Allikosta ojaan: 686# Iisalmi, 3

15.7.2020, Wednesday, +17, Scattered clouds, Kajaani

Nukuin vallan loistavasti, olin mennyt ennen puolta yötä makkoomaan ja heräsin vasta herätyskellon soittoon joskus lähempänä puoli yhdeksää. Enpä muista millon viimeksi olen nukkunut yhtä pitkät yöunet. Eipä siinä, otin suihkun että olisin herännyt enemmälti ja sitten menimme porukoiden kanssa aamiaiselle. Ravintolasalissa oli ruotsalaisparikunta, pidimme huolen siitä että etäisyydet näihin pysyivät pitkänä, vaikka vähän kalskahtaakin syrjinnältä. Mutta parempi katsoa kuin korona. Muuten aamiainen oli samanlainen kuin eilen, joskaan niitä hyviä karjalanpiirakoita ei ollut ja tilalle oli kyörätty croissuja. Menihän ne alas siinä missä karjalanpiiraatkin, mutta vähän kehnommin.

Sen jälkeen vetäydyimme hotellihuoneisiimme. Katselin hetkisen Pokka pitäätä, joskin oli vähän tylsähkö jakso tänään ja silmät alkoivat taas painautua kiinni. Uneen asti en kuitenkaan päässyt. Netistäkään en oikein keksinyt surffattavaa. Lopulta pakkasin kamat kasaan, sillä tänään olisi check out hotellilta ja lähtö takaisin etelään päin. Kohteena tuttu ja turvallinen Iisalmi, jossa on tullut aiemminkin pyörittyä. Sinne oli noin 200 kilometrin matka, mutta aikaa meillä oli hulppeasti joten suunnittelimme pistäytyvämme matkalla Kajaanissa.

Ajoin Suomussalmelta Kajaaniin. Vitostie on jotenkin tylsä, mutta minkäs teet. Matkalla oli vielä 22 kilometriä tietöitä, ja varsin pitkä pysähdys yhdessä vaiheessa, kun oli vain yksi kaista käytössä. Se aiheutti mokomalle maalaistielle varsin mittavat autojonot. Pysähdyimme Ristijärvellä pikaisesti, mutta meillä ei kantti riittänyt kuitenkaan mennä paikalliseen kahvilaan ja jatkoimme matkaa nopeasti.

Kajaanissa etsimme ensin parkkipaikaa kotvan, kunnes ajoimme Cittarin parkkipaikalle kun emme muutakaan keksineet. Vessahätä oli tietysti tässä vaiheessa jo kova, ja Cittarin vessa varattuna. Hyörimme sitten ympäri keskustaa etsien vessaa, mutta se ei ollut helppo tehtävä kun erään kauppakeskuksen (taisi olla Kauppapaikka 18) vessatkin oli suljettu ilkivallan vuoksi. Menimme sitten pokkana hotelli Valjuksen vessaan, vaikka emme sieltä mitään ostaneetkaan. Hotelli oli minulle tuttu, sillä olimme olleet täällä Pp:n kanssa kolme vuotta aiemmin. Tällä kertaa Kauppakatu oli pistetty remonttiin ja revitty auki, ja lisäksi Raatihuoneentorilla oleva kauppa oli purettu ja pykäsivät uutta rakennusta. Menimme alas jokirantaan ja kuvasimme Kajaanin linnan rauniot ylhäältä päin. Viimeksi täällä käydessäni lunta oli metri ja paikallinen teinijengi juopottelemassa lauantai-illan räntäsateessa. Nyt viheriöi ruoho ja lisäksi ilma tuntui lämmenneen edellispäivistä. Palasimme sitten takaisin torille, jossa poikkesimme kahville. Kajaani oli huomattavasti vireämpi kuin viimeksi täällä käydessäni, ja joudunkin nyt ottamaan sanojani hieman takaisin. Ainakin Suomussalmen jälkeen se tuntui metropolilta, ja arvioni Suomen masentavimpana paikkana on ollut kohtuuton.

