767# Tallinna, 5

 6.1.2023, Friday, -7, Mostly cloudy, Tallinn, Estonia

Loppiainen osui perjantaille, joten se tiesi pitkää viikonloppua. Vuottakin oli kulunut jo sen verran, että lieni aika vuoden ensimmäiselle ulkomaanmatkalle. Sellainen oli hetken mielijohteesta putkahtanut keilausporukkamme mieliin. Suunnitelma oli tehdä päiväreissu Tallinnaan, käydä keilaamassa, syömässä ja pubissa kaljalla. Laivaksi valikoitui uusi Mystar, liput olin hankkinut pari viikkoa aikaisemmin hintaan 39€. PE on tarkan markan mies, hän oli odotellut viime tippaan jos saisi alennusta, mutta joutui maksamaan omasta matkastaan lopulta euron enemmän, hah!

Paatti lähti Länsisatamasta klo 10.30, asemalle tähtäsimme tuntia etukäteen, joten kotoota piti lähteä sitten jo 8.30. Oli kylmä pakkasaamu, joten saipa nähdä kulkivatko julkiset joutuisasti. Kulkivathan ne. Metromatka meni kuin siivillä. Steissin sporapysäkillä tungeksi uskomattomasti väkeä; ajattelin päästää ne seiskaratikkaan, sillä ysi tulisi hetken päästä. Ysiratikka kiertäisi toisaalta Jätkäsaaren, mutta ehkäpä se hillitsi muiden matkustajien käyttöhaluja. Mitä vielä, ratikka tuli viimeistään Kampista ihan yhtä täyteen kuin edellinenkin.

 

Hesa.

Perjantaiaamun vilinää keskustassa.

Ratikkaan riitti kyl jengii.

Terminaalissa piti muutama minuutti odotella PE:tä ja RK:ta. He tulivat seuraavalla ratikalla. Terminaali oli täynnä väkeä ja lisää väkeä puski koko ajan ja mietin ovatko kaikki todella tulossa samaan botskiin (ja olivathan he). Vähän oli mulla kammoa sellaisesta ihmispaljoudesta kun ihmisillä on kumma tapa levitellä niitä karseita tautejaan meihin terveisiin ihmisiin. Itse olin tehnyt appilla jo check inin - hoitui uskomattoman näppärästi yhdellä napinpainalluksella kun ei ollut mitään hyttiä tms - mutta PE teki paikan päällä check inin automaatilla. Halusi paperiliput kun ei ollut varma toimiiko hänen puhelimensa (verkkoyhteys) ulkomailla. QR-koodit saatiin skannattua portilla ja pääsimme sisään. Nousimme raput ylös ja väkeä oli niin paljon, että tuskin mahtui liikkumaan. Päätimme jättää baarin tuonnemmaksi, kun ei meillä toisaalta ollut aikaakaan kuin 10 minuuttia ennen laivalle pääsyä.

Länsiterminaali.

Terminaali sisältä.

Väkeä oli kuin Turusen pyssyssä.

Viimein pääsimme lonnimaan laivaan. Äkkisiltään tämä uusi paatti vaikutti ihan samanlaiselta kuin ne vanhatkin Star-laivat (en tiedä onko niitä useampi), en huomannut mitään eroa. Menimme suoraan baarin puolelle, käsittämättömällä tavalla sinne oli muodostunut jo mieletön jono, samaten kaikki istumapaikat olivat menneet. Kaljan jonottaminen kesti, sillä vain yksi myyjä näytti olevan töissä. Istumapaikat saimme esiintymislavan ja vetoisan ulko-oven vierestä. Elättelimme toiveita ettei livebändiä tulisi näin aamutuimaan, mutta kyllähän sellainen naisduo tuli. Soittivat onneksi suht hiljaa. Matka-aika Tallinaan oli kaksi tuntia. Joimme kaksi tuoppia ja puhelimme niitä näitä.

Baarissakin riitti kuhinaa.

Olutta & käsidesiä.

Rubiroja-duo esiintymässä.

Tallinna lähestymässä.

