720# Ahvenanmaa

2.8.2021, Monday, +18, Scattered clouds, Mariehamn

Yöunet olivat jääneet minimiin, sillä piti herätä jo neljältä. Edellisenä päivänä olin luikauttanut Pp:n kanssa itärajan mökiltä takaisin Hesaan, ehtinyt juuri ja juuri hoitelemaan kiireisimmät asiat ja vaihtamaan likaiset vaatteet puhtaisiin ja suuntaamaan porukoille, sillä nyt lähtisin heidän kanssaan muutaman päivän visiitille Ahvenanmaalle. Laiva lähtisi Turusta klo 8.45, ja tuntia aiemmin piti olla satamassa, joten se tiesi meille hyvin aikaista heräämistä.

Unenpöpperössä aamiainen naamariin ja tien päälle pääsimme klo 4.40. Liikennettä ei ollut ennen Paimiota, joten pääsimme ajamaan keskustan läpi nopeasti moottoritielle, ja sen jälkeen ukon oli helppo ajella kohti Turkua. Aurinkokin alkoi tekemään nousuaan ja samalla loi kauniit loppukesän maisemat sumuineen ja pilvineen ja väriloistoineen. Paimiossa poikkesimme kahveella, siitä meillä ei enää ollut jäljellä kuin reilu 30 km. Navigaattori neuvoi jostain syystä kummallista reittiä Turun päässä, mutta saimmepahan pienen sightseeingin keskustassa. Satamassa olimme hyvissä ajoin. Kaikki olivat ryhmittäytyneet yhteen check in -jonoon vaikka muitakin olisi ollut tarjolla. Onneksi sitten virkailija tuli neuvomaan että muitakin jonoja voi käyttää eikä itse check iniin lopulta kauaa mennytkään, mutta itse pääsyä laivaan piti odottaa. Meidät ohjattiin hattuhyllylle. Laiva oli Viking Amorella.

Suomalaisten lempipuuhaa - jonottaminen.

Laivakin tuli viimein näkyviin.

Meillä oli buukattuna myös yksi hytti, joka oli maksanut kuulemma vain 1,50€ lisää itse matkahintaan. Se oli kaiken lisäksi vielä ikkunallinen, joten sen voi mieltää edukkaaksi, kun laivamatka kolmelta + auto kustansi Maarianhaminaan 54€ ja takaisin päin 64€ (oli uudempi laiva). Hyttiä tosin emme saaneet heti, vaan jouduimme odottelemaan, että laivasiivoojat saivat ne "siivottua". Lopulta meidät komennettiin kutoskerroksesta seiska- ja kasikerroksiin odottelemaan. Siellä ei tosin ollut mikään paikka auki kun laiva oli vielä satamassa, joten vähän happamissa tunnelmissa katselimme kun laiva täyttyi melkoisen täyteen autoista (pari myöhään tullutta ajoneuvoa käännytettiin jopa takaisin) ja muitakin matkustajia oli ehdottamasti liikaa näin korona-aikaan. Lopulta laiva lähti noin puoli tuntia myöhässä.

Turun linna laivan kuluneen ikkunan läpi kuvattuna.

Kippolat olivat sulki.

Viimein matkaan.

Turun saariston huviloita.

Faija dokasi ensimmäisen kaljansa ja menimme sitten katselemaan hyttiä. Käytävässä ja huoneessa haisi puhdas paska, vessassa vasta haisikin. Ikkunat olivat ruosteessa ja suihku homeessa, hyi hemmetti. Mä heittäydyin potslojoksi ylävuoteelle kun minua väsytti melkoisesti, mutta nukkumisesta ei tullut mitään. Faija lähti hakemaan viinakauppaa. Hetken pyörittyäni vuoteessa nälkä alkoi käymään ylivoimaiseksi joten piti lähteä katsomaan josko laivalla olisi jotain tarjottavaa. Kävimme tsekkaamassa aurinkokannen baarin mutta se ei ollut oikein meitä varten, joten palasimme sitten pubiin jossa oli onneksi muutamia pöytiä tyhjillään. Irlantilainen trubaduuri soitteli ja lauleli biisejään, paras veto oli Nirvanan Come as you are. Faija joi kaljan, mude 16 cl valkkaria (ei saanut 12 cl vaikka pyyti) ja itse join Ginger alen.

Lepiä hytissä.

Home haisi ja sheisse.

Pubi.

Irlantilainen trubaduuri.

Sitten syömään. Kahvilan katkarapuvoileivät eivät iskeneet, eikä oikein buffakaan joten menimme sitten kolmanteen vaihtoehtoon, joka oli tyyliin nakit ja muusi, sillä erotuksella että oli lihapullat ja muusi. Ruuasta maksettiin painon mukaan. Juomaksi vesilasillinen josta siitäkin velotettiin 0,50€ / muki. Aika härski mesta. Joku yski kuoleman kielissä sivupöydässä, mutta onneksi löysimme etäämmältä paremman paikan. Ruoka oli hirveän pahaa, yksi pahimmista perunamuuseista mitä olen ikinä syönyt ja lihapullat myöskin hyvin heikkolaatuisia. Arvosana 1/5, paras osa ruokaa oli se vesilasillinen eikä siitäkään voi antaa täysiä pojoja.

Ravintolan ruokasali.

