torstai 27. heinäkuuta 2017

530# Eskilstuna, 1

11.7.2017, Tuesday, +17, Wet, Helsinki, Finland


Sähköisen taidon tonnikala.

Kesäloman aika oli taas käsillä ja reissua pukkaa. Meillä oli Pp:n kanssa ollut tarkoitus jo pitkään mennä käymään hänen varhaislapsuus- ja syntymäkaupungissa Eskilstunassa, Ruotsissa, ja viimeinkin olimme saaneet laivamatkan ja hotellin buukattua. Omatoimimatka siis tiedossa, Pp:n autolla. Minun velvollisuus oli vain istuskella pelkääjän paikalla. Ja mikäs siinä on istuessa, kun Pp on melkoisen hyvä ajaja.

Sateisena tiistai-iltapäivänä Pp haki minut kämpiltä, ja hyvä niin koska tavaraa oli melkoisesti tulossa taas mukaan. Ajoimme ruuhkattoman Helsingin halki Katajanokan terminaaliin. Pp suosi aina Viking linea Siljan sijaan; tällä kertaa terminaalin sijainti Ruotsin päässä sopi muutenkin matkasuunnitelmaamme huomattavasti paremmin. Olen ollut ehkä viisi kertaa Viking Linellä, ja aina Gabriella-paatilla, en koskaan Mariellalla. Eikä tähän tullut muutosta tälläkään kertaa. Autopaikan check in löytyi Skattalta helposti, ja paperihommat meni läpi nopeasti. Klo 16.20 olimme jo checkanneet itsemme sataman puolelle sisään, mutta sitten alkoikin liki parin tunnin tuskallinen odotus. Todennäköisesti Gabriellan taakse tullut Viking Line Fstr -laiva aiheutti satama-alueelle jonkinlaisen härdellin, emmekä siksi päässeet ajamaan laivan sisään ennen kuin vasta klo 18, jonka uskoimme olevan lähtöaika. Toisin sanoen, laiva taisi hetkisen myöhästyä. Jouduimme tietysti vielä hattuhyllylle, joka tarkoitti sitä, että pääsisimme poistumaankin laivasta vasta viimeisten joukossa. Ovi oli 4.1; tuo kannatti laittaa mieleen, sillä auton hävitti äkkiä tänne jos ei ollut ymmärtänyt ottaa sijaintiaan ylös. Seuraavana päivänä näimmekin, miten joku pariskunta etsi henkilökunnan kanssa autoaan.

Lähdön hetkeä Terminaalissa.

Hyttimme oli viidennessä kerroksessa, olimme ottaneet ikkunallisen hytin vaikka se hieman ylimääräistä maksoikin. Vettä satoi ulkona kuin aisaa. Laiva lähtikin lähes heti kun pääsimme heittämään kamat hyttiin, joten mekin menimme katsomaan baarin tarjonnan ja lähtödrinksuille kippolaan. Wine baarista otin Pp:lle shampanjan ja itselleni tuopin ja vielä sen jälkeen jotkut paukut molemmille. Kävimme sitten hytissä vessassa ja sen jälkeen odottelimme Grill-ravintolaan syömään pääsyä. Jostain syystä päädyin Chicken tortilla-sapuskaan, se oli katastrofi. Jo ulkonäöstä piti antaa 1/5, maistamatta. Se oli poltettu mustaksi, lisukkeita ei oikein ollut; papumuhennos oli jonkinlaista lientä, salaatinlehti oli kokonaisena yms. Pp otti lihan ja se näytti huomattavasti paremmalta. Tarjoilu oli ystävällistä. Kävimme kaupassa törsäämässä rahoja ja istuskelimme baarin puolella. Suht vähän oli väkeä laivalla. Sumu oli ulkona kova, nukkumaan kävimme joskus puolen yön jälkeen.

Ikkunallinen hytti se olla pittee.
Drinksut.
Kana oli ruskettunut.
Sateli.
Gintonic yökerhon humussa.

Yöllä heräilin muutaman kerran, ensimmäisen kerran kuumuuteen. Pp oli säätänyt hytin ilmastointilaitetta juuri ennen nukkumaanmenoa. Piti laittaa hiukan jäähdytystä kehiin. Sen jälkeen onnistuin nukkumaan taas pari tuntia, kunnes laiva saapui Maarianhaminaan joskus aamuyön tunteina. Ulkona satoi kaatamalla, olipa kiva ettei tarvinnut lähteä vuoteesta vielä mihinkään. Olkapäätä ja selkää hieman särki, mutta nukahdin vielä uudelleen ja nukuin melko hyvin aamuun saakka.

