531# Eskilstuna, 2

13.7.2017, Thursday, +18, Scattered clouds, Eskilstuna

Heräsimme klo 7.15. Oli tullut nukuttua hyvin, mutta näimme molemmat runsaasti omituisia unia. Kävimme ensimmäiseksi katsastamassa hotellin aamiaisen, joka kuului hotellihuoneen hintaan. Aamiaissalissa oli paljon plunssaisia lapsiperheitä, toivottavasti ei tule tartuntaa. Muuten melko lailla perussettiä.

Aamiainen.

Pp selvitti respasta autotallipaikan ja -kuviot. Kävimme noutamassa yön yli ehjänä säilyneen auton ja veimme sen talliin. Lepäsimme hetken hotellihuoneella ennen kuin lähdimme ajelemaan ensiksi sairaalalle, jossa Pp näki ensi kertaa aikoinaan päivänvalon. Matkasimme Hällbybrunnin kaupunginosaan katsomaan hänen lapsuudenkodin maisemia. Asunto oli viihtyisällä omakotitaloalueella, päiväkoti vieressä. Herätimme ehkä hieman epäluottamusta naapurustossa kun ajelimme ulkomaalaisella autolla siellä kuvaamassa ja yytsimässä. Jatkoimme Volvon tehtaille katsomaan Pp:n vanhempien työpaikkaa ennen kuin ajoimme Torshällaan. Se oli hiljainen, mutta pittoreski paikka jokinäkymällä. Täällä oli myös Cafe Amarant, jonka kävimme tsekkaamassa. Pp sai tällä kertaa munattomat leivokset, minä söin siitä vain marsipaanirinkulan kun en juuri leivoksista edelleenkään niin välitä. Cappucinot kyytipojiksi. Aurinko paistoi ja terassilla kelpasi istuskella. Ruokimme hieman kesyjä varpusia. Palasimme sitten pikkuteitä Eskilstunan keskustaan hotellille huilaamaan ja ottamaan vähän evästä.

Pp:n kotikatu.

Torshälla.

Sorsat herkuttelivat puuklapilla.

Cafe Amarantin leivokset.

Varpunen oli tainnut vetää hieman leivoksia naamariin ennenkin.

Siilejä.

Tunnin verran huilailtuamme otimme taas auton ja menimme hieman kaupungin ulkopuolella olevaan Parken Zoohon. Auton jätimme 300 metrin päähän Tuna Park -ostoskeskuksen maksuttomalle parkkipaikalle. Liput eläintarha - uimala - nöjspark -yhdistelmään maksoi maltaita, yhteensä SEK380 (lippuja ei saanut ostettua erikseen, etukäteen ostettuna olisi saanut SEK20 alennuksen). Huvipuistopuoli oli pienille lapsille suunnattuja (laitteet olivat kesyjä) eikä tämä alue ollut kovin iso, mutta kävimme sen Pp:n pyynnöstä nostalgiasyistä kuvaamassa. Uimapuolella emme edes käyneet.

Eläinpuoli puistosta oli sitä vasten melko laaja, eikä laadultakaan yhtään hullumpi Eskilstunan kokoon nähden. Saimme käveltyä jalkamme muusiksi. Parasta oli Lemurernas värld-alue, jossa pääsi kävelemään kosketusetäisyydellä apinoista. Apinat saattoivat laskeutua puusta ja hypätä olkapäälle istumaan, näimme muutaman tällaisenkin tapauksen. Onneksi meitä apinat eivät pitäneet lajikumppaneinaan ja eivät ehkä siksi tulleet tekemään lähempää tuttavuutta kanssamme. Muutenkin eläintarha oli ihan ok, leijonat olivat saaneet ruokaa ja niiden ruokailua oli kiva seurata. Ainoa miinus ehkä ravintelista, joka oli jo puoli neljän aikaan kiinni - eläintarha suljettiin klo 18. Mutta 4/5 tästä voi antaa.

Apina.

Pitkäkoipinen.

Jellona potkan kimpussa.

Kisset.

Magnustit.

Mieleen tulee yksi hevosaiheinen vitsi...

Hiukan meinasi vettä ripeksiä eläintarhavisiitin aikana, mutta emme onneksi pahasti kasvaneet. Palasimme sitten takasin hotellille viemään auton talliin ja suuntasimme itse illalliselle torin reunalla olevaan Akropolis-nimiseen kreikkalaiseen ravintolaan. Söimme lasitetulla terassilla, siinä oli lämmin istua vaikka tuuli vonkui nurkissa. Ruokavalintana päädyimme molemmat pitzeen, sellainen irtosi SEK119 / lätty. Juomaksi valitsin stark öliä, Eriksbergin 5,3% olutta puoli litraa. Pitzet poikkesivat hieman nettisivuilla olleesta ruokalistasta, mutta valitsin taco-pitzen. Pitze ylitti kaikki odotukset, tämä oli toiseksi paras pitze jota olen ikinä syönyt (paras oli Madeiralla). Kastikkeet tulivat vielä eri kipoissa (gräddfil, tzatziki ja salsakastike), joka toi mukavan erikoisen lisän. Jälkkäriksi Irish coffeet; sai valita ottiko 4cl vai 6cl whiskey, tyydyimme pienempään annokseen. Hyvää oli sekin. Tarjoilijat myös ystävällisiä. Joten jos ei keksi muuta syytä tulla Eskilstunaan, niin tässä ravintolassa ainakin yksi. Lasku oli SEK550, annoimme 600.

Pitze 5/5.

Pitzekastikkeet.

Teimme vielä pienen kävelykierroksen ennen kuin palasimme hotellille. Naapurihuoneeseen oli tullut lapsiperhe; täällä oli jenkkityyppinen hotellihuoneratkaisu, eli huoneesta meni suoraan ovi naapurihuoneeseen joka taas aiheutti sen ettei äänieristys ollut aina paras mahdollinen. En tiedä kuinka iso kakaralauma naapurihuoneeseen oli saatu ängettyä, mutta kärsivällisyys ja hiljaisuus ei tuntunut kuuluvan tämän perheen hyveisiin.