1. Haruki Murakami - Värittömän miehen vaellusvuodet (kirja)
Suhtauduin kirjaan pienellä varauksella, japanilaisista elokuvista ja kirjoista kun ei aina etukäteen tiedä. Värikästä kieltä värittömästä japanilaisesta miehestä, joka lähti vuosien jälkeen selvittämään vanhan kaveripiirinsä kuulumisia, aina Suomeen saakka. Juoni oli aika tylsä, eikä heppu tuntunut pääsevän millään Suomeen saakka, yli 200 sivua kirja junnasi paikoillaan. Arvosanaksi lähtee 3/5.
2. William Golding - Kärpästen herra (kirja)
Tämä teos voitiinpa melkein laskea jo jonkinlaiseksi klassikoksi. Kirjailijakin oli joskus pokannut Nobelit pois kuleksimasta, joten ennakko-odotukset tätä kohtaan olivat vähän suuremmat. Joukko englantilaisia poikia joutuu autiolle saarelle ja miten homma lähtee sitten hanskoista ja ihmisen raadollisuus tulee eteen. Vähän niin kuin mitä tapahtuisi jos anarkismi ottaisi vallan. Ei mikään hassumpi tekele, vaikka taisi olla vähän kopsittu Korallisaaresta? Annan 4/5.
3. Olavi Ruitlane - Nainen (kirja)
Jotain mökkilukemista piti nopeasti saada joten tämä tarttui kirjastosta mukaan. Perusteet valinnalle olivat suht ohut kirja (133 sivua) ja toisekseen, enpähän ole koskaan aiemmin lukenut virolaisen kirjailijan tuotoksia. Positiivinen yllätys oli tämä, ihan hauska tarina runoilijamiehen naisseikkailuista. Omintakeisuuttakin löytyi, vaikken ihan ymmärtänytkään, miksi kirjan kaikki pronominit piti lihavoida. 4/5.
4. John Boorman - Syvä joki (elokuva)
1970-luvun jännitysfilmi miesnelikosta, joka lähti Ameriikan takamaille kanoottiretkelle. Kesken matkaa reissu muuttui kuitenkin sangen ikäväksi kun joukkion yhytti hillbilly-kaksikko, ja homma meni kiusaamisen puolelle. Kyllä tämän nyt kerran katsoi, eikä homokohtauksesta huolimatta painajaisia tullut. 3/5.
5. Ahmad Khalid Tawfiq - Utopia (kirja)
Jos olisin tiennyt tämän kirjaluokituksen scifiksi, niin olisin jättänyt väliin, mutta kuten Olavi Ruitlanekin tapauksessa, päädyin valintaan sillä perusteella etten ole koskaan lukenut egyptiläisen kirjailijan tuotoksia. Itse asiassa, en edes arabikirjailijan. Periaatteessa Utopia kertoo kahden eri yhteiskunnan välisestä erosta, ja on kaiketi luokiteltavissa jonkinlaiseksi seikkailukirjaksikin, mutta minusta tämä oli hyvin vastenmielinen tarina sankarista, joka raiskasi naiset ja tappoi auttajansa. Ehkä sellainen vetoaa johonkuhun mutta minun kohdallani taisi olla ns. kulttuurierot vähän liikaa. Sinällänsä ihan taidokasta tekstiä, joten kai tästä täytyy 3/5 antaa. 6. Slavenka Drakulic - Eivät tekisi pahaa kärpäsellekään (kirja)
Piti vähän perehtyä aiheeseen Jugoslavian sota, kun kerran tuli tuolla päin maailmaa käytyä. Kirjassa oli kuvattuna eri sotarikollisten tekemiä rikoksia ja tuomioita. Käsittämätöntä meininkiä, miten ensin oltiin sovussa, sitten tavallisilta vaikuttavat ihmiset syyllistyivät mielenvikaisiin raakuuksiin ja sodan loputtua heidät tungettiin samaan vankilaan - jossa olivat taas sulassa sovussa keskenään etnisestä taustasta huolimatta. Huojentavaa oli, että sotarikolliset sentään tuomittiin - toisin kuin esimerkiksi täällä meillä Suomessa, jossa isis-taistelijat otetaan vastaan tarjoamalla näille ohituskaistaa asuntojonoihin ja yhteiskunnan palveluihin.
Sinähän nyt oot innostunut lukemaan! Olikos tuo Murakamin teos se, jossa poikettiin Hämeenlinnassakin?
VastaaPoistaJoo just sama teos :)
Poista