878# Kaakkoiskulmalla, 5

19.6.-22.6.2025, +11, Wet, Etelä-Karjalan maakunta

Suomen kesä oli edennyt jo keskivaiheeseen – tämä näkyi tietysti vain kalenterista, ei säiden puolesta. Olin veikannut jo toukokuun alussa, että tänä vuonna ei tulisi kesää ollenkaan ja hyvin näytti pitävän ennustukseni kutinsa. Mutta jotainhan se oli juhannuksenakin tehtävä, kaupunkijuhannus kun on ihan supersyvältä. Monesti olen huomannut joidenkin toitottavan, miten stadi (huutista) on aidoimmilaan juhannuksena kun junantuomat lähtevät veks. Just juu, kun katselee sitä sakkia mikä jää jäljelle... Ja kaikki mestat kiinni. Pois siis sieltä. Mies voi lähteä Hesestä ja Hese miehestä.

Onneksi Pp:n äiteen mökki oli vapaana. Sinne on matkaa vajaa kolmesataa kilometriä. Matkaan päästiin tietysti vasta töiden jälkeen; lintsasin sieltä pokkana tunnin, mutta silti pääsimme matkaan vasta viiden jälkeen. Olimme otaksuneet kiireellisempien jo ennättäneen alta pois, mutta ruuhkaa oli kuitenkin huomattavasti enemmän kuin tavallisena viikonloppuna. Matkantekoa vaikeutti vielä ikävä sää, vettä satoi koko matkan ja illan ajan. Lappeenrannassa pysähdyimme tekemään pitkän viikonlopun ostokset sekä aterioimaan Hesburgerissa. Molemmat rastit onnistuivat, joskin aikaa tuohonkin menee aina vähintäänkin tunti.

Taukoamaton sade siivitti matkaa.

Hesburgerista matkaevästä.

Lappeenrannan "risma".

Näillä ostoksilla juhannuksen viettoon.

Mökille ennätimme ehkä vartin yli yhdeksän. Vesisateesta huolimatta oli onneksi valoisaa; purimme auton kamoista, latasimme ruuat jääkaappiin, asettauduimme taloksi, reerasimme vuoteet ja näin ollen ensimmäinen ilta oli taputeltu.

Juhannusaaton aamuna sää oli onneksi kirkastunut; aurinko paistoi joskin tuuli pohjoisesta melko navakasti. Järvivesi oli vain noin 17-18 asteista, joten ei siihenkään oikein viitsinyt mennä uimasilleen ilman saunaa. Monilla mökkeily on suorittamista työleirillä, mutta me käytimme koko aikamme rentoutukseen ja laiskotteluun, sellainen sopi meidän pirtaan. Päivän merkittävämmäksi teoksi jäi ampiaispesän tuohoaminen. Teimme ruokapreppiksiä jo hyvissä ajoin, ja lämmitimme myös saunan aikaisin. Sauna- ja uintihommista päästyämme (kylläpä vesi olikin kylmää, hrr!) aloimme juopottelemaan shampanjaa verannalla. Siinä oli mukava istuskella ja juopua, vaikka kyseinen shamppis ei suosikkeihini lukeutunutkaan. 

Pien ampiaispesä.

Sauna.

Kippis!

Nostimme lipun salkoon. Kaasugrillistä oli kaasu loppunut, tai sitten emme osanneet sitä käyttää, mutta perinteinen koksi-grilli löytyi ja saimme tehtyä siinä makkaranyytit. Perunat jäivät ehkä vähän al denteksi, mutta muuten oli kiva syödä kyseistä lajia pitkästä aikaa. Illalla katselimme vielä vähän James Bondin edesottamuksia telkkarista.

Itadakimas~!

Tuuli tyyntyi illaksi. Savua näkyi ilman tulta.

Näkymä Suomesta.