Miten näin pahoja lihapullia voi edes olla?

Sitten palasin takaisin makkoomaan hyttiin. Sainkin ehkä muutaman minuutin nukuttua kunnes porukat tulivat hyttiin myös, ja faija alkoi puhua puhelimessa. Loppumatka ajasta oli sellaista kellon kyttäilyä. Viimein nauhoite antoi luvan siirtyä autokannelle. Elättelimme toiveita, että laiva olisi saanut kirittyä myöhästymistään kiinni mutta mitä vielä. Jouduimme istumaan tunnin kuumassa ja heikkohappisessa autossa, ennen kuin pääsimme jatkamaan matkaa ja ulos laivasta (minun vuoro olla kuskina). Kaiken kaikkiaan laivamatka Turusta Maarianhaminaan kesti reilut 5 tuntia.

Perillä oli vastassa aurinkoinen sää. Vähän hermostutti ajaa uudessa kaupungissa ja tunnelma oli paikoitellen kuin ulkomailla olisi ollut. Hotelli Park löytyi kuitenkin helpohkosti, mutta parkkipaikan kanssa oli vähän vaikeuksia, sisäpihan perältä löytyi yksi paikka ja minua vähän huolestutti miten auton saisi sieltä pois. Muuten check in hotellin sujui mallikkaasti ja hyvin nopeasti. Huoneiden löytämisessä olikin sitten vähän haasteita, rakennus vaikutti sokkeloiselta. Saimme huoneet 503 & 504. Yleensä etunumero indikoi kerrosta missä huone sijaitsee, mutta tässäpä tönössä oli vain kolme kerrosta.

Park-hotellimme.

Asettauduimme hetken taloksi. Huone oli siisti eikä siellä haissut, toki nyt vähän kulumisen merkkejä näkyi. Mutta Zim approves. Mulla oli vähän ankea näkymä sisäpihalle; porukoilla oli toiseen suuntaan mutta sisäpihalle / parkkikselle heilläkin oli näkymä, joskin heillä oli sellainen kulma-muotoiltu ikkuna, melkein sen olisi voinut jopa erkkeriksi laskea. Alapuolella ollut parkkipaikka vaikutti paremmalta kuin se minne jätimme auton, joten piti käydä vielä siirtämässä auto sinne. Mä olen aika huono peruuttelemaan autoa mutta isä pakotti ajamaan pakittaen parkkiin.

Perussiisti huone.

Viiden tonnin olympiajuoksun TV:stä katseltuamme kävimme palauttamassa respaan täyttämämme matkustajatietolomakkeet ja lähdimme sitten käppäilemään kylille. Lähimailla meni kävelytie Torggatan jota pitkin kävelimme ja poikkesimme sitten Nygatanilla olevaan Indigo Restaurant & bar -nimiseen kippolaan. Siinä oli kesäterassi tuulensuojassa joka oli oikein viihtyisä paikka. Ruotsiksi osasin joten kuten tilata paikallisen Stallhagen -oluen. Muuten 5/5 baari mutta ampiaisia oli hirveä määrä, heidän kiinnostuksensa olutlasiani kohtaan paikoitellen ylitti jopa omani. Mukava kuitenkin käydä terassilla ja nauttia kesäilmasta, sellaisia hetkiä ei ole ollut paljoakaan parin viime kesän aikana.

Torggatan.

Taidetta kyhätty eurolavalle.

Indigon ravintolakuja.

Indigon terassi.

Ampiaisia lukuun ottamatta 5/5.

Paluumatkalla hotellilla poikkesimme Varubodeniin hakemaan vähän evästä ja juomista. Mukaan tarttunut Parmesan-sipsi oli oiva valinta. Sitten hotellille lepäämään, joskin itse käytin aikani hyödylliseen blogaamiseen ja työn tekemiseen. Porukat olivat ilmeisesti ottaneet ns. välikuoleman.

Hulppea luukku.

Olipas hyviä sipsejä, njamskista.

Puoli seitsemältä menimme syömään. Päätimme ottaa asian helpomman kautta ja painelimme hotellin ravintolaan. Sieltä meidät ohjattiin pubin puolelle sillä varsinainen ravintola oli kuulemma kiinni. Olimme aluksi ainoat asiakkaat pl. pubin terassi, mutta selailtuamme hetken ruokalistaa päätimme jäädä, ja ravintolakin täyttyi pikku hiljaa. Otimme muden kanssa härkähampurilaiset ja faija metsästäjän leikkeen. Minä tykkäsin omastani, joskaan porukat eivät vaikuttaneet vakuuttuneilta. Itse annan arvosanan 4/5. Henkilökuntakin ystävällistä kun vielä kysyivät hotellin alennuskorttia, jolla saimme 10€:n alennuksen.

Illallinen hotellin ravintolassa / pubissa.

Perusturvallinen valinta täksi illaksi.

Sitten huoneeseen hotellikuolemaa viettämään. Katselin telkkaria josta tuntui tulevan enempi Ruotsin puolelta ohjelmaa kuin finnekanavia. Pelasin primetime-tietovisaa ja kävin suihkussa. Piti myös yrittää guuglettaa seuraavan päivän ohjelmaa, mutta väsymys oli jo kova. Niin kova, että nukahdin varmaan puoli yhdeksältä enkä herännyt ennen seuraavaa aamua.