833# Korfu, 3

15.7.2024, Monday, +36, Scattered clouds, Dassia, Greece

 

Kylläpä nukutti maireasti. Pp meni taas aamu-uinnille ja minä jatkoin hetken makkoomista. Vähän ennen yhdeksää menimme aamiaiselle, joka oli huonompi kuin edellisenä päivänä. Lisäksi holtittomasti yskiskelöitä oli kovasti. Sen jälkeen fundeerasimme jonkun aikaa mitä tekisimme; päätimme käydä katsastamassa Kato Korkianan kylän, jossa oli jonkunlainen taidemuseo. Tuntui hämmästyttävältä, miksi pienessä vuoristokylässä olisi minkäänlaista museota. Vaikka oli maanantai, toivoimme sen olevan auki, ja ainakin se tarjosi meille jonkunlaisen päämääräkohteen jota tavoitella. Matkaan lähdimme kymmeneltä. Se oli tietysti ylämäkeä koko matkan ja jo tähän aikaan aamusta oli poskettoman kuuma. Kaskaat sirittivät äänekkäästi ja meininki oli niin kreikkalainen kuin olla voi.

Etelän puustoa.

Rypäleitä tulossa.

Museota kohti.

Museolle oli kuitenkin vain 1,4km matka ja se meni yllättävän kevyesti, ja kaiken lisäksi paikka oli vielä aukikin. Sisään maksoi vitosen /naama, museokortti ei kelvannut täällä. Näyttelyitä oli kolmessa eri kerroksessa, ensimmäisessä oli ilmeisesti ne parhaat. Vanhimmat teokset olivat 1700-luvulta, tärkein oli El Grecon ristimaalaus. Ylemmissä kerroksissa oli jotain nykyaikaista omituisuutta. Ulkoa tullessa hikinorot olivat juosseet selkää pisin, täällä museossa oli enää 28 astetta lämmintä niin pääsi vähän vilvottelemaan. Annoimme museosta arvosanat 2/5, Pp 3/5. Miinusta tuli kun iso osa tauluista oli "lainassa" parempien paikkojen museossa - ja epäilemättä ne parhaat - eikä kaljaakaan saanut. Ketään muuta asiakasta museossa ei ollut, joten se oli kokonaan meidän.

Museon mainoskyltti oli nähnyt parempiakin päiviä.

Epäilys perillepääsystä alkoi jo arveluttamaan.

Oikeassa paikassa oltiin.

Museorakennus.

Näyttelysali.

El Grecon taidonnäyte.

Kivikasoja kuumassa.

Uudempaa taidesuuntausta.

Paitaidetta.

Kävelimme Joy's -nimiseen kippolaan, ja istahdimme terassille. Aluksi ynseä mutta sitten mukavaksi muuttunut nainen oli tarjoilijana. Tilasimme frappet ja itse otin vielä Ice tean, molemmat olivat huippuhyviä. Pääskynen oli duunannut pesän terassin lampun päälle juuri päiden yläpuolelle, ja ruokki ahkerasti pentuja. Ne näyttivät jo varsin täysikokoisilta, joten varmaankin ukottivat vielä pääskysvanhempiaan, ettei tarvitsisi lähteä pesästä. Täällä ei muutenkaan turisteja ollut joten autenttisesta meiningistä 5/5. Tulimme hyvälle mielelle, ja kävimme vielä supermarketissa ennen kuin palasimme takaisin alas hotellille. Aurinkorasvauksen lisäyksen jälkeen painelimme uimaan. Kivikkorantaviiva ahdisti aina vaan, ja haimme hieman sivuummalta vähän parempaa mereenastumispaikkaa, mutta palasimme lopulta alkuperäiselle paikalle.

Joy's cafe.

Kahvetta ja jääteetä.

Kahvilan vuvve otti lepiä.

Huh hellettä!

Melkoinen esitys pihamaalla.

Kivannäköinen supermarketti.

