keskiviikko 27. lokakuuta 2021

727# Anttola, 2

 13.9.-15.9.2021, +11, Shower, Gale, Puumala


Yö ja uni oli edellisen kopio. Kahdeksan jälkeen heräilin. Oli maanantai ja seurailin hetken työjuttuja. Vettä satoi kaatamalla, joten mitään ei voinut tehdä ja siksipä koko aamupäivä meni lolleroidessa. Mutsin kanssa pelattiin sentään erä sellaista Scramblen tapaista peliä.

Kahdentoista jälkeen lähdimme ensiksi katsastamaan Anttolan kylän tarjonnan. Siellä ei ollut mitään. Kävimme katsastamassa puukirkon; sinne meni joku duunarivaatteissa ja kysyimme olisiko kirkko auki meillekin, mutta se nyt oli tyhmä kysymys. Miksi Suomessa olisi kirkko auki, maanantaina? Syksyllä? Ei tietenkään. Yritimme etsiä auki olevaa lounasravintolaa; Ravintola Rysä olisi ollut mutta sekin vaikutti räkälältä. Koska muutakaan ei ollut niin päätimme lähteä Puumalaan, sinne oli about 50 kilssoo matkaa, mutta tie no 62 oli aika kivaa seutua maisemaltaan. Paljon järviä kummallakin puolen tietä ja hienoja siltoja. Sää olisi voinut olla parempikin, edelleen sateli kuurottain. Puumalaan päästyämme oli virinnyt myrsky, ja toivoimme ettei se katkoisi sähköjä mökiltä, koska sellaiset saataisiin ties koska korjattua. Kylmä oli myös. Kuvasimme satamaa ja siltaa, paikka oli samanlainen kuin pari vuotta sitten kun viimeksi täällä kävin. Otimme hissin ja tsekkasimme näkymät sillalta. Myrskytuuli oli sellainen että se pisti naaman vinoon. Sitten menimme Ravintola Hoviin, muden ja mun teki mieli pitsaa. Ravintolan pitäjä olisi voinut olla kohteliaampikin; ei jäänyt epäilystäkään siitä, että olisi halunnut meidän ottavan lounaan valmiista pöydästä ja vastahakoisesti esitti sitten pyydettäessä pitsalistan. Otimme muden kanssa sellaiset silti. Ruoka oli liian suolaista porukoiden mielestä ja faija antoi lihakeitolleen 1/5, mutsi pitsalleen 2/5 ja itse annoin omalle pitsalle 3/5 (otimme muden kanssa molemmat Operat).

Mökkitien varteen joku oli kasannut kivifiguureja.

Lisää kiviteoksia.

Anttolan kirkko.

Saimaa seurasi koko matkan Puumalaan saakka.

Satama ja sen takana oleva silta.

Isohkoja paatteja järvimaisemissa.

Sillan päälle pääsi keskihökötyksen hissillä.

Maisema sillalta.

Pizze-lättynen.

Sitten kävimme vielä K-marketissa ostamassa vähän tarvittavia tuotteita (muistimme viimein myös saunan pyllerialustat), ja sitten lopuksi tsekkasimme kirkon (ulkopuolelta, sillä että kirkkoko olisi Suomessa auki, maanantaina? Syyskuussa?) ennen kuin lähdimme takaisin mökille. Sääkin kirkastui Anttolan suunnilla. Mökille päästyämme oli alkanut unettamaan, joten kävin ottamassa pienet päikkärit.

Puumalan kikko.

Herättyäni katsoin Selviytyjät Suomi uusintana, kun olin missannut edellisen päivän jakson. Lämmitin samalla saunaa. Aika raskasta lämmittää sitä kun joutuu nousemaan niin raskaan mäen aina takaisin ylämökille; se on tosi huono puoli tässä mökissä. Sauna lämpeni onneksi kolmella pesällisellä, porukat kävi saunassa ensiksi. Mä heittelin sillä välin tikkaa ja fribaa. Mulla oli vaan t-paita päällä eikä lämpöä ollut kuin +8 astetta ja tuuli kylmästi, toivottavasti en vilustattunut itseäni.

