557# Vilna, 1

3.11.2017, Friday, +6, Overcast, Vilnius, Lithuania

Maabongaus nro 44.

Mikäpä olisi sen idyllisempi vierailuaika Liettuaan kuin marraskuun harmaat ajat. Tällä kertaa vuorossa vain viikonlopun kestävä pikavisiitti pääkaupunki Vilnaan. Omatoimimatka oli buukattu tuttuun tapaan Ebookersista ja matkaseurana porukat.

Lentokentälle perjantaina suoraan duunista klo 14.10 lähtevällä Finnair-bussilla. Aasian koneet lähtevät niin ikään iltapäivästä, ja sen vuoksi bussikin oli täynnä, vaikka näitä 20 minuutin välein menikin. Matka kentälle ei tarjonnut ihmeellisyyksiä; porukat veivät ruumaan laukun joten he olivat menneet jo aikaisemmin kentälle ja soittivat kertoakseen, että lentokone oli myöhässä 20 minuuttia, olisin voinut huoletta ottaa seuraavankin bussin, eikä olisi tullut lintsattua kohtuuttomasti duunista. Check in oli tehty netissä jo aiemmin ja kun minulla ei ruumatavaraakaan ollut niin painelin bussista päästyäni suoraan kakkosterminaalin turvatarkastukseen. Siinä mulla olikin vaikeuksia, nimittäin reilut pari kuukautta aiemmin Kyprokselta ostamani vyö oli tullut tiensä päätökseen ja hajoillut niin pahasti, etten saanut sitä enää housuistani irti ilman saksia. Metallipaljastin tietysti huusi kuin hyeena ja jouduin vielä kaiken maailman pyyhkäisytarkastuksiinkin.

Matkustajia piisasi kentällä.

Turvatarkastuksesta selviydyttyäni menin Oak Barreliin jossa porukat minua jo odottivatkin. Lentokenttä kuhisi ihmisiä, ja baarikin oli täynnä. Hain 7,10€ maksavan lonkeron, se oli ihmeen edukas sillä Oak Barrel on kyllä yksi kalleimmista baareista mitä tiedän. Toinen ihmetyksen aihe on suulas myyjä, joka tuntuu olevan aina kyseisessä kippolassa duunissa, meni sinne mihin aikaan vain.

Meillä oli vielä sen verran aikaa, että käveltiin kentällä hieman ja mentiin sitten kakkoskerroksessa olevaan rauhalliseen baariin myös. Otin Anna-skumpan. En tiedä kuinka vanha baari oli kyseessä, en ollut sitä ennen nähnyt. Myyjä ei osannut suomea. Erikoisuutena oli, että täältä pääsi parvekkeelle josta näki kiitoradan, joten tupakkihemmoille tiedoksi jos röökivajarit pääsee iskemään. Siinä istuskellessa näin kun yksi mies kaatui terassille johtaviin portaisiin kaataen juomansa ja pudottaen matkalaukkunsa, ja taisi loukata siinä koipeaankin ylpeytensä lisäki. Ei mikään mukava tapa aloittaa reissuaan.

Lentokentällä pääsi nykyään parvekkeellekin.

Lähtöporttimme oli 20a, bussikuljetus ei tullut meille yllätyksenä eikä myöskään pienikokoinen Norran propellikone. Paikkamme olivat rivillä 6. Jumankeklis kun jo siinä bussissa joku dunkkas niin uskomattomasti sähköselle hielle, ja tottahan toki kyseinen ukkeli tuli istumaan taaksemme. Meinasi oikein pää ruveta särkemään siitä hien lemusta. Muuten siististi pukeutunut ukko, mutta miksi ihmeessä ei mieleen juolahda, että hientappajaa voisi käyttää, semminkin kun lentokentällä ei voi näihin tuoksukauppoihin olla törmäämättä?

Kone oli piskuinen.

Mutsin kanssa fundeerattiin, huomasiko ne sulkea tuon luukun?

Kone myöhästyi lopulta 25 minuuttia. Huomasin myöhemmin, että olin itsekin töpännyt, en ollut muistanut laittaa puhelinta lentotilaan. Kahvia, teetä ja mustikkamehua olisi tarjottu ilmaiseksi, minä ostin yhden valkoviinin. Lento kesti reilut puolitoista tuntia. Vessassa tuli kerran käytyä, vain yksi vessa koko koneessa. Siinäkään ei ollut juoksevaa vettä, vaan lavuaari oli täytetty käsidesiliinoilla.

Vessassa operoitiin käsidesillä.

