539# Dubrovnik, 3

22.7.2017, Saturday, +32, Partly cloudy, Dubrovnik, Croatia

Näin koko yön unta, että olin joutunut vankilaan neljäksi kuukaudeksi. Ilmeisesti rajanylityksessä nähdyt virkamiehet tämän aiheuttivat. Muuten nukuin raskaan päivän päälle hyvin ja aika pitkään.

Kello yhdeksältä aamiaiselle. Se on aika paha aamiainen, se täytyy sanoa. Sen jälkeen koitimme selvittää pääsyä Lopud-saarelle, jossa olisi hienohiekkainen uimaranta, mutta sinne pääsy oli tehty niin vaikeaksi, että piti jättää se pois laskuista. Edes respa ei osannut meitä asiassa neuvoa, eikä asiaa helpottanut pätkivä ja hidas nettikään. Sinne päästääkseen olisi pitänyt ostaa joku valmis retkipakettihomma, joka suuntautuisi myös muille saarille, tai sitten saarella pitäisi viettää tuntikausia. Päätimme sitten mennä parin kilometrin päähän Crystal beach clubille, jota oli suositeltu erityisesti vähän paremmalle väelle... khm.

Otetaan nyt kuva aamiaisestakin.

Kävelimme kävelykadun päähän bussipysäkin liepeille ja saimme pienen vaivannäön jälkeen itsellemme taksin. Kuski ei käyttänyt mittaria mutta olimme ennen matkaa sopineet hinnaksi 70 kunaa. Taisipa hieman ukottaa, mutta ei voi mitään. Taksi ajoi kääntöpaikalle, josta oli hänen mukaansa 40 metrin matka vielä rannalle; oikea etäisyys oli pikemminkin 400 metriä ja ihmettelimme moneen kertaan mihin helkkariin se ranta oikein jäi.

Coral beach.

Ei uikkareita eikä biksuja?

Rannalle päästyämme arvoimme pitkän tovin mikä paikka olisi hyvä. Näyttävännäköinen henkilökuntakin taisi jo kyllästyä meihin kun emme päässeet millään konsensukseen paikkavalinnasta. Jos ranta olikin fiinien ihmisten paikka, niin olipahan myös varakkaiden; kolme aurinkopetiä ja yksi varjo maksoi 540 kunaa, eli 80€. Huhhuh!! Muutenkin Dubrobnik oli vaikuttanut todella kalliilta paikalta tähän asti.

Kalliit rantapedit.

Rannalla oli ihmisiä, mutta esim. kiljuvat lapsiperheet loistivat poissaolollaan. Siistiä oli toki myös, mutta uimaan meneminen ilman uimakenkiä oli vaikeaa. Yksi pikku kaistale oli raivattu, josta pääsi vähän helpommin uimaan. Merivesi oli 25,5 asteista. Suihkut löytyivät ja uimapuvun vaihtopiste. Kävin pari kertaa uimassa, aurinkoa tuli otettua, kerran käytiin juomassa soodavedet baarissa. Ruokailuakin kokeiltiin, mutta pöydänsaanti osoittautui mahdottomaksi. Yksi pöytä löydettiin, mutta siitäkin meidät tultiin ajamaan pois koska oli kuulemma "varattu". Emme syöneet mitään.

Suihkut.

Coral beachillä oli ravintola johon ei päästy.

Kahden jälkeen lähdimme pois. Samalla kääntöpaikalla johon taksi meidät toi oli myös bussi nro 6:n päätepysäkki, joten odottelimme hetken aikaa bussia ja taivalsimme kolmen kilometrin matkan onnikalla. Kävelykadulla kävimme lounastamassa Tuttobene-nimisessä paikassa isohkot sandwichit. Valtava annos, pysyttelin edelleen vissyssä.

Sen jälkeen hotellille jossa pikku hetki lepoa. Levättyäni lähdin sitten etsimään satamasta webkameraa. Hulluttelemme joskus Pp:n kanssa siten, että jos toinen on maailmalla ja toinen kotisuomessa, niin koitamme etsiä web-kameran kohteesta ja toinen katsoo kateellisena meininkiä netin kautta. Huonoksi onneksi juuri kyseisellä kadulla oli tietyömaa, eikä kameran näkökenttään päässyt vaikka itse kamera olikin toiminnassa ja onnistuimme sen aika hyvin paikantamaan, sillä näimme samat satama-alueella liikkuvat veneet.

Kävelin Babin Kukin alueella hetken aikaa; menin melko hyvin paikallisesta, sillä minulta tultiin kysymään jotain katuosoitetta eivätkä ukottajatkaan kiinnittäneet minuun huomiota. Löysin myös postin ja tadaa - kauan etsimämme Tommy hipermarketin. Kävin herättämässä sitten porukat hotellilta ja menimme viereiseen kahvilaan, Antikaan. Siellä oli hyvä cappucino ja vielä parempi netti. Pakolliset asiat surffattuamme menimme Tommy-kauppaan, hyvä valikoima kaikkea tarpeellista. Palasimme hotellille, pihamaalla oli taas tusinan verran kissejä passissa.

Hotellin kisset poseeraamassa.

Kävin suihkussa ja lepäilin. Kahdeksan maissa menimme muutaman sadan metrin päähän rantaan katsomaan, josko auringonlasku näkyisi tänne, mutta valitettavasti jäi Babin Kukin niemennokan taakse. Menimme Madonna-nimiseen ravintolaan illalliselle. Päädyin valinnassani sea bream -kalaan. Se oli niin ruotoinen, ettei sitä voinut syödä. Harmi, koska muuten maku olisi ollut ok, nyt pystyi antamaan korkeintaan 2/5 arvosanaksi. Jatkoin vieläkin vissylinjalla, joten harvinainen selvä päivä plakkariin :D Paluumatkalla jäin surffaamaan vielä Cafe Antikan nettiin kahvilan ulkopuolelle ennen kuin palasin hotellille. Istuskelin hetken parvekkeella ja näin miten iso kisselauma jahtasi yksinäistä miestä pihan varastorakennuksen taakse. Ehkäpä salaperäinen ruokitsija oli löytynyt.

Melkein nähtiin auringonlasku.

Pestäänkö tässä muuten jalat vai peba? Ei oo koskaan selvinnyt.