723# Ahvenanmaa, 4

5.8.2021, Thursday, +18, Scattered could, Mariehamn

Alakerran bileistä huolimatta nukuin kuitenkin yhtä hyvin kuin aikaisempinakin öinä. Heräsin vasta puoli kahdeksalta - joskin aktiivirannekkeen mukaan jo pari tuntia aikaisemmin. Otin jälleen herätyssuihkun ja porukoiden kanssa menimme aamiaiselle klo 9.20. Aamiaissali oli taas täynnä väkeä, ja ruokaa piti jonotella tiiviisti ja siellä oli yskijöitä ja niistäjiä enemmän kuin tarpeeksi. Aamiaissalin järjestelyt masentivat niin etten ollut edes halukas oikein syömään mitään. Maitokin loppui juuri mun kohdalla enkä saanut kahviin blandista. Viereisessä pöydässä oli ulkomaalaispariskunta, olisivatkohan olleet Espanjasta. Mies valitti astioita keräämään tulleelle tarjoilijalle, että täällä on aivan liikaa väkeä ja että olisi ehkä järkevää porrastaa kellonajoin ihmismäärää. Tarjoilijaa ei tuntunut asiaa kiinnostavan, vaan totesi että olisitte tulleet itse muuhun aikaan tai menneet pihalle syömään. Huh huh mikä vastaus. Olisi ennemmin vaikka teeskennellyt ja valehdellut vievänsä asian eteenpäin niin olisi päässyt tilanteesta ketterämmin eroon. Jos jonkunlainen palautekysely aikanaan tulee, niin tämä aamiaishomma täytyy Park -hotellin saada kondikseen, vaikka muuten hotelli on ollut toimiva.

Tänään olisi lähtöpäivä kotiapäin, joten meillä oli check out klo 12. Tällaisina matkapäivinä ei oikein yleensä pysty muuta tekemään kuin odottamaan lähtöä. Porukat tuntuivat tekevän juuri niin, itse lähdin kolmen vartin kävelylle, jonka aikana bongasin kaupungintalon, uimarannan, leiriytysmisalueen, Lilla holmenin, toisen uimarannan, riikinkukkoja ja -kanoja, pupujusseja yms. Sää oli aurinkoinen ja lämmin, joten kelpaili kyllä käppäillä alkusyksyn puistomiljöössä t-paidallakin. Uimareitakin riitti. Vesi oli varmaankin lämpösempää kuin Eckerössä, vaikka pieniä kylmänkiljahduksia kastautumisvaiheeseen edenneiltä kuuluikin. Kello tuli yksitoista ja mun piti palata hotellille vessaan ja olihan mulla tietysti kamatkin pakkaamatta.

Kaupungintalo.

Portti Lilla Holmeniin.

Kukahan täällä asui?

Kiveä kiven päällä.

Ranta ja rantalaituri.

Silta yli synkän virran.

Ranta 2, leirintäalueella.

Kamat tuli pakattua, yllättävän paljon olikin saanut muutamassa päivässä sotkua aikaiseksi. Kävimme viemässä kamat autolle ja sitten teimme check outin hotellista. Siinä oli jotain hämminkiä aluksi, virkailija väitti että toinen huoneista oli edelleen maksamatta, vaikka kyllä ne oli maksettu. Lopulta nainen sitten uskoi meitä. Laiva lähtisi vasta klo 14.20 emmekä viitsineet vielä lähteä satamaan joten menimme Cafe Viktoriin jossa joimme ulkosalla cappucinot. Kävelimme sen jälkeen vielä kävelykatua ja poikkesimme ostariin, josta emme löytäneet kuitenkaan mitään meille tähän tilanteeseen sopivaa ad hoc kamaa. Istuskelimme hetken penkillä ja katsoimme ulkoilmakahvilassa olevaa naista jolla oli valtava ja värikäs papukaija mukanaan. Se vaikutti hauskalta eläimeltä.

Kaffela.

Baakkelsit.

Ostaria.

Tutunnäköinen kauppa.

Papu kaia oli päässyt tuulettumaan myös.