Sää kirkastui illaksi.

Suurin saunainto oli kulunut jo pois edellisinä päivinä, mutta jaksoin sentään muutaman kerran käydä. Koko päivän oli ollut kylmä ja tuullut ja veden lämpökin oli pudonnut asteella edellispäivästä ja oli enää +13. Mutta koska ilma oli niin jäätävä niin vesi ei tuntunut lainkaan pahalle. Saunoessani aurinko laski vastarannan metsän taakse ja oli aika kaunista. Koska edellisinä iltoina oli ollut pilvistä niin auringonlaskun luoma värispektaakkeli oli jäänyt väliin.

Aurinkokin laski siinä saunoessa.

Ilta sujui netissä surffaten, tv:tä katsellen ja kirjaa lukien. Lisäksi taisi olla ainoa kirkas ilta tämän loman aikana, joten kävin yytsäilemässä pari kertaa tähtitaivasta. Linnunradan sumun pystyi erottamaan, ei ollut edes kuuta pilaamassa tähtitaivaan loistetta. Tuuli oli tosin noussut myrskylukemiin.

Yön nukuin samalla lailla kuin edellisinäkin öinä, ensin hyvin neljään asti ja sen jälkeen pätkittäin kahdeksaan. Aamiainen naamariin ja sen jälkeen lollerointia yhteentoista; surffausta, videoiden katselua, kirjan lukua ja sen semmoista lomameininkiä.

Lähdimme Mikkeliin, mutta ensiksi ajoimme Anttolanhoviin katsastamaan tilukset. Lomapaikassa oli yllättävän paljon autoja parkkipaikalla, mutta ihmisiä nyt ei kauheasti näkynyt. Kävimme katsomassa kippolan, mutta oli liian aikaista lounaalle, ja kävelimme sitten hetken rannanpuoleista raittia ja oikasimme sitten respan kautta takaisin ulos ja autolle. Täältä ajoimme Mikkelin Kenkäveroon. Se oli jonkunlainen vanha pappilan tila, haalistunut pinkkimaalinen päärakennus jossa oli tosin varsin fiiniä sisältä. Täällä oli kahvila, tilasimme cappucinot. Istuutuuidemme pöytään ja hetken kuluttua kahvila oli täynnä kuin taikaiskusta, vaikka tullessamme täällä ei ollut ketään. Heitimme kaffet hetulaan ja tsekkasimme aitan, jossa oli tarinaa lampaista ja oli lampaanvillaa hypisteltävänä, sitten jonkunlainen navettarakennus jonka ylisillä oli myymälä missä myytiin ylihinnoiteltuja taiteellisia käsityöläistuotteita ja jossa haisi kakkalle ja sitten isohko perusmyymälä, jossa oli järkevämpiäkin tuotteita myynnissä mutta emme silti keksineet mitään ostettavaa. Sää oli kalsa, +8 ja tuuli kovasti ja jäätävästi ja meitä palelsi.

Anttolanhovin parkkipaikka pullisteli autoja.

Hovi sisältä.

Kenkäveron pääpytinki.

Sisätiloja.

Kahvilatiloja.

Aittarakennus.

Kenkäveron kenkäkukkaruukkuja.

Pihapiirtä.

Navettamyymälä.

Myynnissä olleet kellot olivat ihan cool.

Myymälä rahvaille.

Täältä jatkoimme viereiseen Mikkelipuistoon, joka vielä näin syksylläkin vaikutti ihan hienolta puutarha-alueelta, mutta todennäköisesti keskikesän kukkaloistossa paikka olisi vieläkin vaikuttavampi. Muita ihmisiä ei ollut, pari työntekijää sentään näkyi. Täälläkin olisi ollut ravintola mutta emme jääneet siihenkään vaan ajoimme autolla keskustaan. Auton jätimme taas kirkon luo parkkiin ja kävelimme ensin torille ja etsimme aukiolevaa ravintolaa, mutta Mikkelin kaltaisesta paikasta sellainen tuntui olevan kiven alla. Päädyimme sitten Vaiha-nimiseen kippolaan jossa kävimme jo sunnuntaina toteamassa paikan olevan kiinni. Tällä kertaa se oli auki ja menimme sinne, siellä oli lounasmenu seisovasta pöydästä. Ruoka näytti pahalle eikä siitä osannut edes kaikelta osin sanoa mitä se oli, eikä makukaan ollut kovin hääppönen. Tuntui uskomattomalta että googlen arvosteluiden mukaan tämä oli 5/5 kippola, itse annan hädin tuskin 2/5. En pystynyt syömään edes kovin paljoa, pelkäsin että alkaa taas etomaan.

