572# Thaimaa, 6

8.3.2018, Thursday, +34, Clear, Sukhothai, Thailand

Nukuin tutulla kaavalla; ensin neljä tuntia, sitten heräsin pariksi tunniksi, jonka jälkeen ehdin juuri nukahtamaan kunnes herätyskello ilmoitti ylösnousun ajankohdan koittaneen. Tällä kertaa se oli vielä matkanjohtajan tilaama puhelinsoitto, ei ilmeisesti luottanut herätyskelloihimme. Ei nyt kauheasti ärsyttänyt, koska tänään oli edessä yli 300 kilometrin bussimatka Sukhothai -nimiseen kaupunkiin, ja ainoa jossa pystyin nykyisin nukkumaan oli bussi.

Kevyehkö aamiainen naamariin, auringonnousua oli kiva katsella samalla. Tulipallo nousi ihan silmissä. Syönnin jälkeen huoneeseen jossa sain viimeisetkin kamat kasaan, ja klo 8 pääsimme matkaan. Alkumatkasta meinasi olla ongelmia bussin äänentoiston kanssa, matkanjohtajan unettavat jorinat eivät kuuluneet bussin takaosaan. Apukuskikin joutui sitten töihin; vika saatiin korjattua puolen tunnin kuluttua mutta syytä ongelmaan ei löytynyt. Bussikuski tosin muisteli myöhemmin, että edellisen porukan kanssa oli ollut sama ongelma samassa kohdassa, joten epäilivät jonkun henkimaailman olennon olevan kyseisessä paikassa pahalla päällä. Täytyi muistaa waiata seuraavan kerran kun tuota paikkaa ohitettiin, jospa se siitä sitten leppyisi.

Etelän hetelmää aamiaiseksi.

Aika joutuisasti teimme matkaa, mutta pysähtelimme n. 1,5 tunnin välein huoltoasemille, jotka olivat toistensa kopioita. Alkoholia ei Thaimaan huoltoasemilla jostain syystä myyty, joten piti ihan limsan voimalla sinnitellä. Ehkä hyvä niin, vessahätä ei olisi ollut mukava kaveri näinkin pitkällä bussimatkalla. Eräässä paikassa myytiin matoja ruuaksi. Ostin purkin mutta lopulta pokka petti ja jäi makutesti tällä kertaa toteutumasta. Muuten tiestö oli hyvässä kondiksessa, lähinnä moottoritietä, joten matka eteni mukavasti.

Bussissa olevia kieltomerkkejä.

Oma parkkipaikka naisille :)

Thai-aapinen kiersi bussissa.

Puoli yhden maissa tulimme Si Satchanalai-nimiseen kylään, jossa lounastimme viihtyisässä ravintolakeitaassa pienen joenuoman vieressä. Erikoisuutena täällä oli apinahäkki, jossa oli muutama asukaskin. Elikot tosin vaikuttivat vähän stressaantuneilta mielestäni, mutta ehkä eivät tykänneet turistilaumojen yytsäilyistä. Ruoka oli ihan jees, annan 4/5. Päätin muutenkin höperehtiä tänään selvää, joten jätin lounaskaljat väliin.

Lounaskippola sijaitsi joen rantsussa.

Apina.

Lounaan jälkeen oli enää n. 60 kilometrin ajomatka Sukhothaihin, jossa yöpymispaikkamme oli. Se oli pieni kaupunki vain, mutta täällä oli Thaimaan kuuluisimpia nähtävyyksiä - jota juuri kukaan ei mene koskaan katsomaan, lähinnä siksi kun on vähän hankalan taipaleen päässä, Bangkokiin oli täältä vielä viitisen sataa kilometriä. Sukhothai oli hetken aikaa ns. Sukhothain kuningaskunnan pääkaupunki 1200-1300 -luvun taitteessa.  Koko kaupungin alueella oli säästynyt paljon vanhoja temppeleitä ja muita rauniorakennuksia melko näyttävinä, eivät olleet pelkästään kivikasoja kuumassa kuten yleensä. Alue oli nimeltään Wat Sra Sri. Se toi mieleen Kambodzan Angkor Watin. Kiertelimme aluetta yhteisellä sähköautolla. Muita turisteja ei tosiaan liiemmin näkynyt. Oli hyvin kuuma ja matkanjohtajaa taisi tässä kohdassa vähän väsyttää, sen verran vauhdilla kiersimme nämä hienot ja laajat alueet, ettei edes kuvaamaan oikein ehtinyt.

Arkkitehtuuri vähän erilaista kuin meillä Helsingradissa.

Wat Sra Sri toi mieleen Kambodzan.

Kuningas Ramkhamhaengin monumentti.

Kunu.

Raunioita.

Yhteinen sähköautomme.

Buddha.