Juhannuspäivä valkeni niin ikään aurinkoisena, mutta pilveni nopeasti. Iltapäiväksi oli luvattu sadetta, ja loppupäivän satoikin sellaista loputtomalta kestävää perussadetta. Minkäännäköisiä hyödyllisiä aikaansaannoksia ei syntynyt päivän mittaan ollenkaan, illansuussa lämmitimme saunan ja kävimme hyisessä järvessä uimassa. 

Niin oli kylmä, että piti takassakin pitää tulta.

Fire in the hole!?

Eläinhavainnotkin jäivät aika minimiin; kerran järvellä kiekaisi kuikka, peippo oli tehnyt pesän läheiseen linnunpönttöön ja lyijykynän mittainen herhiläinen etsi mökin seinustalta sopivaa pesäpaikkaa. Saunan jälkeen joimme taas putelin shampanjaa – se oli huomattavasti parempaa kuin aaton juoma. Harmi ettei ulkona tarennut sitä tehdä. Sitten paistelimme lehtipihvit ja uunitimme ranskalaiset perunat – niistä tuli poikkeuksellisen hyviä tällä kertaa.

乾杯！

Sunnuntai valkeni taas puolipilvisenä. Ei mikään kovin lämmin vieläkään. Istuskelimme hetken verannalla, siinä oli hetkittäin jopa lämmin. Kukkakärpäsillä on aina kummallinen mieltymys herkutella mun paljaita jalkoja, niin kävi taas. Jättiläismäinen herhiläinen aiheutti meissä pientä panikointia. Perusampiaisiakin oli, niitä ruokimme Raidilla. Ikävää kun ne selvästi haluaisivat duunailla pesiään mökin rakenteisiin. Pelottavampaa oli ajatus herhiläispesästä, sillä luultavasti sekin oli tiluksia tarkistelemassa, mahtaisiko kelvata hänen yhdyskunnalleen asuinpaikaksi.

Virolaista limpsaa.

Siivoskelimme ja tiskailimme (mökille tulee lämmitetty järvivesi hanasta, mutta ei varsinaista vesijohtovettä), veimme saunaan puita ja sen sellaista. Lopulta tuli aika vaihtaa verkkarihousut takaisin farkkuihin, ja lähteä tsekkaamaan juhannuksen paluuliikenteen määrä. Sitä ennen poikkesimme kuitenkin kylillä syömässä pitset.

Pitse.

Paluumatka sujui katkeamattomassa liikennevirrassa ja ryysiksessä, mutta onneksi ylilyönneiltä vältyttiin. Pp paineli vielä koko reilun kolmen tunnin matkan ykkösellä, joten olin kotosalla puoli kahdeksan aikoihin. Hyvin meni kolmen päivän relausreissu mökillä ilman suorituksia. Kokko nyt jäi näkemättä, mutta muutenhan juhannuksen taskilista tuli aika lailla tsekattua läpi.

Paluuruuhkaa.

867# Inkoo

 28.3.-30.3.2025, +9, Clear, Inkoo

Porukat olivat jostain syystä vuokranneet kuivanmaan mökin Inkoosta, vaikka elettiin vielä talvikauttakin. He olivat menneet mökille jo päivää aikaisemmin, minulla oli vielä töitä perjantaina, joten pääsin matkaan vasta iltapäivästä. En ollut aikoihin matkustanut pitkän (?) matkan bussillä (pl. Helsingistä Riikaan), joten vähän jännittikin. Muutamaa tuntia ennen lähtöä hommasin Matkahuollon apin kautta lipun bussiin; sellainen lähtisi Kampista. Olin siellä puoli tuntia etukäteen kun en jaksanut notkua enää työpaikallakaan. Kiertelin Narinkkatorin vaalikopit (ei sillä että äänestäisin mitään tai ketään), ja sitten käppäilin ympäri Kampin kauppakeskusta ja kauhistelin nykyaikaa ja nuorisoa. Asiat olivat menossa pahasti metsään. 

Lähtö tapahtui nuhjuisesta Pasilasta.

Kyllä Suomi on pelkkä neukkula, ei siitä mihinkään pääse.