Mikkelinpuisto Kenkäveron vieressä.

Syksyn värejä.

Puuportti-suihkulähde.

Kilometripylväs.

Pinkkinen kaakeliseinä (?)

Spårapysäkki á la Mikkeli.

Mikkelipuiston kippola jäi testaamatta.

Vaiha-kippola sisältä.

Vanhoja puhelimia.

Ruoka pahhoo.

Sen jälkeen palasimme takaisin torille ja kävimme sen vieressä olevassa Stella-ostarissa, jossa ukko osti kalakukon mökille vietäväksi ja sitten kävimme mutsin kanssa vielä Pikantissa hakemassa täydennystä ruokaostoksiin, joskin unohdimme tuoda faijalle Iltasanomat, vaikka muistimme sen vielä 5 sekuntia ennen kassaa. "Lue eilisen uutiset jo tänään"-noviisi jäi saamatta. Palasimme autolle ja ajoimme takaisin mökille.

Tuntemattomaksi jäänyt rumahko patsas.

Mikkelin tori.

Mökillä pelasimme mutsin kanssa hetken Qube-tietokysymyspeliä ja sitten lämmitin saunan. Ensimmäisellä pesällisellä se lämpesi jo 60-asteeseen joten epäilin vähän mittarin paikkaansa pitävyyttä, toisen pesällisen jälkeen se näytti satasta, joka lieni tämän lämpömittarin / saunan ideaalilämpötila. Ukkokin pistäytyi saunassa, itse saunoin täysiä likemmäs pari tuntia ja kävin neljästi uimassa +12-asteisessa vedessä. Taas oli järven lämpötila dropannut asteella, ja taisi olla tämän vuoden uintikelit sitten tässä.

Ilta tuli tämänkin päivän päätteeksi.

Vuoden viimeisimmät uinnit näissä maisemissa.

Loppuilta sujui lolleroiden ja syöden, nälkä oli kova ja ehkä vähän janokin, mutta ruoka ja kalja oli aika lailla finito. Nukkumaan yhdentoista aikaan.

Heräsin mutsin kolinointiin joskus kahdeksan maissa. Oli tullut nukuttua aikast hyvin, parhaiten tällä reissulla. Aamiainen naamariin ja sen jälkeen hengailua ja surffausta. Porukoilla ja itsellänikin oli asioita hoidettavana Hesassa, joten tänään pitäisi lähteä takaisin kotiapäin. Harmitti, sillä olin viihtynyt hyvin täällä metsän keskellä, yhtään ei ole ollut ikävä sitä itähesalaista menoa huumehörhöineen ja "nuorisoineen" ja mitä-lie-jengejä siellä nyt onkaan. Kamojen pakkausta, astioiden tiskausta ja sen semmoista, saimme kaiken valmiiksi puoli yhteentoista mennessä. Sitten vielä lepäsimme puolisen tuntia ennen kuin lähdimme takaisin kohti Hesaa. Onneksi mökin avaimet pystyi jättämään pöydälle eikä niitä tarvinnut käydä palauttamassa kenellekään, eikä sen kummemmin tarvinnut siivota kun siivousmaksukin oli maksettu.

