden Dome-hotelliimme, jossa olimme olleet niin monta kertaa aiemminkin. Huoneen olin varannut alkuviikosta, ja yllätyin kuin oli jopa saunallisia huoneita vielä vapaana, mutta ehkäpä tammikuu ei ollut mikään lomailukausi. Ystävällinen nainen teki check inin, maksoimme huoneen tässä vaiheessa (147€). Heitimme kamat sisään, ja haimme autosta lisää.

Hotellihuone.

Sitten painelimme ensiksi R-kioskille hankkimaan juomista, ja huomasimme samalla kadun toisella puolen olevan Kotipizzan. Se oli aiemmin sijainnut Kirkkopuistonkadulla mutta oli nyt muuttanut Savonkadulle. Pitseriassa oli jonkun verran asiakkaita jonossa, ja myyjä sanoi täällä olevan puolen tunnin jonon. Menimme sitten kävelemään siksi aikaa, mutta jono silti yllätti meidät. Meille oli ennenkin sanottu vastaavaa, mutta kuitenkin pitsat oli tulleet aiemmin ja jäähtyneet, mutta tällä kertaa niitä piti odottaa 45 minuuttia. Työntekijöitä oli hurumykket, ja silti oli stressaavaa katsella sitä niiden kiirusta. Ilmeisesti nettitilaukset työllistivät kun asiakkaita huudelti nimeltä. Palasimme sitten hotellille kiekot syömään (tonnikala-pepperoni ja burger pitsa). Ei mikään kovin hyvä ateria, annan arvosanaksi 3/5.

Hylätty Kotipizza.

Kotipizzan uudet tilat Savonkadulla.

Lauantai-illan humua Iisalmessa.

"Kunnia olkoon Jumalalle korkeudessa A.D. 1934"

Neon-valomuraali.

Burger-pizza.

Meillä oli huoneessa oma sauna, jonka lämmitimme. Kiuas on vähän liian pikkanen, mutta saimme saunan riittävän lämpimäksi. Pesutilat on vähän pienet, mutta kyllähän tuo asiansa ajoi.

Hotellihuoneen sauna.

Saunan jälkeen katselimme sitten vähän telkkaa. Sain myös passihakemuksen tehtyä, ja varattua itselleni vierailun seuraavalle viikolle Kemijärven poliisiasemalle. Onneksi sai käyttää mitä tahansa poliisiasemaa passinhaussa; Hesassa olisi saanut ajan kahden kuukauden päähän, Kemijärvellä oli 20 vapaata aikaa heti maanantaille.

Pp valitteli hieman huonoa oloa. Aina sekin sairastuu lomalla.

22.1.2023, Sunday, -4, Partly cloudy, Suomussalmi

Nukutti todella makoisasti, bedlinensit olivat hyvät. Herätyskello soitti puoli kahdeksan maissa. Pp pirteänä aamuvirkkuna ampaisi vuoteesta, itse olisin halunnut lolleroida vielä, mutta pakkohan se oli nousta kun aamiainen alkoi kahdeksalta. Menimme sinne tasalta, joku pariskunta salissa jo istui popsimassa murkinaa. Vaikken aamiaisihmisiä olekaan, niin täällä on poikkeuksellisen hyvä aamiainen, paitsi viimeksi kun olimme täällä arkena ja sen verran myöhään syömässä, että kamppeet olivat kylmenneet. Nyt ne olivat juuri tuotu noutotiskille lämpölamppujen alle, joten olivat lämpimiä. Vähän harmitti kun ei ollut niitä hyviä lihapullia, mutta muuten aamiainen oli taas hyvä.

Tarjoilua.

Aamiaiskamppeet.

Aamiaissali.

Aamiaisen jälkeen menimme kävelylle. Iisalmi oli yhtä hiljainen kuin aina. Pakkasta oli viitisen astetta, taivas pilvessä mutta ei tuullut, joten oli ihan hyvät ulkoilukelit. Muutamia koiranulkoiluttajia ja hiihtäjiä sentään nähtiin. Olvin kaljatehtaalta leijaili kamala lemu rantaan. Se toi mieleen lähinnä kouluruokalan maksalaatikkopäivänä.