Aikavyöhyke oli sama kuin Suomessa, joten ei tarvinnut kellojakaan siirrellä. Rahayksikkökin oli euro, joten matkalle valmistautuminen oli siltäkin osalta helppoa. Sää oli pilvinen, lämpöä oli kuusi astetta plussan puolella. Tovi piti odottaa porukoiden matkalaukkua ruumasta sillä seurauksella, että missasimme bussi nro 88, jonka olin scoutannut meille valmiiksi. Se olisi mennyt suoraan hotellimme eteen, matka olisi maksanut euron / naama, ja lipun olisi voinut ostaa kuskilta, pysäkki oli suoraan lentokentän ulko-ovien edessä. Mutta nyt olisi pitänyt odottaa yli 40 minuuttia, ja sellainen ei meille käynyt joten päätimme ottaa taksin. Emme olleet varmoja kusettavatko taksit ja kysyimme hintaa etukäteen. Kuski tuntui närkästyvän, ilmoitti hinnaksi 15€ mutta jatkoi, että hän käyttää aina mittaria.

Olimme buukanneet Novotel Hotellin, joka oli melko keskustassa Gedimino Prospektas-kadulla. Lentokentältä sinne oli noin seitsemän kilometriä. Taksimatka meni hiljaisuuden vallitessa, taksi oli ihan ok mutta haisi mielestäni hieman rys Neuvostoliitolle. Oli tietysti säkkipimeää, talot vähän uhkaavan näköisiä, mutta autokanta oli ok. Matka maksoi tosiaankin juuri sen 15€.

Respan likalla oli melko voimakas aksentti puheessaan, mutta saimme huoneemme nopeasti. Luottokortilta otettiin 16€:n deposit, se luvattiin kyllä palauttaa sitten aikanaan. Saapa nähdä. Ei ollut  sentään mikään 250 dollarin deposit kuten esimerkiksi Kanadassa. Muuten oli selkeä homma, aamiainen kuului hintaan ja hyvätasoinen Wifi. Huoneemme olivat viidennessä kerroksessa. Siistit isot huoneet ja kylppäri, netti oli nopea, ja mulla oli jopa näkymä pääkadulle ja puistoon. Minibaarihinnat olivat suolaiset, vissyvesikin maksoi 5,20€.

Hotellimme Novotel.

Huone oli 5/5.

Huoneen ikkunasta avautui näkymä puistoon.

Kauaa emme ihmetelleet, vaan laitoimme kamat sisään ja arvotavarat safetyboxiin ja lähdimme sitten etsimään vanhaakaupunkia. Emme olleet varmoja löysimmekö edes sitä. Kesällä nämä kadut varmasti täyttyivät baareista ja ihmisistä ja meiningistä, mutta nyt marraskuussa turisteja ei juuri ollut. Ravintoloiden kanssa oli vaikeuksia; ensinnäkin löytää ne ja toisekseen kun eivät pitäneet ruokalistojaan ravintolan ulkopuolella. Menimme ensimmäiseen italialaiseen ravintolaan joka vastaan tuli; siellä olisi ollut kellarissa tilaa, mutta nähtyämme tilat käännyimme kannoillamme ja aloimme etsiä seuraavaa ravintolaa. Traku Gatvelta löysimme Dublis-nimisen ravintelin. Tarjoilija oli vähän näreissään kun meillä ei ollut pöytävarausta tehtynä, mutta eipä tuolla nyt niin paljoa väkeä näyttänyt muutenkaan olevan. Meidät ohjattiin piiloon kirjahyllyn taakse. Ruoka oli kallista (annokset maksoivat 20-26€), service fee 11€ tuli vielä päälle. Otimme mutsin kanssa pihvit, ukko otti lammasta. Liha oli kohtalainen, kastike mauton, perunat, sipulit ja muut garnishit karseita. Palvelu oli kohtalainen, mutta ei tästä voi antaa kuin 2/5, varsinkin kun oli niin kallis (loppulasku taisi olla 130€).

Vilna marraskuisena perjantai-iltana.

Saint Catherinen kirkko.

Dublis-ravintola.

Illallinen.

Lähtiessämme kysyimme tarjoilijalta mistä löytäisimme kaupan ja saimmekin hyvät ohjeet. Se oli Iki-merkkinen päivittäistavarakauppa, näitä oli ripoteltu mukavasti pitkin Vilnaa. Saimme sieltä ostettua vettä (emme uskaltaneet juoda hanavettä), mehua, kaljaa, sipsejä ja nannaa. Kauppareissun jälkeen pitkähkö kävely takaisin hotellille. Väki ravintoloiden edessä oli vähän arveluttavaa.

Vanhaa kaupunkia.

Ex1t.

Hotellilla testasin suihkun ja hyväksi sen havaitsin. Katselin sen jälkeen telkkaa, join olutta ja surffailin netissä. Kadulla metelöitiin välillä, humalaiset tappelivat ja huumeissa olevat juoksentelivat autojen eteen. Kaikenlaista sekoilijaa sitä tähänkin kaupunkiin mahtui.