Ulostautuminen laivasta kesti niin ikään ikuisuuden; käytävät olivat ahtaita ja pitkiä. Viimein päästyämme itse terminaalirakennukseen ruuhkakin helpottui. Suunnaksi otimme Kuulsaal-keilahallin osoitteessa Mere Puiestee 6. Sinne oli satamasta ehkä kilometrin kävelymatka, osasimme sinne RK:n opastamana luikauksella. Laivassa juodut oluet meinasi aiheuttaa porukallemme tepposet, joten ensimmäiseksi piti ryykiä vessaan. Sellainen löytyi kolmannesta kerroksesta. Hotelli helpotuksessa käytyämme laskeuduimme maailman kapeimmat kierreportaat kakkoskerrokseen; koitimme ostaa rataa, mutta virkaillija sanoi seuraavan vapaavuoron olevan vasta klo 11 - illalla! Hämmästyimme tätä, sillä oletimme loppiaisperjantain olevan normaali työpäivä Virossa, ja kello oli hädin tuskin yksi päivällä. Siksi emme olleet nähneet tarpeelliseksi varata rataa nettisivujen kautta. Ilmeisesti kolmannessakin kerroksessa olisi ollut ratoja, mutta myyjät eivät suostuneet avamaan tätä meille. Jouduimme sitten poistumaan tyhjin käsin.

Ensimmäistä keilahallia etsimässä.

Löytyihän se mutta oli täyteen buukattu.

Emme kuitenkaan luovuttaneet näin helpolla. Googlasimme seuraavan keilapaikan, joka oli kummallisesti nimetty AMB Akadeemia Bowling. Se sijaitsi kauempana keskustasta, Mustamäellä "Elamuste keskuksessa". Sinne päästäkseen piti ottaa taksi; RK osasi käyttää Bolt-taxisovellusta, joskin valitteli, että viime aikoina taksin löytäminen lähtöpaikkaan oli ollut jostain syystä vaikeaa. Niin tälläkin kertaa. Kuski ei millään meinannut löytää meitä Mere Puiesteeltä, vaikka kuinka oli sijaintitiedot käytössä. Lopulta kuski kyllästyi chattiin, ja soitti RK:lle, ja saatiin sitten homma toimimaan ja kuski yhytti meidät. AMB:n keilapaikkaan tuntui olevan ainakin vartin ajomatka, hinta vaikutti aika edukkaalta (olisikohan ollut reilut 8€). Mä en ole pyörinyt Tallinnassa muuta kuin keskustassa, satamassa ja vanhassakaupungissa, joten olihan se mukava nähdä maisemia vähän muualtakin.

Elamuste keskuksessa oli muutakin kuin pelkkä keilaus, ja ensiksi eksyimmekin kylpylän puolelle. Pääsisäänkäynnin vasemmanpuoleiset ovet johtivat kuitenkin eri paikkaan, ja raput nousemalla kakkoskerrokseen löysimme lopulta keilahallinkin. Se oli melko iso (verrattuna Kuulsaal-halliin), 16 rataa ja iso baarialue. Tiskintäti kysyi meiltä, oliko varausta, mutta päästi meidät sisään vaikkei meiltä sellaista löytänytkään. Rata tunniksi, kengät, kolme kaljaa maksoivat 38,50€. Aika näköjään käynnistyi tasatunneilta, joten meidän piti siinä ehkä noin vartin verran odotella kun edellämme ollut ammattilaisjunnuryhmä lopetteli omaa esitystään.

Seuraava keilahalli löytyi Mustamäeltä.

AMB Akadeemian hallista löytyi vapaa vuoro.

Tunnin vuoro meni nopeasti, keilakone järjesteli keilat pystyyn vähän hitaammin, mihin olimme tottuneet. Oikealla puolella keilasi yksinäinen puoliammattilainen, toisella puolella oli nuoripari. Vieras rata, hallin kamat ja nautitut oluet takasivat sen ettei tuloksissamme olleet juuri hurraamista, mutta kokemuksena paikka oli ihan kiva. Arvosana 4/5.

Game on!

Ikkunasta levittäytyvä maisema Mustamäelle.

Otimme Bolt-taksin jota piti hetken aikaa odotella ja menimme seuraavaksi hoitamaan ruokapuolen alta pois. RK suositteli Ole-kadulla olevaa Kaja Pizza Köök-nimistä pizzeriaa, joka olisi ainakin erikoinen, ja tutustumisen arvoinen paikka. Nettisivut eivät toimineet, joten emme päässeet PE:n kanssa tutustumaan paikan tarjontaan etukäteen. Kippola sijaitsi Pelgulinn-kaupunginosassa, lähellä Telliskiveä. Ruoka tilattiin tiskiltä, vaihtoehtoja taisi olla kymmenkunta. Saimme onneksi lopulta käsiimme englannin kielisen menun, joka vähän helpotti valintaa. Ruokaa tilatessa kysyttiin myös oma nimi, mikä vähän kummaksutti. Myyjätyty taisi olla vielä sangen uusi tehtävissään, kun homma oli jotenkin väkinäistä. Saimme kuitenkin pitsat ja kaljat tilattua. Pöydän valitseminenkaan ei tuottanut liiemmälti vaikeuksia kun koko ravintolassa oli vain yksi pöytä, jossa istui jo valmiiksi mies lapsensa kanssa. Meidän jälkeen tuli joku nainen joka ilmeisesti kuului ainakin osin samaan seurakuntaan. Sillä oli kummallinen tapa poukkoilla tuon tuosta tiskille, joten tuli vähän hermostunut olo siitä. Pitsat tulivat nopsaan, mutta eivät olleet mitään erikoisia vaikka RK oli niitä etukäteen hehkuttanut. Mutta paikka oli kieltämättä mielenkiintoinen, vähän sellainen soviet mallinen ratkaisu. Vessa oli kuitenkin hieno simpukkapisoaareineen ja oluttynnyri-vesihanoineen. Arvosana 3/5, PE antoi saman.