Porovesi.

Olvin tehtaista tuli paha haju.

Palasimme hotellille ja laitoimme kamat kasaan, kävimme tekemässä check outin ja pakkasimme auton ja lähdimme kohti pohjoista. Ensiksi ajoimme Iisalmen läpi takaisin vitostielle, siitä Kajaaniin. Liikenne oli hiljaista, ajoimme saman pakettiauton perässä Kajaaniin saakka. Siitä jatkoimme sata kilometriä pohjoiseen Suomussalmelle asti, jossa pidimme tauon Ämmän leipä / Jalonniemessä. Ostimme kaffetta ja minä lisäksi pienen mozzarellapäällysteisen leivän sekä karkkikaupan puolelta runsaasti nannaa.

Pohjoista kohti.

Taukopaikalla Ämmässä.

Hiukopalaa ja kaffetta.

Terassille ei ollut asiaa.

Jatkoimme matkaa, tien kunto huononi radikaalisti Suomussalmelta eteenpäin jatkettaessa. Paljas asfaltti oli korvautunut lumi- ja jääkerroksella. Aurinko pilkahteli pilvien lomasta, sininen taivas ja hohtavat hanget ja puiden oksilla olevat lumikinokset tekivät maisemista hienon. Lumi näytti niin paljon puhtaammalta kuin Hesassa. Matka sitä vastoin tuntui pitkältä, pylleri oli lujilla. Suomussalmelta Kuusamoon on 137 km, ja siinä välillä ei ole tosiaankaan muuta kuin pelkkää loputonta korpea.

Vitostietä Suomussalmelta pohjoiseen.

Kuusamossa kävimme Prismassa ostoksilla. Olin unohtanut hanskat kotio kun en yleensä sellaisia käytä, en ole mikään vauvasormi. Mutta nyt näin pohjosessa jos jotain ulkoaktiviteettia suunnittelee niin ehkä sormikkaat ovat hyvä olla olemassa. Sukkia piti ostaa myös. Olimme suunnitelleet menevämme tiistaina uudelleen kauppaan, joten nyt piti hankkia vain kahden päivän sapuskat ja juomat. Silti rahaa meni tähänkin ostosreissuun 153€ ja pennit päälle. Olisin voinut käydä Hesburgerissa, mutta Pp ei niin siitä välitä, ja se olisi ollut Citymarketissa, joten skippasimme tämän. Ulkona oli sää ehtinyt jo pimentyä. Tästä oli vielä noin sata kilometriä Suomun mökille. Rukan jälkeen ei montakaan vastaantulijaa tullut. Välillä sai ajaa 16 km ennen kuin tuli ensimmäinen vastaantulija. Tie oli luminen mutta Pp sanoi, ettei se niin paha ollut ajaa miltä näytti.

Kohta perillä.

Suomulla oli säkkipimeää. Hiihtokeskus oli pimeänä ja rinteet samoiten. Mökkinaapureista ei ollut kukaan paikalla. Auton purkaminen kesti ikuisuuden. Mökissä oli vain 15 astetta lämmintä, ja meillä oli vaikeuksia saada torppa lämpöseksi. Sisällä oli kohmeessa oleva ampiainen mutta saimme sen saalistettua kattilaan ennen kuin se ehti puremaan meitä ja saattelimme sen ulos. Good riddance! Laitoimme sitten saunan lämpeämään, mutta ikävä kyllä se katkaisi lattialämmityksen muualta mökistä. Teimme ruuaksi lehtipihvit ja ranskalaisia. Sitten saunaan, lämmin teki kyllä todella gutaa. Saunan jälkeen dokasimme Taittinger-shampanjan. Kävimme yytäsäilemässä revontuleksia, mutta taivas oli harmaana pilvistä. Harmi juttu, kun ennusteissa oli jopa 40%:n todennäköisyys nähdä revontulet sijainnissamme. Nukkumaan puolen yön paikkeilla.

Shamppanjaa, sano!

