545# Tallinna

23.9.2017, Saturday, +19, Clear, Tallinn, Estonia

Matkalla etelään.

Eipä ole tullut käytyä moneen vuoteen Tallinnassa, joten nyt päätettiin tehdä pieni syksyinen päiväretki eteläiseen naapurimaahan kera ukkoköörin ilman sen kummempaa agendaan. Kävi hyvä tuuri siinä mielessä, että säätieteilijät olivat povanneet oivaa keliä, joten sateenvarjotkin pystyi jättämään kotia. Päiväretki kun oli kyseessä niin eipä ollut mitään ylimääräisiä kantamuksiakaan. Passin nyt otin varmuuden vuoksi, en tiedä tarvitaanko sellaista.

Lauantaiaamuna julkisilla liikennevälineillä Länsisatamaan. Ratikka tuli tietysti piripintaan Rautatieaseman pysäkiltä, mutta olimme vaihtaneet metron ratikkaan jo Hakaniemessä. Varttia vaille kymmenen olimme satamassa; tänne oli rakennettu kuin huomaamatta uusi satamaterminaalikin, sellaista ei vielä viimeksi ollut. Ihmisiä oli paljon, emmekä olleet viitsineet tehdä netissä check iniä, vaan jouduimme jonottamaan vielä ja hakemaan laivaliput. Onneksi jono meni nopeasti. Terminaalissa oli automaattiset portit jotka toimivat kehnonlaisesti; PE ja RK olivat tulostaneet liput, mutta lukija ei tunnistanut viivakoodia eikä portit auenneet, vaan he joutuivat menemään virkailijan luo. Jonotimme sitten ihmisruuhkassa Megastar-nimiseen laivaan. En ollut koskaan aiemmin sillä mennytkään.

Uusi terminaali.

Laivaan päästyämme etsimme tallelokeron johon laitoimme ylimääräiset tarvikkeet ja suuntasimme sen jälkeen takakannelle baariin. Juomien jonotus kesti kauan, mutta saimme ensimmäiset ohrapirtelöt tilattua. Takannella oli katos ja lämmittimet koittivat pitää lämpötilan siedettävänä. Tuuli siihen ei käynytkään, joten kyllä siinä tarkeni istuskella. Laiva lähti kymmenisen minuuttia etuajassa, outoa.

Sinne häipyi Hesa.

Juomat juotuamme tutkailimme vähän laivan muita tiloja. Burger King täällä oli, ja jokin toinen ruokapuoli, ei vaikuttanut hääppöseltä. Tax free myymälä oli iso, se oli kahdessa eri kerroksessakin. Emme ostaneet vielä mitään, paluumatkalla ehkä sitten. Kävimme tilaamassa vielä toiset oluet, ennen kuin laiva saapui satamaan. Matka ei kestänyt kuin pari tuntia.

Laivakippolan ahtaalle käytävälle oli ängetty heppalamppu.

Satamassa sen sijaan kesti, ennen kuin pääsimme ulos. Jostain syystä vain yksi kapoinen ovi johti kadulle, joten suuri matkustajamäärä sai äkkiä tuloaulan turvoksiin, vaikkei passeja tms kysyttykään. Ulos tultaessa vain yksi ukottaja oli kyytiä tarjoamassa ja joku nuori huumeissa oleva nainen rahaa kerjäämässä. Jatkoimme matkaamme kävellen Pull-ravintolaan (osoitteessa Rotermanni 2), josta olimme varanneet pöydän. Suht aikainen herätys ja niukahko aamiainen olivat jo herättäneet tässä vaiheessa melkoisen ruokahalun, joten apetta tässä jo tarvitsikin, vaikka kello ei vasta ollutkaan kuin yksi.

Ravintola oli tyhjillään, mutta henkilökuntaa oli paikalla runsaasti. Saimme ainakin valita mieleisemme pöydän. Valitsimme ikkunapöydän, joskaan maisemat eivät erikoisia olleetkaan ja täältä näki myös ravintolan avokeittiöön. Jos joku miettii voiko Virossa puhua paikallisille suomea, niin vastaus on helppo: Ei voi. Aiemmin Virossa käydessäni kaikkialla puhuttiin aina suomea, mutta ilmeisesti eivät sitä enää osaa tai eivät sitä halua käyttää, joten englannilla on pärjättävä. Ainakin tämän reissun kaikkien kanssa käydyt keskustelut tapahtuivat englanniksi, kuten tämän ravintolan tarjoilijoidenkin.

Pull-ravintolan avokeittiö.

Mietin alkuun pitkään otanko alkuruokaa vai en, mutta onneksi päädyin ottamaan muiden tavoin Kreooli-keiton. Aiemmin en juuri perustanut tälläisistä keitoista mutta tämä oli 5/5. Kermaa ja voita siinä ei varmaankaan oltu säästelty, mutta maku oli loistava. Sattumat koostuivat ainakin katkaravuista ja pienistä savulihapaloista. Tämä vetää vertoja Suomu-tunturin lähellä olevalle Tuulenpesän savuporokeitolle. Pääruuaksi olin tehnyt hieman junttivalinnan ja valitsin hampurilaisen. Ei se huono ollut mutta ei pärjännyt keitolle, annan tästä 3½/5. Henkilökunta oli ystävällinen ja siisti paikka, joten kokonaisuudessaan tätä voi kyllä suositella. Hinta ei ollut kohdallani paha, alku- ja pääruoka ja juoma kustantivat 25€, mutta pihvinsyöjät joutuivat maksamaan tuplaten.