Herättyämme menimme buffet-aamiaiselle, maksoi 11,50€ / naama, ihan siedettävä hinta minusta. Sali oli täynnä porukkaa. Otin itselleni nakkeja, lihapullia, pekonia, juustoa, metwurstia ja karjalanpiirakoita ja pari kuppia kahvia. Laatu nyt ei ollut mikään hääppönen, mutta kyllä sen nyt söi ja sai siitä energiaa pitkälle päivään.

Ruotsiin tultaessa kelikin parani.
Aamiainen.

Hetken aikaa kävelimme laivan kannella maisemia katsomassa, Tukholma alkoi jo näkyä. Saaristo oli aika kiva. Palasimme sitten hyttiin ja laitoimme kamat kasaan ja lähdimme autolle n. 15 minuuttia ennen laivan saapumista satamaan (asiasta kuulutettiin). Satamassa oltiin aikataulun mukaisesti klo 9.50. Kiire nyt ei sinällänsä ollut kun  pääsimme tosiaan vasta viimeisten joukossa ajamaan laivasta ulos. Satamassa piti ajaa muutama rundi ennen kuin sieltä pääsi pois. Puhallusratsiaa ei ollut - Ruotsissa promilleraja on 0,2 joten tarkkana sitten brenkun kanssa.

Living room - The Lounge.
Stockis alkoi näkymään.
Hattuhyllyltä päästiin vasta viimeisten joukossa.

Terminaalista oli helppo päästä Göteborgiin johtaville moottoriteille E4 ja E20, muutama liittymä siinä oli ja liikenneympyrä samaten. Monet liikenneympyrät olivat Ruotsissa kaksikaistaisia, minusta sellainen on hämäävää, mutta kai siinä joku logiikka on. Meillä oli navigaattori, se neuvoi hyvin. Tietulleja ei näkynyt, mutta on todennäköisesti jotenkin automatisoitu, eli lasku voi tulla perästä päin. Suomen sateet olivat jääneet taakse, keli oli puolipilvinen ja lämpöä ehkä n. +20. Autoja oli liikenteessä yllättävän paljon, vaikka ei ollut enää ruuhka-aika, ja muutenkin luulisi, että myös svenssonit olivat pääosin lomia viettelemässä.

Pp ajeli itsevarmasti kohti Eskilstunaa. Södertäljen kohdalla Göteborgiin menevä tie jakaantui kahtia, toinen meni etelämpää ja toinen pohjoisempaa reittiä, joskin jälkimmäinen ei olisi koko matkaltaan moottoritietä. Me otimme tämän E20-tien. Liikenne hiljeni huomattavasti, ja nopeusrajoituksetkin antoivat enempi myöden. Puolentoista tunnin jälkeen olimme perillä, mitähän etäisyys Tukholmaan olisi ollut, ehkä 120 kilometriä.

Ruotsalainen motari.

Keskusta vaikutti suht pieneltä, kuten arvata saattoi. Etukäteen olisin veikannut kaupunkia mielikuvissani ehkä Hämeenlinnan kokoiseksi. Kaupunkia halkoi joki, hotellimme Comfort Hotel Eskilstuna sijaitsi juurikin tässä.

Perussiisti hotellihuone.
Hotellihuoneen ikkunasta avautui näkymä joelle.

Respan likkaa sai hetken odotella. Saimme huoneen heti, vaikka kello oli vasta puolen päivän paikkeilla. Pp puhui respan kanssa sujuvaa ruotsia, mä en olisi ymmärtänyt mitään. Veimme tavarat huoneeseemme, joka oli toisessa kerroksessa. Vaikutti ihan suht siistiltä perushotellilta, vaikka kylppäri dunkkasi lievästi kuivuneelta viemäriltä, eikä jääkaappia ollut. Autopaikankin saisi vasta seuraavana päivänä, joten kävimme viemässä auton parkkiin läheiselle pysäköintialueelle, joskin halpaa pysäköinti ei ollut, se kustansi SEK150. Onneksi automaatti hyväksyi luottokortin, ei sitä olisi rahalla voinut maksaakaan.

Aloitimme tutustumisen kaupunkiin. Minä en ollut täällä koskaan ennen ollut, Pp oli käynyt viimeksi 10 vuotta sitten. Ensiksi menimme kirjastoon. En olekaan käynyt koskaan kirjastossa muualla kuin Suomessa. Samanlainen se oli kuin meilläkin, mutta melko suuri pikkukaupungin kirjastoksi. Suomalaisiakin teoksia oli lainattavissa, jopa Kotikatu-televisiosarja DVD:näkin.

Eskilstuna.
Kirjasto.
Kielivalikoimaa piisasi.