Kajaanin Kauppakatu remontissa.

Kun hätä on suurin, on apukin kaukana.

Jotkut Kajaanin taloista olivat nähneet parempiakin päiviä.

Kajaanin linna oli kesällä vähän erilainen kuin talvella.

Rantapuisto.

Torikaffella.

Palasimme autolle ja isä ajoi meidät 88 kilometrin päähän Iisalmeen. Maakunta vaihtui Kainuusta Pohjois-Savoksi. Hotellimme oli nimeltään Golden Dome, entinen ortodoksikirkko joka sittemmin muutettu hotelliksi. Kultainen kupolio tervehtikin meitä katolta, joten paikka oli lopulta helppo bongata. Respa vaikutti fiiniltä, ja respanlikka tuli saattamaan meidät huoneisiin. Huoneemme sijaitsivat kakkoskerroksessa, ei hissiä. Kävimme hakemassa matkalaukut autolta ja siinä oli jo puolittainen tekeminen, että ne sai roudattua huoneisiin. Pieni huone kuin mikä, mutta siisti.

Golden Dome-hotellin julkisivu.

Hotelli Golden Domen ravintolasali.

Huoneet pieniä mutta siistejä.

Lähdimme tutustumaan "kaupunkiin". Aamiaisesta oli kulunut jo sen verran aikaa, että piti saada pieni hiukopala. Kävimme hakemassa Hesburgerista juustohampurilaiset ja vedet. Sen jälkeen kävelimme satamaan, ja kuvasimme ensin Kuappi-ravintolan. Tämä maailman pienimmäksi kuppilaksi itseään mainostava kippola oli säpissä yhtä lailla kuin viimeksikin. Nettisivujen mukaan tulostaan pitäisi ilmoittaa pari päivää etukäteen. Asiakaspaikkoja oli sisällä kaksi, ulkona terassilla toiset kaksi. Menimme sitten viereiseen baariin Kuapin "isoonveljeen". Tilasimme juomat tiskiltä ja menimme ulos terassille juomaan. Siellä olikin väkeä. Ilmakin oli suosiollinen, ei liian kuuma eikä liian kylmä, ja kerrankin tuuli älysi pysyä poissa pilaamasta iltapäivää. Oikein mukava hetki.

Kalapoika.

Iisalmen tori.

Kuappi.

Terassi.

Kuapin isoveli.

Juotuamme palasimme R-kioskin kautta takaisin hotellille lepäilemään pariksi tunniksi. Ehdin blogailla ja katsomaan muutamaa seuraamaani tubettajaa. Vartin yli seitsemän suuntasimme alakerran hienon ortodoksimaalauksin varustelluun ravintolaan. Porukat valitsivat muikut, mä otin jonkun härkäpadan. Hyviä olivat kaikki. Teimme kerrankin poikkeuksen ja tilasimme jälkiruuaksi jäätelöitä ja mansikoita. Palvelu oli ystävällistä.

Ravintolasali oli ojennuksessa.

Illallinen.

Jälkiruoka.

Ruuan jälkeen menin tekemään vielä kävelylenkin kaupungille ja Poroveden rantaan jossa ei montaa ihmistä ollut vaikka ilma olikin 5/5. Kaunista oli, ja tunne siitä että oli palanut "etelään" vaikka täältä olikin varmaan lähemmäs 500 kilometriä Helsinkiin. Tunnelma silti täysin erilainen kuin verrattuna 200 kilsaa pohjoiseen Suomussalmeen. Istuskelin hetken puistonpenkillä nauttien kauniista järvimaisemasta ja hyttysistä, ennen kuin kävelin kiertoreittejä takaisin läpi aution kaupungin takaisin hotellille, jossa tuhlasin loppuillan nettisurffauksella ja telkkaria katsoen.