717# Lappi, 14

 23.7.2021, Friday, +12, Mostly cloudy, Kemijärvi

 

Tuli nukuttua ylisillä kuin tukki. Heräsin viimeisenä hieman puoli yhdeksän jälkeen. Anopin taikoma aamiainen naamariin, sen jälkeen vähän hengailua. Ilma oli kylmä ja aika synkeä, hyvä ettei satanut, eikä lämpöäkään ollut kuin vain +7 astetta. Ja tämän piti olla kaikkien aikojen kesä? Kyllä kävi tosi huono mäihä meille, jotka aloittivat kesälomat heinäkuun puolen välin jälkeen. Todellakin luontokin jo kaipaisi hellettä ja aurinkoa, mutta nähtävästi liikaa toivottu.

Vähän aikaan ihmettelimme, sitten päätimme lähteä pienelle vaellukselle Pp:n kanssa. Anoppi heitti meidät Itä-Suomulle, mutta jouduimme soittamaan välittömästi hänen peräänsä ja pyytämään että toisi Pp:n unohtaman puhelimen mukanaan. Joten odottelimme sitten vielä hetken äiteen tekemää uusintakierrosta. Vieressä oli laskettelurinteen alapuolelle tehty kota, jossa oli joku pariskunta koiransa kanssa, virittivät ilmeisesti tuletkin nuotiopaikalle.

Itä-Suomun kota.

Suomu ei näyttänyt itäpuolelta juuri miltään.

Viimein pääsimme matkaan. Nousimme ensiksi Suomun huipulle. Se oli rankkaa, mutta ei yhtä rankkaa kuin talvella, kun ei jalka upottanut lumeen. Pari taukoa täytyi pitää ylämäessä. Kuvasimme maisemat huipulta ja jatkoimme sitten metsikköön. Täältä lähti vielä 4,6 km:n lenkki jota päätimme seurata. Polku oli kapea, mustikanvarvut hipoivat nilkkojamme. Luotimme siihen ettei näillä leveyspiireillä ollut punkkeja. Pari poroa sentään näimme mutta ne lähtivät luikauksella karkuun kun koitimme lähestyä niitä. Polku meni umpimetsässä ja laskeuduimme pikku hiljaa koko ajan. Harmittavasti jokin piippausääni (i.e. kuorma-auton tai työkoneen peruutusvaroitusääni) soi vaikka olimme jo kaukana kaikesta. Muutamia hyttysiä ja mäkäräisiä oli, mutta ei paarmoja. Välillä oli suomaastoa jolloin kenkämme hieman kastuivat.
 

Hissi oli veks.

 

Kesänäkymät huipulta.

 

Lumikissekin oli veks.

Polku tää vie johonkin?

Tienviittoja matkalta.

Olimme suunnitelleet menevämme eräälle laavulle mutta se oli suon laidassa ja sinne ei ollut asiaa näin kesäaikaan, talvella oli tietysti eri kun suo oli jäässä. Istuskelimme sitten hetken kaadetulla kelopuulla ja söimme sipsejä ja keksejä evääksi. Lumettomalle hiihtoladulle päästyämme jouduimme tuon tuosta kiertämään hetteikköä ja suota. Yhtään ihmistä emme nähneet. Saavuimme viimein lähtöpaikalle mutta meidän piti vielä kävellä Itä-Suomusta takaisin mökille, josta siunautui pari lisäkilometria. Yhteensä matkan pituus tänään 8 kilsaa, ja vaellus kun oli kyseessä niin matkan teko hidasta, saimme kulutettua yli 3 tuntia.

Lakkaa oli.

Välillä oli parempaakin baanaa kengän alla.

Päärinteet.

Mökillä hieman nautimme välipalaa ja menin oikein vuoteeseen ottamaan päikkärit. Kylläpä se tekikin hyvää. Sitten pakkasimme uintikamat ja ajoimme Räisälänlahden toiselle puolen uimarannalle. Meidän piti käyttää lossia päästäksemme sinne. Vähän aikaa piti odottaa; kuski oli juuri tauolla ja en ollut varma vilahtiko pieni ärtymyksen varjo hänen kasvoillaan kun joutui pitämään kiirettä taukonsa lopettamisen kanssa. Rannalla ei sen sijaan ollut ketään yksittäistä poroa lukuun ottamatta; sarviveikko seikkaili sillalla edessämme joutuen puolittaiseen paniikkiin. Ilma oli todella kylmä ja vesi vain 17 asteista joten minua ei hotsittanut uintihommat tänään. Pp sen sijaan tempaisi kunnon kroolit. Hiekkaranta ja hyvä pohja + poroista tietysti lisäbonusta. Palasimme samaa reittiä takaisin. Lossikuskilla tuntui riittävän hommaa, kun autoja tuli koko ajan tasaisin väliajoin, ja tietysti eri suunnista.

Lossiranta.

Lossinkuljettajan taukotupa.

Karttanäkymää.

Panikoiva poro.

Katson autiota hiekkarantaa Kemijärvellä.

Hyvä ranta oli mutta niin kylmä.

Lossissa paluumatkalla.

Mökillä söimme anopin paahtopaistin ja valkosipuliperunat, maukas oli ateria. Jälkiruuaksi oli varattu taas saavikaupalla jäätelöä. Sitten kävimme saunassa ja joimme lahjaksi tuomamme lahjaputelin ja söimme neljää eri sipsilaatua. Aikamoiset syömingit.

Sipsejä ja juomaa.