Kävelimme hetken kylillä. Keskusta-alue käsitti pari kävelykatua sekä torimallisen alueen. Laidalla oli Coffee by George-niminen kippola, joka mainosti myös lounasta. Tilasimmekin makoisat spaghetti bologneset, hintaan SEK180. Menimme Gallerian-ostoskekseen ja kävimme Hemköp-ruokatavarakauppaan ja ostimme sipsejä ja limuja. Ruotsissa ei myydä kaupassa kuin ykkös- ja kakkoskaljaa, joten sellasta moskaa ei tehnyt mieliä ostaakaan. Etenkään kun ei ollut sitä jääkaappia hotellihuoneessa.

Tori.
Lounasspaghetti.
Ruotsalaisen ruokaupan vihannesosasto.

Kuvasimme vähän jokirantaa ja palasimme hotellille lepäämään ja surffaamaan netissä, ja tappamaan maailman suurimman hämähäkin. Telkkarin virtanäppäin ei toiminut kaukosäätimestä, mutta onneksi lähti toimimaan television virtakytkimestä. Netti pelasi hyvin.

Hotla.

Hetken levättyämme suuntasimme kävelemään jokirannan puistoon. Siellä oli pultsareita, osa taisi olla suomalaisia. 70-luvulla täällä oli ollut Volvon tehtaita - ja taisi olla vieläkin - jossa oli ollut paljon suomalaisia töissä. Siltä ajalta varmaan jäänyt muutamia finnejä tänne edelleenkin pyörimään.

Ruusutarha.
Myrornat olivat tykästyneet tähän kasviin.

Kuvasimme hienoja kukkaistutuksia, joista osa oli jo ehtinyt tosin vähän lakastua. Menimme Rademachersmedjorna-alueelle, jossa oli vanhoja punamullalla maalattuja hirsitaloja 1600-luvulta. Nyt näissä oli museota ja pajaa ja myymälää, ravintola ja kahvila. Saimme tilattua oluen ja rosé-viinin, niitä oli mukava nauttia ulkona auringonpaisteessa. Kävelimme sitten takaisin keskustaan, ja poikkesimme Cityhuset-ostariin ja siellä Amarant-kahvilaan, jonka leivoksia Pp himoitsi. Harmi vaan, että olivat nyt muuttaneet reseptejä ja lisänneet ainesosaksi munan, jolle hän oli allerginen. Tyydyimme sitten pelkkiin cappucinoihin.

Rademachersmedjorna.
Kävelykadun patsaita.

Kävimme katsastamassa Åhlensin tavaratalon tarjonnan, jossa jotkut pennut tulivat kinumaan meiltä rahaa. Kävelimme kaupungin halki vanhaan kaupunkiin. Minusta oli hassua, että täällä oli sellainenkin, joskin se oli hyvin pieni. Porvoon näköinen paikka joen varrella, mutta hiljainen. Koitimme etsiä Pp:n vanhaa dagista, mutta sitä ei löydetty, oli todennäköisesti purettu. Palasimme sitten hotellille. Otin suihkun, viemäri innostui haisemaan enemmän. Katselimme hetken telkkaria ja söimme sipsejä.

Vanha kaupunki.

Lähdimme vielä illemmalla pienelle kävelylle, vaikka Pp:n kengät hiersivät. Vastapäisessä puistossa joen toisella rannalla oli joka kesäkeskiviikkoinen picnic-jutska (säävaraus). Ihmisiä oli puiston täydeltä, istuivat vilteillä, joivat juomia ja kuuntelivat livemusaa. Kävimme Ica-kaupassa hakemassa Pp:lle laastaria koipisiin, minulle kakkoskaljaa, lisää sipsejä ja Pp:llekin joku juoma. Palasimme hotellille klo 21. Kyllä jo väsyttikin, yllättävän raskas päivä. Netti lakkasi toimimasta puhelimestani, se hiukan sapetti.


Eskilstunaa halkoi joki.
Piknik-meininkiä.
Kakkosbissee.

2 kommenttia:

  1. Kyllä siellä autossa kannattaa olla ajoissa, vaikka pääseekin viimeisten joukossa laivasta. Me oltiin joskus muutaman minuutin myöhässä ja se kävelysilta, jota pitkin olisi päässyt sinne parvelle, oli otettu alhaalla menevien rekkojen takia pois. Nähtiin että kauempana on toinen silta ja lähdettiin etsimään sitä. Kun päästiin sinne, niin sekin oli otettu pois. Paniikissa kyseltiin henkilökunnalta miten päästään autolle. Laskivat sillan kun rekat olivat menneet. Päästiin omaan autoon sisälle noin sekuntia ennen kuin edellä oleva auto lähti liikkeelle. Sen jälkeen ollaan aina oltu ajoissa paikalla.

    VastaaPoista