414# Malaga, 6

21.8.2015, Friday, +25, Scattered clouds, Málaga, Spain

Heräsin neljältä, valvoin tunnin, sitten torkahtelua. Nousta piti klo 6.30. Rikollisen aikaista. Otin pikasuihkun, kamat kasaan ja ei kun menoksi. Tänään ei ehtinyt nauttimaan edes aamiaista, sillä tarjoilu alkoi vasta klo 7.30. Maksoimme respaan hotellilaskun, joka oli neljä aamiaista kertaa kolme henkilöä + minibaarin antimia. Yhteensä 176,20€. Karsea summa.

Oli vielä pimeää kun kävelimme asemalle. Kello oli 7.20, mutta väki istui vielä baarissa dokaamassa. Asunnottomat nukkuivat kivipaadeilla taivasalla. Juna-asemalla ostimme automaatista junaliput, eivät olleet kallistuneet viiden päivän aikana. Ehdimme edelliseen junaan mihin meidän oli tarkoitus keretä. Vain muutama matkustaja ja nekin olivat kännissä kuin käet. Hesassa olisi metrot pullollaan tähän aikaan arkiaamusta töihin kiirehtiviä ihmisiä. Täällä vain muutama yön läpi dokannut känniläinen ja lentokentälle menijöitä.

Matka kentälle kesti totutun 10 minuuttia. Lähtötiski ei ollut vielä auki, eikä mikään aamiaispaikkakaan, joten sekin lykkääntyi vielä. Porukoilla - etenkin mutsilla on aina taipumus tyttömäiseen hätäilyyn, joka sitten näkyy asemilla notkumisena.

Viimein lähtötiski avattiin. Vähän siinä oli jonoa, joka kuitenkin imaisi itsensä nopeasti. Sitten turvatarkastukseen. Mikään ei piipannut ja olin jättänyt nesteetkin ruumaan. Silti tai ehkä juuri siksi jouduin satunnaiseen pistotarkastukseen. Tutkivat kaikki kamat tarkoin, mm. lompakon sisällön, Fisherman Friends-pastillipussin sisällön, kirjan sivut jne. Huh huh. Viimein päästivät kuitenkin jatkamaan matkaa.

Ensiksi syömään englantilainen aamiainen, jossa äreä naismyyjä mätti kamat lautaselle. Ystävällisempi nainen laskutti ja kaatoi kahvia. Sen syötyämme olo ja mielikin koheni hieman. Käytiin vielä ottamassa aamukaljat pubissa, jotta varmasti olisi kunnon wc-hätä koneessa.

Paikkamme olivat rivillä 23 eli aika takana. Taaksemme tuli viisihenkinen venäläisperhe. Pennut istutettiin juuri meidän taaksemme. Niistä lähti tietysti kova meteli ja potkivat koko ajan penkkejämme ja pierivät venäläisiä pierujaan. Nukkumisesta ei siis tullut mitään. Yllättävää kyllä, koneessa oli wlan, joten pääsi sentään tabletilla surffaamaan. Ensimmäistä kertaa käytin nettiä lentokoneessa, kiitokset vaan Norwegian. Koskahan ilmainen netti Finnairille? Toki se oli hidas kun sitä monet käyttivät ja kaista kapeni, mutta silti.

Söin saman bagelsin kuin tullessamme, join veden ja shampanjan ja vielä kuoharin toisella tarjoilukierroksella. Vessassa riitti kertakäynti. Olli Lindholm oli koneessa taas. Muuten matka meni huutoa kuunnellessa ja potkuja vastaanottaessa.

Kone laskeutui vartin etuajassa aurinkoiselle Helsinki-Vantaan lentokentän kauimpaiseen nurkkaan. Bussikuljetus sisätiloihin, mutta jostain syystä busseja oli käytössä vain yksi. Ensimmäiseen emme mahtuneet ja toista bussia piti odotella tuhottoman kauan.

Matkalaukut tulivat kuitenkin heti. Sitten päätettiin taksin sijasta kokeilla VR:n uutta mahtavaa kehärataa. Tässä muutamia huomioita:

1) Juna-asemalle oli kentältä 850 metrin matka. Mä luulin, että juna-asema olisi esimerkiksi lentokentän pohjakerroksessa tms, mutta eihän se nyt niin helppo voi olla. Sinne olisi päässyt  bussilla (ihmettelenpä vain miten juna-asemaa voidaan kutsua lentokentän juna-asemaksi, jos se on niin kaukana että tarvitaan bussikyyti?), mutta päätimme jaloitella hieman kun koneessa oli tullut istuttua niin pitkän. Se oli virhe. Tie muuttui soratieksi. Ei helvetti sentään? Talvellako sitten kävellään loskassa ja jäässä ja räntäsateessa?

2) Itse asema oli tosi syvältä (pun intended). Luulimme junalaiturien olevan yksien liukuportaiden päässä, mutta niitä oli ainakin neljät ja sen jälkeen vielä lisää kävelyä spiraalinmallisessa alaspäin viettävässä tunnelissa. Mainostivat kyllä, että joskus avataan joku järkevämpi sisäänkäynti lentoasemalle, mutta saas nähdä. Nyt vaikutti todelliselta flopilta.

3) Pelkkä Vantaan sisäisen lipun ostaminen ei automaatista voinut tietenkään onnistua vaan oli jostain syystä pakko ostaa seutulippu.

4) Hiekkaharjun kohdilla juna pysähtyy. Kuski kuuluttaa että ajolankaan ei tule virtaa. Odottelemme ehkä kymmenen minuuttia.

5) Vähän ennen Pukinmäkeä juna pysähtyy jälleen. Edellä ollut juna on kuulemma lauennut. Ei tietoa odotusajasta. Kuluu 45 minuuttia, edelleen pysähdyksissä. Sitten kuulutettiin, että palaamme takaisin edelliselle asemalle, vaihtakaa junaa asemalla.

6) Seuraavassa junassa niin ikään ongelmia. Ei voida pysähtyä kaikille asemille. Ei onneksi haittaa meidän kulkua.

7) Luonnollisesti kaikki kuulutukset pelkästään suomeksi. En tiedä miten ulkolaiset turistit sitten pärjäsivät, mutta saavatpahan tervetulotoivotukset Suomeen. Aikaa lentokentälle saapumisesta kulunut 2 tuntia 15 minuuttia, ja edelleen matkalla. Ei enää ikinä lentokenttäjunaa, se on varma. 0/5.

Mutta Espanja sitä vastoin kokonaisuutena ylitti odotukset. Oikein mukava paikka, lämmintä. Hotelli keskeisellä paikalla ja siisti. Hommat toimivat eikä ollut mitään mañana-meininkiä. Annan täydet 5/5 pistettä.