Kaja Pizza Köök.

Sisätilat.

Vähän tuli soviet pizzeria mieleen...

Lätty.

WC-tiloja.

Urinaari.

Hanankäytöstä oli saatu vaikeaa.

Kävelimme sitten Telliskiveen. Ilta oli tässä vaiheessa jo pimentynyt. Oli vähän kalsa, mutta onneksi oli lämmin takki päällä. Sormiin nyt kävi tietysti vähän vilpoinen, kun en hanskoja käytä. RK on selvästi viehtynyt myös Telliskiveen, mutta vähän hiljaista täällä oli nyt. Toki kesäaikaan paikka varmaan kiva. Löysimme kuitenkin rauhallisen latvialaisen (?) panimobaarin nimeltään Valmiermuiza, jossa nautimme parit juomat. Täällä oli alkamassa myöhemmin illalla yksityiset synttäribileet, mutta vakuuttelimme myyjälle häipyvämme ennen niitä.

Puutaloalue Pelgulinn'ssa.

Vähän ehkä maalia kaipaisi...

Talvinen Tallinna.

Traktori jonkun duunipaikan ylisillä?

"Onks tää vessa vai joku taidejuttu?"

Lisää talvista Tallinnaa.

Telliskivi.

Vähän hämärää meininkiä täällä oli...

Junabaariin ei menty...

Sen sijaan Valmiermuizaan mentiin.

Kippola sisältä.

Paikka oli kuin meille tehty.

Taidetta seinillä.

...vähän omituistakin.

Puoli seitsemältä olisi pitänyt olla satamassa, mutta aloimme vasta silloin ihmettelemään taksia. RK tilasi Boltilla pirssin, mutta tällä kertaa kuski ei löytänyt meitä lain, ja lopulta kyyti kirjattiin ohareiksi, josta RK:lle tuli kolmen euron "sakko". Vaihdoimme vilkkaammin liikennöidylle kadulle ja teimme uuden tilauksen; sama kuski löysi meidät tällä kertaa, mikä aiemmin teki oharit, joten kolmen euron sakko tuntui entistä kohtuuttomammalta. Kello alkoi lähestymään jo seitsemää, jolloin laivaterminaalin portit laitettaisiin kiinni, joten vähän alkoi jo jännittämään missaisimmeko botskin. Ehdimme kuitenkin parahiksi paikalle, pari minsaa taisi jäädä aikaa.

Kiire terminaaliin meinasi tulla.

Laivan kippolassa huomattavasti enempi tilaa kuin tullessa.

Tulomatkan kaltaista väenryysistä ei takaisin päin mentäessä ollut, ilmeisesti jengi oli jäänyt Tallinnaan viettämään pitkää viikonloppua. Joimme kaljat maisemapöydässä, sen jälkeen kävimme kaupassa ostoksilla. Minunkaan ei pitänyt ostaa mitään, mutta tuli sitä sitten hankittua hetken mielijohteesta Cointreau'ta ja nannaa. Siellä oli vielä vodkanmaistajaiset joten ostoskäynti kannatti senkin puolesta. Ehdimme sitten vielä baariin viimeiselle kaljalle. 

Paatti saapui satamaan aikataulussa, annoimme hätäisempien kiiruhtaa alta pois ensin. Ratikkaan mahduimme hyvin, saimme ihan istumapaikatkin. Jäimme pois steissillä ja erkanimme omille teillemme.

* * * *

Arvio: 3/5. Mukavaahan se oli Tallinnassa käydä parin vuoden tauon jälkeen, ja kiva oli päästä siellä ensimmäistä kertaa keilaamaan, ja ensimmäistä kertaa Mustamäelle (Telliskivessä olin joskus käynytkin). Talvi nyt on tietysti talvi Tallinnassakin. Ei mitään ihmeellistä, mutta ihan mukava tapa viettää loppiaista. Nopeasti meni kuusi tuntia maissa.