Ukko ajoi ensiksi Mikkeliin ja siitä kohti Lahtea. Rekkoja oli valtavasti tien tukkeena. Heinolassa pysähdyimme Tähtihovin Teboilille. Paikka oli onneksi vähän tullut siistimmäksi kuin mitä se oli aiemmin ollut. Otimme ukon kanssa hampurilaiset, ne paljastuivatkin yllättävän hyviksi, kyllä tästä voi antaa 3/5 ilman muuta, melkein jopa enemmänkin. Vaihdoimme kuskia ja ajoin ensin Mäntsälän Tuuliruusuun, jossa kävimme juomassa vielä kahvit ja vessassa ja sen jälkeen ajoin loppumatkan perille saakka. Rekkoja piisasi edelleen ohitettavaksi. Himassa piti tulla tänään jotain ukkoja putsaamaan ilmanvaihtohormeja, mutta en osannut sanoa olivatko he jo käyneet vai ei, joten en oikein uskaltanut olla aluksi "vapaasti".

Näkymä etelään Heinolan Tähtihovin Teboililta.

Siisteydessä oli onneksi petrattu.

* * * *

Arvio: Hyvä mökki, ja sijainti Hesasta erinomainen. Miinusta vähän tuli siitä kun rantasauna oli niin kaukana ja niin jyrkän mäen päässä päämökistä, jääkaapin ovi oli pirullinen (sitä ei meinannut saada auki millään), kellosta oli loppumassa patterit ja se jätätti, leivänpaahdin oli risa ja ehkä joku osa lampuistakin. Nämä ovat niin vähäpätöisiä asioita ettei niistä jaksa mesota joten täydet pisteet. Viihdyin ehdottomasti, vaikka säätkin olisivat voineet olla paremmat. Arvosana 5/5.

2 kommenttia:

  1. Hahhah, me pysähdyttiin Tähtihovissa mennessä! :D

    Me taklattiin sitä jyrkkää mäkeä silleen, että mentiin eväiden & lukemisten kanssa sinne saunalle ja pysyttiin siellä niin kauan, että oli lämmitetty ja saunottu. Se oli oikein kivaa. Ehtaa mökkitunnelmaa toi se saunatuvassa ollut radio ja melkein teki mieli sytyttää tuli siihen takkaankin, mutta ei sentään sitä tehty.
    Anoppiset ajeli kylään yhtenä päivänä (oli kysytty lupa vierailulle omistajalta) ja heidät saunotimme helpommalla kaavalla talon sähkösaunassa.

    Jääkaapin ovi oli hankala, koska se jääkaappi liukui siinä vuotosuojan päällä, tämä on itselleni tuttu ongelma kotoa, mutta ei paha kun tietää miten pitää toimia. ;)
    Leivänpaahdinta ei kokeiltu, koska ei ole muistikuvaa sen rikkinäisyydestä, mutta kahvinkeitin meni ärsyttävän usein pois päältä ja vielä niin hiljaa ettei sitä kuullut. Meikäläinen on sellainen "puoli päivää menee aamukahvia ryystäessä" -tyyppi vapaalla, joten on tärkeää, että keitin joko pysyy päällä riittävän pitkään tai naksahtaa kuuluvasti jolloin siihen älyää reagoida.

    Joo, kanssasi samaa mieltä, että oli kiva paikka jossa sielu lepäsi ja oli ihanan leppoisa lomanen. Ja sai ajaa vähän rallia sillä mökkitiellä. ;)
    Itse pohdin siellä ollessa (ja aiemmassa kommentissanikin) sitä, että kiivaimman lomasesongin aikaan voisi ruveta potuttamaan se lähimökkien määrä. Mutta voisihan se olla, että siellä on vaan rauhaa ja hiljaisuutta rakastavia mökkeilijöitä. ;-P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kahvikeittimessä samaa mieltä, mulla onneksi sellainen termaripannu joten pysyy tsufeet lämpösenä vaikka keittelystä olisi kulunut tovi jos toinenkin. Työkaveri on niin tarkka sen suhteen, että viittä minuuttia vanhempaa kahvia ei juua...

      Olihan tuossa nyt kuitenkin (muistaakseni 200 metriä?) lähimpään mökkiin. Useasti ne ovat muutaman kymmenen metrin päässä toisistaan ja se on vähän kiusallista ja kurjaa. Ehkäpä syksy on hyvää aikaa mökkeillä kun ihmiset eivät ole enää lomalla ja landellakin hiljaisempaa.

      Poista