Dösä lähti Kampista.

Bussi lähti laiturilta 10, menin kymmentä vaille yytsäilemään joko bussi kohta tulisi, ja siellähän se oli jo valmiina. Sisään pääsin mobiililipulla. Bussikuskina oli puhelias ukko, joka taisi tuntea kaikki matkustajatkin. Eräs nainen äityi puhumaan kännykkäänsä äänekkäästi kaiutinta käyttäen, ja hetken kuunneltuaan kuski pyysi naista lopettamaan puhelun. Bussi tuli ehkä puolilleen matkustajia, joista suurin osa jäi veks matkalla Inkooseen, joka oli dösän päätepaikka. Luonnollisesti kaikilla tuntui olevan plunssa, kuinkas muuten. Mutta muuten matka meni ihan mukavasti, ja bussikin oli lähes ajoissa perjantai-iltapäivän ruuhkasta huolimatta.

Porukat olivat vastassa. Mökki oli ihan Inkoon "keskustan" kyljessä kiinni korkean ja jyrkän mäen päällä. Se oli upouusi, haisikin vielä ihan uudelle. Porukat olivat tietysti jo asettuneet taloksi, minäkin tein niin parhaani mukaan. Ensin piti kuitenkin vielä vähän tehdä kesken jääneitä töitä, mude rupesi duunaamaan makkispekkiksiä.

Isot ikkunat.

Mökin pihaan voisi ehkä hieman panostaa...

Terassilta löytyi palju.

Ihan vielä ei tarjennut istuskella terassilla.

Makkari näytti tältä.

Pien botski.

Olihan mökissä siistiä, ei siinä mitään. Vessassa oli jopa Ritualsin käsienpesusaippuaa, siitä annan 5/5. Luonnonvettä ei ollut, meri olisi näkynyt vähän matkan päässä jos ei olisi ollut niin sumuista. Palju oli, mutta sen käytöstä olisi pitänyt sopia isännän kanssa, joten käyttämättä jäi. Saunan sentään lämmitin, ensimmäistä kertaa tuli vastaan Harvian kiuas, josta oli johonkin. Verannalla oli mukava jäähdytellä, joskin pelkäsin vähän, että tien toisella puolella olevasta asunnosta näki siihen, pimeän aikaan oli aivan kuin tarjottimella valospotissa.

Siisti keittiö. Makkispekkarit odottamassa uunitusta.

Sauna oli tilava.

Suihkusta löytyi kaksi suutinta.

Mökissä olisi ollut takka, mutta sitä ei saanut käyttää samaan aikaan ilmalämpöpumpun kanssa, emme kajonneet siihen kun muutenkin mökissä tuntui olevan kuuma (26 astetta). Kaksi makkaria oli, joten mitenkään superiso mökki ei ollut, mutta toki me kolmistaan mahduttiin siihen hyvin. Vähän liian keskellä asutusta mökki oli. Jos tämä olisi asuintalo, antaisin arvosanaksi 5/5, mutta mökki ilman rantaa... nopea arvosanani oli 2/5.

Mökin olkkari. Oikealla testaamatta jäänyt takka.

Unille varmaankin puoli kahdentoista maissa. Jonkinlaisesti tuli nukuttua yö, muutaman kerran heräsin yön aikana. Aamulla heräsin joutsenien mekastukseen. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, eilinen sumuinen maisema oli poissa ja auringon kultaama merinäköala oli tullut esiin. Otimme aamun rennosti, join pari kuppia kahvia ja katselin telkkarista youtubea. Silleen meni seuraavat pari tuntia. Yhdentoista maissa otimme auton ja lähdimme kohti Tammisaarea. Sinne oli matkaa ehkä 40-50 kilometriä. Ensiksi meidän piti hävittää faijan veska joka oli täynnä luteita jonkinlaisia ötömötöjä, joita oli tullut häkkikellarivarastosta. Mökin roskikseen sitä ei kehannut laittaa niin ajoimme hautausmaalle, ja dumppasimme sen kassin sinne. 

