800# Kaakkoiskulmalla, 3

15.9.-16.9.2023, +12, Wet, Kitee

Perjantai:
Syyslomaa pukkasi, ja alkuun sopi pieni rauhoittuminen maaseudun rauhassa, joten olin pyytänyt porukoita buukkaamaan meille korpimökin joko Pieksämäen läheltä tai sitten Kiteen läheltä. Pieksämäki olisi ehkä hotsittanut hieman enemmän aluksi, mutta mökkiä ei ollut enää saatavilla ("kesähän on jo ohi"), mutta ukko löysi hyvältä vaikuttavan mökin 25 km Punkaharjulta Lomarenkaan kautta, Haapaniemi-nimisen.

Mulla oli perjantai jo vapaata, mutta ukolla oli monttubileet ensin kymmeneltä lusittavana. Matkaan pääsimme kahdeltatoista; olin vetkutellut pakkaamisen kanssa, ja sain hädin tuskin kamat kasaan. Tarkoitus oli olla mökillä maanantaihin, joten siihen nähden kamojen määrä oli taas ylimitoitettua, hyvä kun saimme kaiken mahtumaan autoon.

Ukko ajoi lähes koko matkan, hyvä niin. Ensimmäisen kerran pysähdyimme Kymen Paviljongissa nauttimaan noutopöytälounaan á 12,50€. Monesti käymme Pp:n kanssa syömässä täällä mökkiviikonlopun päätteeksi, ja safka on ollut ihan jees, mutta noutopöytä oli tällä kertaa aika huono, arvosana 2/5. Pyörähdimme myös Pentikin myymälässä, mutta ukko kauhisteli hintoja eikä meillä muutenkaan ollut mitään ostettavaa sieltä. Jatkoimme sitten eteenpäin; matka eteni vauhdikkaasti ja pysähdyimme seuraavan kerran vasta Lohelassa, Ruokolahdessa. 80-luvulle jymähtänyt paikka, mutta aika viihtyisä sellainen. Siinä toimi kalasavustamo, ja sellainen hyvä savunhaju paikassa leijailikin. Otimme kaffet, ukko ja mude jakoivat pienen paakkelsipalan.

Lohelan kalasavustamo.

Seuraavaksi ajoimme itärajaa pitkin Parikkalaan, jossa kävimme tankkaamassa ja mutsin kanssa kaupassa. Pääosan ruuista he olivat tuoneet jo mukanamme, joten ostimme vain vissyä, maitoa, sipsiä yms. Pikkukylän meininkiä oli aistittavissa melkoisesti paikassa, huh sentään. Olen alkanut itsekin harkitsemaan "Hesestä" poismuuttamista - punavihreät voivat jäädä nauttimaan kaikesta sellaisesta jota itse en halua todistaa - mutta ehkä Parikkala ei ole minua varten.

Ajoin Parikkalasta eteenpäin 46 km mökkiomistajan luo. Monesti itse omistajaa ei tarvitse tavata ollenkaan, mutta täällä piti. Onneksi tapaaminen oli vain pikainen avainten luovutus. Ukko yritti kysellä ajo-ohjeita mökille, mutta emme oikein saaneet niitä, päin vastoin omistaja tuntui ihmettelevän "Miten työ nyt ette sinne osaisi". Matkaa oli 2,3 km, mutta käytimme seuraavan puoli tuntia oikeaa mökkiä etsien, kävimme muutamankin väärän mökin pihalla kääntymässä. Juuri ennen epätoivoa löysimme kuitenkin oman mökkimme.

Mökki oli todella siisti ja upea. Muutamia epäkohtia oli, toisessa makkarissa oli parivuode mutta mulla ei ollut lakania siihen vuodekokoon - yläkerrassa olisi ollut erilliset sängyt, mutta en halunnut asettua sinne. Seuraavaksi valot tuottivat ongelmaa; keittiöön ei saanut valoja eikä myöskään liesituulettimeen. Ajateltiin, että varmaan sulake pamahtanut, mutta sulaketaulu oli lukkojen takana, joten ei auttanut sitten kun soittaa itse omistajalle. Minua vähän nauratti kun hän mukamas ihmetteli ääneen "Jo on mysteeri", vaikka takuuvarmasti tiesi missä vika ja miten se korjataan, kunhan halusi brassailla fiksuudellaan. Eipä siinä, teen itse samaa monesti duunissani, joten menkööt. Saunan lämmitys sujui niin ikään hitaasti. Järvivesi oli sentään 16-asteinen - järvenä toimi yksi Suomen suosikkijärvistäni, Puruvesi.

Mökki.

Olkkari.

Keittiö.

Master bedroom.

Sähkökiuas :(

Terassi.

Mökkiranta.

Puruvesi.

