610# Santorini, 7

15.9.2018. Saturday, +28, Scattered clouds, Kamari, Greece

Heräilimme sangen verkkaisesti kahdeksan kieppeillä. Suuntasimme alakertaan aamiaiselle, sali oli tällä kertaa aivan täynnä väkeä. Tänään oli lähtöpäivä, mutta ainakaan hotellin aamiaista ei tulisi kotipuolessa ikävä.

Pp oli tietysti pakkaillut kamojaan koko edellisen yön, mä jätän tällaiset asiat aina viime tinkaan. Päätimme lähteä sitten vielä rannalle. Otimme hetken aamuaurinkoa ja kävimme uimassa viimeisen kerran. Oli poikkeuksellisesti tyyntä eikä aaltoja ollut. Kello rupesi tulemaan kuitenkin sen verran, että piti palata hotellille suihkuun ja minäkin pakkasin kamat valmiiksi. Suurin osa hotellivieraista oli jo lähtenyt, vaikka check out oli kello 12. Respasta soitettiin meillekin klo 11.45 ja muistutettiin siitä, että alkaisi olla korkea aika lähteä litomaan. Kävimme tekemässä check outin; risoi aika lailla jättää kamat säilöön hotellille, koneemme lähtisi vasta lähempänä kahdeksaa. Olisi se later check out saanut nyt luvan onnistua.

Tämän vuoden rantailut taisi olla siinä.

Painelimme ensiksi ostamaan Pp:lle puuttuvat tuliaisostokset. Saimmekin jonkun verran tuhlattua aikaa ja rahaa. Hengailimme sen jälkeen tovin uima-altaalla, ja kävimme syömässä Il Forno-ravintolassa raskaan pizze-lounaksen. Pp otti special pizzen kuten tuntui suurin osa muistakin asiakkaista ottavan. Se olikin hyvännäköinen lätty, mutta kun en voi sieniä sietää niin minun oli tyytyminen meat loversiin. Menetteli se sekin. Hevoshampainen tarjoilijajätkä oli ystävällinen.

Viimeiset hengailut rantakadulla.

Lounaspaikkamme Il Forno.

Palasimme takaisin hotellin uima-allasalueelle, kävimme uimassakin vaikka tietysti vähän harmitti kastella uikkarit ja pakata sitten märät uikkeet matkalaukkuun homehtumaan. Vaihdoimme matkavaatteet päällemme ja odotimme, että Pp:n äiti ja TI tulivat noutamaan meidät vuokra-autollaan hotelilta ja heittivät lentokentälle.

Respan karkkivatia tuli tyhjennettyä ahkerasti.

Kenttä oli kaoottinen. Heti sisäänpäästyämme meidät käännytettiin takaisin ulos ovelta, grupieeri ovella sanoi Helsingin lennon check inin alkavan vasta 40 minuutin päästä. Lentokenttä oli niin pieni, ettei sinne mahtunut kovin paljoa väkeä etukäteen maleksimaan. Istuskelimme hetken aikaa ulkona, kunnes näimme Aurinkomatkojen oppaan ohjaamassa omaa porukkaansa lentokentän oven edessä olevalle jonomuodostelmalle. Hetken päästä siihen tulikin Helsinki-kyltti, joten siirryimme jonon jatkoksi. Melko kuuma siinä suorassa auringonpaisteessa oli jonotella mutta ryysiksestä huolimatta pääsimme aika hyvin sisään check iniin. Koska olin Finnairin jäsen, mulle oli jo tehty automaattisesti check in ja lähetetty paikkatiedot tekstiviestillä, mutta Pp oli vielä checkkaamatta sisään. Saimme onneksi vierekkäiset paikat. Matkatavarat piti viedä vielä erikseen läpivalaisuun, tämä taitaa olla kreikkalainen lentoasemakeksintö?

Lentoasemalle piti jonottaa sisälle.

Turvatarkastusjonotus meni nopeasti; tälläkin kertaa meinasin jäädä kiinni olemattomasta vesipullosta, mutta onneksi virkaiija tuli sanomaan, että neste olikin jonkun toisen laukussa ja sain jatkaa matkaa. Kansainvälinen puoli oli kenkälaatikon kokoinen ja tietysti täynnä ihmisiä. Yksi kauppa täällä oli; Pp osti nannaa ja viiniä, minä en ostanut mitään. Yläkerrassa oli kioskin tapainen kahvio, josta ostin kaljan ja Pp:lle veden. Maksoi harmittavasti 5,05€ enkä olisi millään halunnut rikkoa kymppiä, mutta pakkohan se oli kun myyjä ei antanut armoa eikä antanut edes tipseistään puuttuvaa osaa.

Kentällä piisasi ryysistä.

Kuuntelimme terassilla jenkkien typerää juttelua toista tuntia. Finnairin lento myöhästyi jo tullessa 25 minuuttia ja myöhästyi boardauksessa ja lastauksessa vielä lisää. Saimme sloossin onneksi kokonaan itsellemme, käytäväpaikalle ei tullut ketään. Juomaksi tilasimme shampanjat, Mietin, että kerrankin oli juoma viilennetty sopivaksi, ja kun avasin putelin ei sieltä tullut ulos mitään. Oli mennyt jäähän mokoma. Sain onneksi uuden jäätyneen tilalle; lentoemäntää ärsytti kun olin ehtinyt jo avaamaan pullon ja nyt se menisi haaskuun. Muuten juoma olisi epäilemättä sulatettu, mutta eikö siinä olisi jo laatu kärsinyt?

Finnair saapui myöhässä.

Matkalaukut tulivat nopeasti ja matka kentältä kotiinkin oli ihan inhimillinen, joskin taksikuskia piti neuvoa viimeiset viisi kilometriä kun ei suostunut käyttämään navigaattoria eikä suostunut myöskään ottamaan käteistä rahaa. Kotona reilusti aamuyön puolen tunteina.

* * * *

Santorini oli aika perus-Kreikan kohde. Hienoja maisemia paikka tarjosi, mutta ei oikein mitään muuta. Sopii relailuun, nähtävyyksiä ei juuri ole joten aikaa jää lollerointiin. Pieni saari, joka tulee kyllä viikossa tutuksi. Aika tuulista keliä varmaan vuoden ympäri, mutta ei tarvinnut palella syyskuussakaan. Rannat olivat huonot, laavakivi oli tietysti asia erikseen mutta kivenjärkäleet vesirajassa eivät olleet mukavia. Ruokakin vähän floppaili Kreetaan verrattuna. Hintataso oli varsin korkea. Turistien määrä kaikkialta maailmasta vähän ihmetytti; en uskalla ajatella millainen ryysis täällä olisi pahimpaan sesongin aikaan heinä-elokuussa. Matkatoimistona Apollomatkat jäi edelleen mysteeriksi, emme turvautuneet kertaakaan heidän palveluihinsa. Kokonaisarvosana reissusta 3/5.