Diggasin mökin vessapaperitelineestä.

Auringonpaisteinen terassinäkymä.

Tammisaaressa on tullut käytyä kyllä monet kerrat, mutta edellisestä kerrasta on muutama vuosi aikaa. Jätimme auton satamaan parkkiin, kävelimme sitten Chappe-museolle. Se oli jonkun sortin nykytaiteen talo; mutsi muisteli sinne maksavan 15€ aikuiselta, mutta meillä oli ukon kanssa museoliput, mutsi otti eläkeläislipun 10€. Museo oli kolmessa kerroksessa, se oli hyvin mitätön, kauppa ja kahvilakin olivat suljettuna, ja nettisivut alhaalla. Ylhäällä valokuvia, keskikerroksessa valokuvia, pohjakerroksessa oli jotain vanhaa astiastoa tms. Muutamasta Kermit-kuvasta tykkäsin + pääsi vessaan joten siitä annoin arvosanaksi 2/5, mutta jos tästä olisi joutunut jotain maksamaan niin kyllä olisi harmittanut. Chappen takana oli vielä nykytaiteen Elverket-museo ja Raaseporin museo, joka oli kyseisellä hetkellä kiinni. Elverketissä sentään kävimme.

Tammisaarea.

Meriaiheinen 3D-muraali. Vai figuuri?

Tammisaaren tori.

Kivitalo miellytti minua.

Chappe-museo vaikutti uudelta (vuodelta 2023).

Eipä mikään ihmeellinen näyttely.

Mau.

Hienoja tyynyjä.

Kippoa ja kappoa.

Lisää keppoja.

Chappe-museo toiselta kantilta kuvattuna.

Leijonan koipiset?

Schjerfbeck oli suljettu.

Teos Elverketissä.

Kuvan pulu oli osa liikkuvaa videokuvaa :O

Museon jälkeen ihmettelimme torimeininkiä - siellä oli muutama kunnallisvaaliehdokas tavattavissa - ja vaikutti tavallista vilkkaammalta paikalta. Etsimme kahvilaa, faija kelpuutti vasta kolmannen, Carl de Mumman. Otimme cappucinot, ukko taisi ottaa tavan kahvin. Ulkomaisia turistejakin paikka oli houkutellut; ihan kiva oli katsella sitä meininkiä siinä. 

Hotellikin täällä olisi.

Eipä jääty Fyreniin tälläkään kertaa.

Spruthuset jäi väliin, harmi.

Kaffelaa etsimässä.

Diggasin Hyvää kahvia-retrokyltistä.

Tsufee.

Sitten palasimme autolle, ja ajoimme Fiskarsiin. Se oli näin aurinkoisella kevätilmalla ja lauantaina jonkun verran täynnä. Tänään olisi ollut osittainen auringonpimennyskin, mutta istuimme autossa juuri tuon ajan unohtaen koko jutun. Ajettuamme auton parkkiin kävimme yleisö-wc: ssä. Hesessä niitä käyttävät tuskin ketkään muut kuin kodittomat narkomaanit, mutta täällä vessa oli yllättävänkin siisti. Kävelimme hetken joenrantaa, ja menimme sitten Kuparipaja-nimiseen kippolaan syömään. Vähän hämmästyimme alkuun, kun koko henkilökunta oli ulkomaalaista. Tilauksen ottoa piti odotella melko pitkään, mutta ruoka tuli ihan järkevässä ajassa ja oli oikein maukasta. Söin itse lammaspastaa, porukat söivät lohikeiton ja päivän kalan. Ruuasta annoin arvosanaksi 5/5, mutta ehkä serviisiä pitää vielä harjoitella.

Hesessä ei uskaltaisi tällaisiin laitoksiin mennä.

Fiskars shop.

Kuin lelumaailmasta.

Asuukohan itse saksitehtailija näin hienossa lukaalissa?

