609# Santorini, 6

14.9.2018, Friday, +26, Partly cloudy, Oia, Greece

Tänään piti herätä jo puoli kahdeksalta. Pp:n äiti ja TI olivat vuokranneet auton, ja tulivat hakemaan meitä yhdeksissä. Autona toimi piskuinen Fiat, joka tuntui olevan varsin laiska ja heikkovetoinen. Hyytyi mäissä siihen malliin, että ne piti ajaa ykkösellä.

Vuokra-auto.

Ensiksi ajoimmekin testiksi Ancient Thiran kaivauksille vuoren päälle. Tähän aikaan aamusta täällä ei vielä muita ollut. Sisäänpääsymaksu oli 4€ / naama. Paikkaa nyt en ollut etukäteen scoutannut ollenkaan, odotin lähinnä "kivikasoja kuumassa" -kamaa, ja sitä se pitkälti olikin. Ensimmäinen asutus alkoi täällä jo 700-luvulla eaa, emmekä voineet olla ihmettelemättä mikä sai sen ajan kansalaisten pykäämään asumukset tänne vuoren huipulle. Taidettiin olla hyväkuntoista porukkaa sitten siihen aikaan. Alue oli varsin iso, meiltä meni 1,5 tuntia sen läpikäymiseen. Maisemat olivat hulppeat.

Koppi.

Thiran kivikasoja.

Lisää kivikasoja.

Sen jälkeen ajoimme Pyrgokseen; vuoren päällä oli luostari, joka tosin minun silmissäni näytti pieneltä ja vaatimattomalta kirkolta. Sen yhteydessä oli pieni myymälä, josta muut ostivat tuliaisia, itselläni ei tässä kohtaa puhti riittänyt. Ihmisiä täällä oli jo tungokseen asti, ja alueen parkkipaikka oli kaoottinen kapeudesta ja ryysiksestä johtuen.

Luostarin kirkko.

Kirkko sisältä.

Feilaus parkkipaikalla.

Seuraavaksi ajoimme meren rannalle Akrotiri -nimiseen kylään, jossa oli toinen historiallinen nähtävyys; tällä paikalla oli ollut vaikuttava minolainen satamakaupunki 1900-1600 luvuilla eaa, joka tuhoutui tulivuorenpurkauksessa hautautuen tuhkaan kuin Pompeji paljon myöhemmin. Tämä ei ollut "kivikasoja kuumassa", sillä alue oli katettu tolppien varaan katosten alle ja se oli aivan kuin jättiläismäinen halli. Sisäänpääsymaksu oli peräti 12€, mutta oli ihan hieno nähtävyys.

Akrotirin kaivauksilla.

Lisää kaivauksia tuhansien vuosien takaa.

Lounaan söimme Atlantida-nimisessä tienvarsikippolassa, ennen kuin jatkoimme ajelua Thiraan. Siellä kävimme tekemässä pienen kävelylenkin, mutta emme oikein keksineet mihin mennä tai mitä tehdä. Päätimme sitten lähteä Oiaan - joskin missasimme risteyksen ja meidän piti tehdä aika iso kierros että pääsimme takaisin - katsomaan lähestyvää auringonlaskua. Aikaa meillä oli sen verran, että kävimme ensin tsekkaamassa sataman, mutta emme löytäneet täältä oikein sopivaa kahvilaa tai mitään muutakaan, joten palasimme takaisin yläkylälle etsimään autolle parkkipaikkaa. Lopulta sellainen kuitenkin järjestyi. Menimme Skiza-nimiseen baariin; äiti ja TI ottivat baakkelsit ja limun ja teen, Pp tyytyi pelkkään limuun ja itse otin oluen.

Lounaspaikkamme Atlantida.

Lounas.

Oian satama.

Mustekala kuivumassa.

Pientä pintaruostetta.

Penkki.

Sen jälkeen etsimme paikan josta nähdä se kuuluisa Oian auringonlasku. Löysimme nyt jonkunlaisen spotin, väkeä oli kertynyt jo tosi runsaasti vaikka auringonlaskuun oli vielä tunti. Parhaimmat paikat olivat kuitenkin jo menneet. Siinä sitten ihmettelimme väkimäärää, tungosta oli kuin kiinalaisessa junassa. Lopulta aika koitti, mutta aurinko ei muuttunut oranssiksi tulipalloksi joka olisi vajonnut mereen vaan katosi pikkuhiljaa usvan ja pilvien sekaan. Tavallaan melkomoinen floppi, tavallaan oli ihan kiva nähdä sitä yletöntä väkimäärää jota tätä todisti joka ilta. Mutta että Euroopan paras auringonlasku, no way man! Mä näen omalta parvekkeeltanikin kauniimpia. Arvosana tästä 2/5.

Euroopan hienoin auringonlasku. Tai sit ei.

Ilta saa.

Palasimme autolle ja ajoimme takaisin Thiran kautta Kamariin. Ei ollut onneksi paljoa ruuhkaa, vaikka olin etukäteen mieltänyt, että ryysis olisi aikamoinen kun kaikki palaisivat samaan aikaan auringonlaskun jälkeen pois. Heitimme kamat hotellille ja lähdimme syömään Juicy burgersiin. Otin burgerin, Pp otti gyroksen, harmi kun en itse sitä valinnut vaikkei burgerissakaan mitään vikaa ollut. Fetajuustokastikkeisia ranuja lisäksi. Maksoi 21,50€, annoimme 25€, tuli annettua ehkä vähän liikaa tippiä. Tarjoilija kysyi mistä olemme. Sitten olisi pitänyt katsella vielä Pp:lle tuliaisia, mutta 12 tunnin retkipäivä oli vienyt mehundaalit. Seuraavana päivänä oli kotiinlähdön aika; olimme tiedustelleet respasta josko myöhempi check out olisi mahdollinen, mutta eipä ollut. Se vähän masensi.

Gyros näytti hyvältä.