767# Tallinna, 5

 6.1.2023, Friday, -7, Mostly cloudy, Tallinn, Estonia

Loppiainen osui perjantaille, joten se tiesi pitkää viikonloppua. Vuottakin oli kulunut jo sen verran, että lieni aika vuoden ensimmäiselle ulkomaanmatkalle. Sellainen oli hetken mielijohteesta putkahtanut keilausporukkamme mieliin. Suunnitelma oli tehdä päiväreissu Tallinnaan, käydä keilaamassa, syömässä ja pubissa kaljalla. Laivaksi valikoitui uusi Mystar, liput olin hankkinut pari viikkoa aikaisemmin hintaan 39€. PE on tarkan markan mies, hän oli odotellut viime tippaan jos saisi alennusta, mutta joutui maksamaan omasta matkastaan lopulta euron enemmän, hah!

Paatti lähti Länsisatamasta klo 10.30, asemalle tähtäsimme tuntia etukäteen, joten kotoota piti lähteä sitten jo 8.30. Oli kylmä pakkasaamu, joten saipa nähdä kulkivatko julkiset joutuisasti. Kulkivathan ne. Metromatka meni kuin siivillä. Steissin sporapysäkillä tungeksi uskomattomasti väkeä; ajattelin päästää ne seiskaratikkaan, sillä ysi tulisi hetken päästä. Ysiratikka kiertäisi toisaalta Jätkäsaaren, mutta ehkäpä se hillitsi muiden matkustajien käyttöhaluja. Mitä vielä, ratikka tuli viimeistään Kampista ihan yhtä täyteen kuin edellinenkin.

 

Hesa.

Perjantaiaamun vilinää keskustassa.

Ratikkaan riitti kyl jengii.

Terminaalissa piti muutama minuutti odotella PE:tä ja RK:ta. He tulivat seuraavalla ratikalla. Terminaali oli täynnä väkeä ja lisää väkeä puski koko ajan ja mietin ovatko kaikki todella tulossa samaan botskiin (ja olivathan he). Vähän oli mulla kammoa sellaisesta ihmispaljoudesta kun ihmisillä on kumma tapa levitellä niitä karseita tautejaan meihin terveisiin ihmisiin. Itse olin tehnyt appilla jo check inin - hoitui uskomattoman näppärästi yhdellä napinpainalluksella kun ei ollut mitään hyttiä tms - mutta PE teki paikan päällä check inin automaatilla. Halusi paperiliput kun ei ollut varma toimiiko hänen puhelimensa (verkkoyhteys) ulkomailla. QR-koodit saatiin skannattua portilla ja pääsimme sisään. Nousimme raput ylös ja väkeä oli niin paljon, että tuskin mahtui liikkumaan. Päätimme jättää baarin tuonnemmaksi, kun ei meillä toisaalta ollut aikaakaan kuin 10 minuuttia ennen laivalle pääsyä.

Länsiterminaali.

Terminaali sisältä.

Väkeä oli kuin Turusen pyssyssä.

Viimein pääsimme lonnimaan laivaan. Äkkisiltään tämä uusi paatti vaikutti ihan samanlaiselta kuin ne vanhatkin Star-laivat (en tiedä onko niitä useampi), en huomannut mitään eroa. Menimme suoraan baarin puolelle, käsittämättömällä tavalla sinne oli muodostunut jo mieletön jono, samaten kaikki istumapaikat olivat menneet. Kaljan jonottaminen kesti, sillä vain yksi myyjä näytti olevan töissä. Istumapaikat saimme esiintymislavan ja vetoisan ulko-oven vierestä. Elättelimme toiveita ettei livebändiä tulisi näin aamutuimaan, mutta kyllähän sellainen naisduo tuli. Soittivat onneksi suht hiljaa. Matka-aika Tallinaan oli kaksi tuntia. Joimme kaksi tuoppia ja puhelimme niitä näitä.

Baarissakin riitti kuhinaa.

Olutta & käsidesiä.

Rubiroja-duo esiintymässä.

Tallinna lähestymässä.