Itse puhelinta ei sentään enää kopista löytynyt.

Fiskarsin rauhaisa puisto.

Silta yli synkän virran.

Vesiputous.

Koski. Vasemmalla ravintola Kuparipaja.

Lammaspasta oli hyvää.

Palasimme autolle ja ajoimme takaisin Inkooseen. Menimme vielä Inkoon satamassa olevaan Wilhelmsdalin kahvilaan, vaikka yhtään ei tehnyt kahvia enää mieli, mutta menihän se siinä. Sitten vielä S-markettiin josta ostimme vähän evästä illaksi ja vissyä (mulla oli edelleen tipaton tammikuu menossa, ja näköjään ukkokin oli tipattomalla, hienoa!). Kassojen ulkopuolella joku ulkomaan jätkä myi hyvännäkösiä pinaatti- yms piirakoita, vähän harmitti myöhemmin kun ei tullut ostettua. Kurvasimme takaisin mökille, jossa saunan lämmitystä ja videoiden katselua.

Mitähän tuolla laseroitiin..?

Inkoo city.

Wilmelmsdalin kahvila.

Sauna oli vieläkin vimmaisempi kuin edellisenä päivänä. Lämpömittari huuteli 120 asteen paikkeilla. Todennäköisesti siinä oli hieman inkoo-lisää, mutta silti se kuumotteli melkoisesti olkapäitä, olikin pakko pitää saunaa aina välillä pois päältä. Muutenkin tuntui, että olisihan tuohon kiukaaseen enempikin kiviä mahtunut, melkoisen paljaat vastukset hehkuivat punaisina.

Bara bada bastu.

Muuten ilta sujui kirjaa lukiessa, satunnaisesti telkkaria vilkuillessa ja koneella notkuessa. Kovasti väsytti päivän aktiviteetit, nukkumaan taas joskus puoli kahdentoista maissa.

Yöllä siirrettiin kelloja kesäaikaan, joten oli paitsi tunnin lyhyempi viikonloppu, niin myös tuntia aikaisempi check out. Heräsin puoli kymmenen aikoihin. Porukat jo pakkailivat kamojaan kasaan; sama meininki näytti näillä olevan kuin Pp:n ja AT:n kanssa. Ei siinä sitten oikein pystynyt itsekään muuhun keskittymään, joten kamat kasaan ja pikku hiljaa kotimatkalle.

Paluumatkalla kävimme vielä kuvaamassa Inkoon kirkon ja hautuumaan, sitten ajoimme ABC Pickalaan, jossa tankkasimme auton. Meidän piti vielä mennä Porkkalanniemeen, mutta pelkääjän paikalla ollut kartanlukija ohjasi meidät Upinniemeen, jossa ei ollut yhtään mitään. Käännyimme varuskunnan portilta takaisin, emmekä jaksaneet mennä varsinaiseen Porkkalanniemeen, jonka liittymä olisi ollut seuraavana vuorossa Hesaan pain ajettaessa. 

Inkoon kirkko.

Hautausmaa.

Pickalan pit-stop.

Radiossa mainostettiin Kehä kakkosella olevan paha kolari, joten ajoin vasta Kehä ykköstä pisin Turunväylälle ja siitä kotiin. Tuntui siltä, että kello oli jo paljon enemmän, varsinkin kun siirryttiin kesäaikaan, mutta kloku oli vasta puoli kaksi. Vähän ahdisti palata kotiin taas, mutta minkäs teet.

* * * *

Arvio reissusta: 3/5. Mökki ei ollut oikein mökkimäinen; jos se olisi ollut asuintalona olisin antanut 5/5, tällainen asunto olisi minulle sopiva. Mutta kuivanmaan mökki, siitä lähtee heti kaksi pistettä veke ja muutenkin... vähän liian tavanomainen. Tammisaari oli OK, ja erityisesti tykkäsin Fiskarsin retkestä, se tuo yhden lisäpisteen. Parasta oli kuitenkin päästä veke Hesestä.