Ajelimme sitten viiden minuutin matkan bussilla hotellillemme Legendha Sukhothai Resortiin. Hotelli tuntui olevan keskellä ei mitään, mutta se oli bungalow-tyylinen, alkuun ihan ok:lta vaikuttava paikka, jossa asuttiin rivitaloissa neljän huoneen seteissä. Huoneet saatuamme lepäsimme hetkisen; mietin olisiko pitänyt käydä etsimässä alueen uima-allas, mutta en vaan jaksanut. Myöhemmin harmitti, kun näin altaan porukoiden ikkunasta, se vaikutti oikein miellyttävältä, mutta en halunnut kastella uikkareita. Koska päätin pitää raittiuslupaukseni niin kiehautin huoneessani kahvit.

Hotellin tarjoama tervetuliaisjuoma.

Huone nyt ei ollut mikään kaikkein tilavin.

En tiedä mitä tämän pyyhkeen oli tarkoitus esittää.

Hotellin uima-allasalue. Jäi testaamatta :(

Menimme porukoiden kanssa tien toisella puolella olevaan pikkukauppaan, tai melkeinpä kioskiksi sitä olisi voinut kutsua. Myyjäjätkä pelasi siellä Pleikkaria, ja harmistuksen kyllä huomasi kun joutui keskeyttämään pelaamisensa palvellakseen meitä. Pieni lapsikin sillä oli, pinnasängyssä kassan vieressä. En ole ihan varma toimisiko Suomessa tällainen meininki? Ostoksista sen verran, että en löytänyt muuta ostettavaa kuin hammastahnaa. Pääsipähän ainakin eroon Kroatiasta ostamastani hammastahnasta, joka oli yksi pahimpia.

Nurtsin kastelu käynnissä.

Apukuski hoiti välinehuoltoa työpäivän jälkeen.

Joen ruoppausta.

Porukat palasivat huoneeseensa, mutta jatkoin itse vielä lähialueen tutkimista, kun päivänvaloa oli vielä hetken aikaa jäljellä. Hotellin takana oli hyvin huteralta vaikuttava riippusilta, ja mietin pitkään uskalsiko sitä pitkin mennä. Mutta kestipä tuo farangin painon. Takapihalta löytyi myös polku hotellin takana olevaan Wat Chang Lom'n temppeliin, jonka kävin tsekkaamassa (ei sisäänpääsymaksua, auki klo 7.30-18.00). Sainkin kuvata aluksi rauhassa, mutta pian tuli paikalle lauma thaimaalaisia ukkoja ja mun piti alkaa niitäkin sitten yhteiskuvaamaan.

Riippusilta yli synkän virran.

Hotellin takana ollut Wat Chang Lom'n temppelialue.

Auringonlaskua Sukhothaissa.

Tämä teos vetosi minuun.

Palasin huoneeseeni ja laitoin hetken mietittyäni farkut illallista varten. Lämpöä oli vieläkin +33 astetta, joten housuvalinta oli aika tuskainen. Söimme ulkosalla ja meitä oli varoitettu etukäteen että täällä oli runsaasti dengue-kuumetta levittäviä hyttysiä, joten siinä mielessä pökät olisivat hyvät. Pöydän alle oli kuitenkin laitettu käryämään hyttyskarkoitinta, mutta en tiedä oliko siitä mihinkään.

Denguehyttyset villiintyivät tästä lammesta.

Illallinen itsessään kustansi meille 450 THB / naama, juomaksi otin colan. Ei ollut mikään ihmeellinen sapuska edes buffetiksi. Syönnin jälkeen alkoi vielä tanssiesitys; katselin muutaman numeron, mutta olin sitten epäkohtelias ja poistuin paikalta ennen kuin keksivät alkaa tanssittamaan yleisöä. Hotellihuoneen edustalla parveili aikamoiset määrät gekko-liskoja napsimassa iltasapuskaa ulkovalon ympärillä leijailevista ötököistä. Todennäköisesti kumpiakin tuli sisätiloihin yhtä lailla.

Illallisbufé ei ollut hääppöinen.

Lisko.

Kävin ottamassa suihkun; muut olivat valitelleet ettei tule kuin kylmää vettä, mutta kyllä minä sain sieltä lämmintäkin vettä houkutelluksi esiin. Telkkarin tuottama substanssi oli jostain syystä huonoa, en löytänyt kuin thaimaalaisia televisiokanavia, joiden ohjelmatarjonta oli vähän liian outoa makuuni. Ehdin lukemaan hieman kirjaakin, ennen kuin aloin kokeilemaan josko uni suostuisi tulemaan. Ulkoa kantauvat metsän äänet kuuluivat kovemmin kuin edellisten iltojen rokkikonsertit. Eniten ihmetytti sellainen kujerrus ja ryintä, jonka jälkeen 5-6 kpl teräviä napsahduksia. Luulin niitä naapurin aivastuskohtauksiksi, kunnes muutama päivä myöhemmin ymmärsin ääntelyn olevan peräisin eräästä liskolajista.