Ulostautuminen laivasta kesti niin ikään ikuisuuden; käytävät olivat ahtaita ja pitkiä. Viimein päästyämme itse terminaalirakennukseen ruuhkakin helpottui. Suunnaksi otimme Kuulsaal-keilahallin osoitteessa Mere Puiestee 6. Sinne oli satamasta ehkä kilometrin kävelymatka, osasimme sinne RK:n opastamana luikauksella. Laivassa juodut oluet meinasi aiheuttaa porukallemme tepposet, joten ensimmäiseksi piti ryykiä vessaan. Sellainen löytyi kolmannesta kerroksesta. Hotelli helpotuksessa käytyämme laskeuduimme maailman kapeimmat kierreportaat kakkoskerrokseen; koitimme ostaa rataa, mutta virkaillija sanoi seuraavan vapaavuoron olevan vasta klo 11 - illalla! Hämmästyimme tätä, sillä oletimme loppiaisperjantain olevan normaali työpäivä Virossa, ja kello oli hädin tuskin yksi päivällä. Siksi emme olleet nähneet tarpeelliseksi varata rataa nettisivujen kautta. Ilmeisesti kolmannessakin kerroksessa olisi ollut ratoja, mutta myyjät eivät suostuneet avamaan tätä meille. Jouduimme sitten poistumaan tyhjin käsin.

Ensimmäistä keilahallia etsimässä.

Löytyihän se mutta oli täyteen buukattu.

Emme kuitenkaan luovuttaneet näin helpolla. Googlasimme seuraavan keilapaikan, joka oli kummallisesti nimetty AMB Akadeemia Bowling. Se sijaitsi kauempana keskustasta, Mustamäellä "Elamuste keskuksessa". Sinne päästäkseen piti ottaa taksi; RK osasi käyttää Bolt-taxisovellusta, joskin valitteli, että viime aikoina taksin löytäminen lähtöpaikkaan oli ollut jostain syystä vaikeaa. Niin tälläkin kertaa. Kuski ei millään meinannut löytää meitä Mere Puiesteeltä, vaikka kuinka oli sijaintitiedot käytössä. Lopulta kuski kyllästyi chattiin, ja soitti RK:lle, ja saatiin sitten homma toimimaan ja kuski yhytti meidät. AMB:n keilapaikkaan tuntui olevan ainakin vartin ajomatka, hinta vaikutti aika edukkaalta (olisikohan ollut reilut 8€). Mä en ole pyörinyt Tallinnassa muuta kuin keskustassa, satamassa ja vanhassakaupungissa, joten olihan se mukava nähdä maisemia vähän muualtakin.

Elamuste keskuksessa oli muutakin kuin pelkkä keilaus, ja ensiksi eksyimmekin kylpylän puolelle. Pääsisäänkäynnin vasemmanpuoleiset ovet johtivat kuitenkin eri paikkaan, ja raput nousemalla kakkoskerrokseen löysimme lopulta keilahallinkin. Se oli melko iso (verrattuna Kuulsaal-halliin), 16 rataa ja iso baarialue. Tiskintäti kysyi meiltä, oliko varausta, mutta päästi meidät sisään vaikkei meiltä sellaista löytänytkään. Rata tunniksi, kengät, kolme kaljaa maksoivat 38,50€. Aika näköjään käynnistyi tasatunneilta, joten meidän piti siinä ehkä noin vartin verran odotella kun edellämme ollut ammattilaisjunnuryhmä lopetteli omaa esitystään.

Seuraava keilahalli löytyi Mustamäeltä.

AMB Akadeemian hallista löytyi vapaa vuoro.

Tunnin vuoro meni nopeasti, keilakone järjesteli keilat pystyyn vähän hitaammin, mihin olimme tottuneet. Oikealla puolella keilasi yksinäinen puoliammattilainen, toisella puolella oli nuoripari. Vieras rata, hallin kamat ja nautitut oluet takasivat sen ettei tuloksissamme olleet juuri hurraamista, mutta kokemuksena paikka oli ihan kiva. Arvosana 4/5.

Game on!

Ikkunasta levittäytyvä maisema Mustamäelle.