Leipää ja voita.

Kivat aterimet.

Soppa 5/5.

Purilaista. Kaalisalaatti oli pahaa.

Ruokailusta päästyämme metsästimme hetken aikaa taksia. Muistelimme, että mustan väristä taksia ei Tallinnassa kannata ottaa, mutta näimme sellaisen passissa. Kyselimme hintaa, paljonko Telliskiveen maksaisi. Ukko sanoi heittävänsä meidät kympillä, joten suostuimme. Taksi käytti mittaria, ja olisimme päässeet seitsemällä eurolla - ei nyt mikään kovin paha hinta noin kolmen kilometrin matkasta - mutta koska olimme luvanneet kympin niin pakkohan tuo oli pulittaa.

Tallinna vaikutti vieraalta.

Mainoksia.

Telliskiven alue oli itselleni ainakin täysin tuntematon. Se näytti joltain vanhalta tehdasalueelta, joka oli sittemmin muutettu hipsterialueeksi. Täällä oli varmaan ollut aamupäivän aikana jonkinlaista tori- / kirpparimyyntiä, mutta nyt myyjät keräilivät jo kimpsujaan ja kampsujaan kasaan. Aluetta markkinoitiin luovaksi keskukseksi ja tapahtumapaikaksi, mutta emme löytäneet sen enempää luovuutta kuin tapahtumiakaan. Täällä oli leipomo, jossa eräs olisi halunnut käydä tsekkaamassa kotiinviemisiä, mutta tuo oli pahaksi onneksi tänään jostain syystä kiinni. Muutamia kippoloita täällä oli, ja koska ilmakin oli hyvä niin päätimme käväistä nauttimassa pienet oluet.

Telliskiven muraalia.

Lisää muraalia.

Telliskivi.

Ränsistyneitä tönöjä Telliskivessä.

Telliskiven puutaloja.

Kävelimme vielä hetkisen ennen kuin lähdimme takaisin sataman suuntaan. Näimme yhden taksin, joka ei aluksi suostunut ottamaan meitä kyytiin, mutta jäi hetken päästä soittelemaan torvea ja viittomaan meitä takaisin, mutta kuski vaikutti epärehelliseltä emmekä huolineet enää hänen kyytiään. Näimme sitten ratikan tulevan, ja menimme törkeästi pummilla takaisin keskustaan - emme keksineet edes miten liput olisi voinut halutessaan ostaa.

Automobiili.

Junabaari.

Spåralla menimme pummilla.

Pääsimme kuitenkin sakoitta takaisin keskustaan. Mietimme hetken menemmekö vanhaankaupunkiin vai sitten ostoskeskukseen. Päädyimme jälkimmäiseen, kun eräs meistä kaipaili apteekkia. Sellainen löytyikin Kaubamajan läheltä. Sen jälkeen menimme kahville Gustav Cafeen. Muut ostivat myös paakkelsia, mutta itse en niistä niin välitä, joten tyydyin pelkkään cappucinoon. Saimmekin tässä melko tovin kulumaan ja lähtiessä aurinko oli aloittanut jo laskusuuntaisen reitin.

Kauppakeskus.

Julkisivuremontti vois olla jo paikallaan.

Apteekki.

Vanha Postihan se täällä.

Aikaa oli vielä sen verran ennen laivan lähtöä, että menimme Brewdogin baariin. Se oli niin ikään Rotermannilla, aika lähellä lounaspaikkaamme. Vain yksi seurue oli meidän lisäksi ravintolassa, ja sekin lähti pois, joten hiljainen oli tunnelma.

Viimein kello tuli sen verran, että lähdimme satamaan. Väkeä oli jo kertynyt, mutta ei läheskään niin paljon kuin aamulla tänne päin tullessa, eli ilmeisesti monet jäävät tänne oikein yöksikin. Tällä kertaa oli minun vuoroni sekoilla lippuautomaatilla; laite näytti kyllä vihreää valoa, mutta portit eivät auenneet, ja kortti on vielä siitä viheliäinen, ettei sillä pääse enää toista kertaa portista jos ensimmäisen kerran sössii. Tuloksena siis punainen rasti ja virkailijan etsintä. Onneksi sellainen löytyi ja päästi minut sisään.

Aurinko laski ja laiva kotio lähti.

Laivan lähtöaika oli puoli kahdeksalta, mutta lähti kuitenkin taas varmaan vartin etuajassa. Saimme ikkunapöydän josta oli kiva katsella auringonlaskua. Haimme janojuomaa baarista, ja kävimme vuoronperään kaupassa katsomassa jos löytyisi jotain ostettavaa. Vähän se oli pakkopullaa, mutta tulipahan nyt jotain hankittua.

Tax freessä oli halpoja juomia.

Puoli kymmenen kieppeillä olimme takaisin Helsingissä. Takseja ei ollut, joten piti ängetä ratikkaan mukaan, joka oli tietysti täynnä kuin turusen pyssy. Keikkumalla pääsimme Kamppiin, jossa saimme taksin takaisin kotiin. Pitkä päivä ja kävelyäkin tuli kohtalaisesti, mutta ihan onnistunut reissu. Toki nyt osui ilmatkin kohdilleen, kaatosateessa olisi ollut varmaan meininki toisenlainen. Ja se täytyy sanoa, että joka kerta kun Tallinassa käy, niin ovat pykänneet uuden pilvenpiirtäjän kaupungin silhuettiin. Muutenkin ihan fiksun oloinen paikka, kyllä tästä täytyy 4/5 antaa.