Hupiheinääkö täällä myydään :|

Lepäilimme hetken ja lähdimme sitten kävelemään rantaa toiseen suuntaan. Oli todella kuuma ja kävelimme itsemme lähes uuvuksiin, mutta saavuimme lopulta Red Penguin-baarin kohdalle. Siellä ei ollut muita asiakkaita, mutta ukkeli viittoili meidät tervetulleeksi. Otimme Cheese & Ham-toastit ja mojitot. Niiden valmistukseen meni melko tovi aikaa. Toastit olivat vähän kuivahkot, mutta mojitot oikein hyviä ja tymäköitä. Tarjoilijaukko myös miellyttävä. Arvosana kippolasta 4/5.

Lounaskippola.

Mainosta oli, ei asiakkaita.

Red Penguin "sisältä".

Katunäkymä kippolasta.

Pientä hiukopalaa kera mojiton.

Sitten kävimme vielä kaupassa ostamassa vähän vesiä; palasimme hotelliin ja menimme uudelleen uimaan. Otin sitten vähän paremman suihkun ja sen jälkeen relasimme parvekkeella ja joimme edellisenä päivänä ostamamme Cair-skumpan naamariin ja söimme samalla vinegar-sipesejä. Joku soitti minulle Ruotsin suuntanumerosta, ja vähän arvelutti vastata, mutta siellä oli paikallisoppaamme. Oli ehkä aavistuksen verran tyrttyyntynyt kun emme olleet tulleet hotellivisiitille, ja koska olimme ainoat asiakkaat täällä, hän oli pelkästään meidän takia joutunut tulemaan tänne. Mutta rehellisyyden nimissä emme muistaneet koko opastapaamista emmekä olleet sille mitenkään erityisesti ilmottautuneet.

Cairia, sano.

Tästä intoutuneena ilmoittauduimme sitten Apin kautta retkelle. Meidän piti buukata itsellemme Paxos & Antipaxos -retki torstain lähdölle, mutta sitä ei ollut enää saatavilla. Perjantaina emme halunneet lähteä koska se olisi viimeinen päivämme täällä, joten buukkasimme sitten toisen retken keskiviikolle ihan kuin kompromissiksi.

Skumpan juonnin jälkeen lähdimme etsimään Karda-nimistä illalliskippolaa. Pienen harhailun jälkeen sen löysimmekin (lähinnä sen vuoksi kun olimme harhailla leirintäalueelle jonne joku muija kielsi meitä menemästä). Ravintola paljastui täys-flopiksi joten emme jääneet sinne vaan menimme hätäratkaisuun Ambrosiaan. Sekin arvelutti meitä melkoisesti kun siellä ei ollut muita asiakkaita. Jostain syystä ravintola kuin ravintola niin olimme ainoat asiakkat, ja sellaiseenhan ei pitäisi jäädä mutta minkäs teet? Päätimme jäädä sinne kuitenkin, ja tarjoilijan tuttavan koira meinasi vielä syödä ensin meidät. Pyysivät kuitenkin anteeksi ja veivät vuvven veke, vaikka ei se meitä olisi haitannut. Tarjoilija kysyi mistä olemme ja yllättyi kun kuuli vastauksen, sanoi ettei muista koskaan täällä käyneen finnetyyppejä, vain saksalaisia. Olisimme ottaneet pastitsadan, mutta sitä ei ollut. Harmi. Jouduimme tyytymään souvlakeihin; Pp otti kanasouvlakin ja minä porsaan. Ihan hyviä nekin olivat. Saimme lisäksi talon tarjoamat Mastiha-snapsit, ensimmäiset kaupanpäälliset täällä ollessamme (Kreetalla sai aina jonkun drinksun kaupan päälle mutta täällä ei sellaisten päälle ymmärretty). Ruuat maksoivat 28,50€, annoimme 4,50€ tippiä kun ukko löi summan jopa kassaan, tarjosi juomat ja oli muutenkin ystävällinen. Hiki oli laiskan syödessä; vielä klo 21 luvattiin +34 astetta, joten oli melko tuskaisaa vetää sitä illallista naamariin. Sitten äkkiä hotellihuoneeseen vilvoittelemaan ja iltaa viettämään.

Illalliskippola Ambrosia.

Illallissouvlaki.