Palasimme sitten hotellille ja käytimme hyödyksi vessamahdollisuuden ennen kuin menimme autolle ja ajoimme satamaan. Vähän jänskätti se kun ei taas tiennyt minne pitää ajaa, ja välillä jonoa ohjailtiin muualle ja jotenkin oli hyvin hermostuttavaa se odottelu, mutta ilmeisesti sama vaivasi muitakin autokuntia. Ja mistä ne check innaajat tunnistaa auton etukäteen, rekkaristako? Samaan aikaan Maarianhaminassa kävi Silja Galaxy, Baltic princess, ja Amorella, ennen kuin meidän laiva Viking line Grace saapui satamaan. Meidän piti ajaa sellaista jyrkkää ramppia ylös sivuovesta auto sisään, mutta onneksi en töppäillyt siinä.

Tuskallista laivan odotusta.

Automme jäi vitoskannelle, hyttimme oli kutosessa. Tällä kertaa se oli valmiina eikä meidän tarvinnut odotella siivouksen valmistumista. Koska laiva oli uudempi niin hyttikin oli siistimpi kuin mennessä Amorellalla. Vähän aikaa levättiin, mutta alkoi olemaan jo nälkä joten koronariskistä huolimatta oli pakko lähteä hakemaan safkaa. Lihapulla-perunamuusi oli viimeksi aivan hirveää eikä se innostanut meitä tällä kertaa, joten menimme sitten buffettiin. Maksoi sikamaiset 36€ / naama. Paikka oli täynnä väkeä, ryysis oli samanlainen kuin aina ennenkin. Todellakin ahdisti olla siellä, vaikka jotain näennäisiä koronatoimenpiteitä muka oli tehty. Sai nyt kuitenkin syödyksi. Ruoka muuten ok, mutta liha / paahtopaisti oli todella sitkeää.

Viimein hytissä.

Tulolaivammekin näkyi.

Nokka kohti Turkkusta.

Koronabuffa.

Sen jälkeen lähdin käymään kaupassa, mukaan tarttui vähän juhlajuomaa, yksi pikku leka myöhempää tarkoitusta varten ja kaljapakaasi Mariestad-olutta - nyt kun oli autokin niin kelpasi hankkia tätä parhainta olutta maan päällä. Lisäksi vähän nannaa töihin ja itselle. Sitten palasin hyttiin makkoomaan. Ukko ei malttanut olla kauaakaan paikoillaan vaan lähti sitten tunniksi omille teilleen, ja tuli pöhnässä takaisin. Sen jälkeen pyynnöt siitä, että ottaisi iisisti brenkun kanssa menivät kuuroille korville.

Turun saaristoa.

Kerran kävimme baarissa katsomassa meininkiä, siellä oli ihmeen vähän porukkaa. Muuten matka meni tuskastuttavan hitaasti. Lopulta kuulutus kuitenkin ilmoitti, että autokannelle pääsisi jälleen, joten kävimme viemässä tavarat / ostokset ja sen jälkeen odottelimme autossa tuskastuttavan kauan. Takaisin maan pinnalle päästyämme jouduimme uuteen jonoon satamassa, ilmeisesti ohjailivat Ruotsin puolelta tulleet covid-testeihin, meidän ei tarvinnut siihen onneksi enää jäädä.

Paluumatkaankin tuli mutka kun jostain syystä se sataman raitti motarille oli suljettu ja jouduimme ajamaan aina Turun ohitustielle asti että pääsimme takaisin ykköstielle. Ohitustiekin oli tietysti vielä täynnä tietöitä. Vieressä elämöinyt kännikala ei yhtään helpottanut ajofiilistä. Ikuisuudelta tuntuneen ajomatkan jälkeen pääsimme ehjinä mutta hyvin väsyneinä kotiin.

* * * *

Suomihan on melkein läpikäyty, kiitos vaan koronan. Toivottavasti pääsisi pikku hiljaa jo muuallekin. Itse Ahvenanmaahan kyllä ihastuin, ja jäi monta paikkaa jotka haluan bongata joskus toiste, ja Eckerö eritoten oli kiva. Helppo oli ajella ja muutenkin jutut toimi melko hyvin, joskin se hotellin aamiaishomma oli vähän persiistä. Silti minusta tuli Affis-fani ja annan kohteelle täydet 5/5.