Otimme Bolt-taksin jota piti hetken aikaa odotella ja menimme seuraavaksi hoitamaan ruokapuolen alta pois. RK suositteli Ole-kadulla olevaa Kaja Pizza Köök-nimistä pizzeriaa, joka olisi ainakin erikoinen, ja tutustumisen arvoinen paikka. Nettisivut eivät toimineet, joten emme päässeet PE:n kanssa tutustumaan paikan tarjontaan etukäteen. Kippola sijaitsi Pelgulinn-kaupunginosassa, lähellä Telliskiveä. Ruoka tilattiin tiskiltä, vaihtoehtoja taisi olla kymmenkunta. Saimme onneksi lopulta käsiimme englannin kielisen menun, joka vähän helpotti valintaa. Ruokaa tilatessa kysyttiin myös oma nimi, mikä vähän kummaksutti. Myyjätyty taisi olla vielä sangen uusi tehtävissään, kun homma oli jotenkin väkinäistä. Saimme kuitenkin pitsat ja kaljat tilattua. Pöydän valitseminenkaan ei tuottanut liiemmälti vaikeuksia kun koko ravintolassa oli vain yksi pöytä, jossa istui jo valmiiksi mies lapsensa kanssa. Meidän jälkeen tuli joku nainen joka ilmeisesti kuului ainakin osin samaan seurakuntaan. Sillä oli kummallinen tapa poukkoilla tuon tuosta tiskille, joten tuli vähän hermostunut olo siitä. Pitsat tulivat nopsaan, mutta eivät olleet mitään erikoisia vaikka RK oli niitä etukäteen hehkuttanut. Mutta paikka oli kieltämättä mielenkiintoinen, vähän sellainen soviet mallinen ratkaisu. Vessa oli kuitenkin hieno simpukkapisoaareineen ja oluttynnyri-vesihanoineen. Arvosana 3/5, PE antoi saman.

Kaja Pizza Köök.

Sisätilat.

Vähän tuli soviet pizzeria mieleen...

Lätty.

WC-tiloja.

Urinaari.

Hanankäytöstä oli saatu vaikeaa.

Kävelimme sitten Telliskiveen. Ilta oli tässä vaiheessa jo pimentynyt. Oli vähän kalsa, mutta onneksi oli lämmin takki päällä. Sormiin nyt kävi tietysti vähän vilpoinen, kun en hanskoja käytä. RK on selvästi viehtynyt myös Telliskiveen, mutta vähän hiljaista täällä oli nyt. Toki kesäaikaan paikka varmaan kiva. Löysimme kuitenkin rauhallisen latvialaisen (?) panimobaarin nimeltään Valmiermuiza, jossa nautimme parit juomat. Täällä oli alkamassa myöhemmin illalla yksityiset synttäribileet, mutta vakuuttelimme myyjälle häipyvämme ennen niitä.

Puutaloalue Pelgulinn'ssa.

Vähän ehkä maalia kaipaisi...

Talvinen Tallinna.

Traktori jonkun duunipaikan ylisillä?

"Onks tää vessa vai joku taidejuttu?"

Lisää talvista Tallinnaa.

Telliskivi.

Vähän hämärää meininkiä täällä oli...

Junabaariin ei menty...

Sen sijaan Valmiermuizaan mentiin.

Kippola sisältä.

Paikka oli kuin meille tehty.

Taidetta seinillä.

...vähän omituistakin.

Puoli seitsemältä olisi pitänyt olla satamassa, mutta aloimme vasta silloin ihmettelemään taksia. RK tilasi Boltilla pirssin, mutta tällä kertaa kuski ei löytänyt meitä lain, ja lopulta kyyti kirjattiin ohareiksi, josta RK:lle tuli kolmen euron "sakko". Vaihdoimme vilkkaammin liikennöidylle kadulle ja teimme uuden tilauksen; sama kuski löysi meidät tällä kertaa, mikä aiemmin teki oharit, joten kolmen euron sakko tuntui entistä kohtuuttomammalta. Kello alkoi lähestymään jo seitsemää, jolloin laivaterminaalin portit laitettaisiin kiinni, joten vähän alkoi jo jännittämään missaisimmeko botskin. Ehdimme kuitenkin parahiksi paikalle, pari minsaa taisi jäädä aikaa.