Syötiin äiteen tekemää lihapiirakkaa ja nakkiloita yms. Sauna oli lämmennyt 70 asteeseen, ei se oikein sen kuumemmaksi tullut. Kyseessä oli sähkösauna, mikä oli pieni pettymys. Ja tietysti Harvian kiuas, joka on vähän niin kuin kahvinkeittimien moccamaster, täyttä sheissea. Kävin kolmesti uimassa, laiturille asti ei ollut valoja ja ilta oli pimentynyt joten vähän pelotti mennä mustaan järveen. Laiturille vähän liiankin pitkä matka, osin maastoa joten kusiluistimia piti käyttää ja kylmeni jo ihokin siinä. Laiturin päässä oli uimaraput, mutta portaita oli vain muutamia, ja nekin liukkaita kuin mitkä (puiset portaat). Koska raput olivat paria askelmaa liian lyhyet, oli hankala mennä veteen kun piti melkeinpä hypätä uimasilleen. Mutta mukavaa oli silti.

Loppuilta sitten telkkaria yms.


Lauantai:
Vähän huonosti nukutti. Mulla oli muutamaan otteeseen niin jumalattoman kuuma, porukat puolestaan valitteli kylmyydestä. Ehkä mulle oli sitten osunut joku superpaksu untuvatäkki tms. Aamuyöstä nukutti vähän paremmin. Heräilin joskus kahdeksan kieppeillä kaatosateen rummuttaessa kattoa. Sadetta olikin luvattu iltapäivään saakka.

Mude loihti aamiaisen, ja sitten vielä tunnin verran riitti aikaa lollerointiin. Klo 12:ksi olin varannut parturin Kiteeltä; mulla oli edelleen maakuntaparturihaaste menossa, ja tänään ajattelin saada hommattua Pohjois-Karjalan, se olisi jo yhdeksäs maakuntaparturi. Matkaa Kiteelle oli 55 km, mutta alkupätkä oli hidasta hiekkatietä, joten varasimme yli tunnin aikaa. Auto tietysti kuraantui kovasti saviteitä ajellessa, mutta ei voi mitään.

En muista että olisin ennen Kiteellä käynytkään. Ei mikään hääppöinen paikka. Meille jäi vielä vähän aikaa kierrellä kyliä ennen parturia, mutta paikkakunta näytti käsittelevän vain pari kauppaa ja apteekin. Ei ollut oikein edes mitään ravintolaa tai pubia. Porukat meni sitten kahville (sellainen sentään löytyi), kun itse menin parturiin. Vähän jännitti, mutta turhaan, parturi oli ihan mukava maalaislikka mukavine murteineen ja leikkuukokemus myös onnistunut. Annan arvosanaksi taas 5/5. Maksoikin alle kolmekymppiä ja sai vielä S-bonukset päälle, kun oli S-marketin parturi (se oli minusta aika kummallista).

Missä on kaikki?

Parturi sijaitsi S-marketissa.

Heti pääkadulta avautui landemiljöö.

Parturista päästyäni käytiin ensin kaupassa täydentämässä vähän juomavarastoja ja sitten käytiin ajelemassa kylänraitilla. Kirkko käytiin katsomassa, joka tietysti suomalaiseen tapaan oli kiinni. Koitimme löytää Kiteejärven rantaan, mutta eipä sielläkään näyttänyt mitään olevan, tai sitten missasimme jotain. Vettä sateli edelleen, joten päätimme myöntää paikan persläveksi ja lähdimme ajelemaan takaisin päin. Matkalla pysähdyimme Pajarinhovissa syömässä lounasta (kylpyläosio meni konkurssiin marraskuussa 2023). En ollut ihan innoissani lounasbuffetista, sillä kana oli pilattu sienikastikkeella, mutta onneksi oli sentään porsasta. Salaattipöytä yms olivat parempia kuin eilisessä Kymen Paviljongissa. Arvosana 3/5.

Kiteen kirkko.

Kirkko takaata.

Hautausmaalla piisasi vielä tilaa.

Kiteenjärvi kirkonmäeltä nähtynä.

Myymälä turisteillekin löytyi.

Sangen monipuolinen kompleksi.

Ilves... mau.

Ruokailutilat.

"Raastepöydästä voipi alotella..."

Lounasta.

Sitten mökille jossa otin ensimmäiseksi päikkärit, sen jälkeen aloin lämmittelemään saunaa. Siinä kestää reilun tunnin, että saa sen jonkunlaiseen lämpötilaan. Neljästi kävin uimassa; vesi tuntui lämpöisemmälle vaikka oli laskenut asteella edelliseen päivään verrattuna. Saunan jälkeen telkkarin katselua ja epäterveellistä iltapalaa.

Hiljaista oli.

Laiturista kelpasi mennä uimasilleen.