Kiire terminaaliin meinasi tulla.

Laivan kippolassa huomattavasti enempi tilaa kuin tullessa.

Tulomatkan kaltaista väenryysistä ei takaisin päin mentäessä ollut, ilmeisesti jengi oli jäänyt Tallinnaan viettämään pitkää viikonloppua. Joimme kaljat maisemapöydässä, sen jälkeen kävimme kaupassa ostoksilla. Minunkaan ei pitänyt ostaa mitään, mutta tuli sitä sitten hankittua hetken mielijohteesta Cointreau'ta ja nannaa. Siellä oli vielä vodkanmaistajaiset joten ostoskäynti kannatti senkin puolesta. Ehdimme sitten vielä baariin viimeiselle kaljalle. 

Paatti saapui satamaan aikataulussa, annoimme hätäisempien kiiruhtaa alta pois ensin. Ratikkaan mahduimme hyvin, saimme ihan istumapaikatkin. Jäimme pois steissillä ja erkanimme omille teillemme.

* * * *

Arvio: 3/5. Mukavaahan se oli Tallinnassa käydä parin vuoden tauon jälkeen, ja kiva oli päästä siellä ensimmäistä kertaa keilaamaan, ja ensimmäistä kertaa Mustamäelle (Telliskivessä olin joskus käynytkin). Talvi nyt on tietysti talvi Tallinnassakin. Ei mitään ihmeellistä, mutta ihan mukava tapa viettää loppiaista. Nopeasti meni kuusi tuntia maissa.

766# Vuoden 2022 kivoimmat päivät

 Vuoden vaihtumisen kunniaksi TOP-3 päivät vuodelta 2022:

1# Nordkapp (10.7.2022)

Herätys Karasjok-nimisessä paikassa lähellä Suomen rajaa. Aamiaisen jälkeen pitkä ajomatka vuonon rantoja pitkin Honningsvågiin. Tämänhän on kuin ulkomailla olisi. Lämmintä oli vain +11 astetta, mutta fiilikset koko päivän hyvät. Näin ensimmäistä kertaa keskiyön auringon, jota lähdimme ihailemaan Nordkappiin. Alla vellova pilviverho loi taianomaisen tunnelman jonka aateloi taustalla hiippaileva porotokka. Hinta päivästä oli toki kova; ajallisesti tänne kesti kolme päivää matkustaa, rahallisesti norjalaiset hinnat olivat luokkaa ryöstö, ja kaiken huipuksi täältä tuli noudettua korona, vaikka maskeja ryysiksessä käytimmekin.

Nordkapp vie ykköspalkinnon.

2# Juhannuspäivä Porvoossa (25.6.2022)

Juhannuspäiväksi olimme Pp:n kanssa buukanneet Porvoosta sviitin Pariisin Ville-nimisestä hotellista. Se oli vanha puutalo vanhassakaupungissa. Kelit osuivat kohdalleen ja oli mahtavaa päästä saunalliseen sviittiin. Helteisenä iltana kelpasi syödä päivällistä jokirannan ravintolassa ja sen jälkeen särppiä shamppanjaa parvekkeella.

Hopeamitali Porvoolle.

3# Kotiinpaluu Tanskasta (30.9.2022)

Ensimmäinen työviikko Tanskassa veteli viimeisiään. Sain hyvän flown päälle ja tein työtä hullun lailla kuutisen tuntia, ennen kuin piti lähteä kotimatkalle. Viikko oli ollut stressaava, mutta tunsin selvinneeni lopulta hyvin, olosuhteet huomioiden. Koko viikon kestävä vesisade ja hotellihuoneessa minut keskellä yötä herättänyt lepakko toi vielä lisämaustetta koti-ikävään, joka kuitenkin muuttui jonkinlaiseksi uhoksi Köpiksen lentokentällä juotujen kaljojen jälkeen. Fiilikset olivat silti katossa kun kone laskeutui Helsinki-Vantaalle, eikä ole ikinä tuntunut yhtä hyvältä päästä kotiin.

Pronssia Tanskalle.