perjantai 25. lokakuuta 2019

662# Ateena, 4

10.8.2019, Saturday, +35, Clear / Gusty, Athens, Greece

Heräsimme kummatkin neljän aikoihin kurkkukipuihin. Se heiluri nielussa oli turvoksissa niin uskomattomasti, että pelkäsin jo hengitysteiden menevän umpeen. Otin burren, ja torkuin joten kuten kahdeksaan saakka. Pp poti plunssan tunnetta niin ikään. Miksi lomalla käy nykyään aina näin? Tänään oli kylläkin viimeinen lomapäivä ja kotiinpaluu edessä, mutta olisi ollut kiva jos matka olisi saatu päätökseen tervehinä. Masentuneina suunnistimme aamiaiselle yhdeksän maissa. Kurkkua kirpoi niin, että aluksi luuilin etten voi nielaista aamupalaa ensinkään, mutta pari kuppia kahvia naamariin auttoi kummasti tilannetta.

Tänään oli tosiaan lähtö takaisin kotiin, mutta vasta iltasella. Kävimme aamiaiselta palatessamme kysymässä respan ukolta, onnistuisiko myöhäisempi check out, mutta hotellilla oli jo varauksia meidän jälkeen ja tarvitsivat huoneen seuraavalle. Kävimme Monastirakin asemalla ostamassa valmiiksi metroliput iltaa varten - asia oli helpompi toimittaa nyt kuin sitten myöhemmin matkalaukkujen kanssa. Palasimme huoneeseen jossa otin tunnin uusiounet. Pp melskasi laukun pakkauksen kanssa siihen malliin, ettei koviin syvään uneen ollut mahdollista päästä. Klo 11 laitoin vielä vedenlämmittimen päälle, pakkasin kamat ja otin lähtösuihkun. Oli vaikea miettiä mitä vaatetta laittaisi päälle, kun lento lähtisi vasta klo 22.20. Kurkkukipukin hieman hellitti.

Kahdeltatoista teimme check outin ja jätimme laukut + repun respaan, hakisimme ne sitten myöhemmin. Se onneksi onnistui ok. Lähdimme ensiksi kävellen noin kilometrin päässä olevalle Omonia-aukiolle, jossa Pp:n isän mukaan oli maailman parhaimpia pinaattipiirakoita. Löysimme etsimämme kojun helposti, nainen tuli tiskin takaa kysymään mitä haluaisimme. Kreikaksi piiraan nimi oli spanakopita (σπανακόπιτα). Pp hoiti ostopuolen, mutta syömävastuu oli pääsääntöisesti minulla muna-allergian vuoksi. Hinta ei päätä huimannut, maksoi vain 1,80€. Aika härönnäköistä ukkoa siinä kojulla pyöri ja osa varmaan ihmetteli meitäkin. Välipalaksi kuitenkin ihan kelpuutettava tämäkin ruoka, vaikken mikään pinaatin ystävä olekaan. Ehkä vähän liian suolainen ja kuivakka, arvosanaksi 3/5. Jokin juoma kyytipojaksi olisi auttanut todennäköisesti asiaa.

Päivän ensimmäinen kohde tarjosi hiukopalaa.
Spanakopita.
Muutama pulu ruokittavana.
Kirkko oli ahtautunut talojen väliin.

Palasimme samaa reittiä takaisin päin, poikkesimme tsekkaamaan lihahallin. Siellä oli myynnissä kaikenlaista eläinruhoa. Näky ja haju sai hieman epäilyttäviä tuntemuksia vatsassa, ehkäpä ryhdyn sittenkin vegaaniksi vielä vanhoilla päivillä. Näimme erään naisen saaneen jonkinlaisen hulluuskohtauksen, huuteli ja kiroili äänekkäästi, housutkin sillä oli revennyt. Ohitimme hänet vauhdilla ja jatkoimme Keraimeikos-nimiselle arkeologiselle kaivaukselle. Tännekin pääsimme 30€:n arvoisella Akropolis-combo-lipullamme. Täällä oli bongattavissa vanhoja raunioita ja hautamuistomerkkejä, mutta eipä mikään kovin erikoinen paikka muuten. Vaikka tänään tuuli melko reippaasti, niin kuuma oli silti. En ollut muistanut laittaa aurinkorasvaa ja varjopaikat olivat minimissään, joten piileskelin puun varjossa Pp:n tsekatessa aluetta tarkemmin.

Lihakaupassa.
Kerameikos.
Sus siunakkoon! Vai här siunakkoon!?
Varjot loistivat poissaolollaan.
Hauta.
Jonkun kivenveistäjän taidonnäyte.

Seuraavaksi menimme kahvilaan. Tilasimme frappet, ne olivat ihan jees. Pääsi lepuuttamaan jalkoja, surffaamaan netissä eikä hintakaan ollut paha, vaivaiset kuusi euroa. Istuskelimme siinä melkoisen tovin. Kerjäläisiä kävi muutaman kerran lähestymässä meitä. Tästä olikin sitten helppo siirtyä lounastamaan (joskin afrikkalaisukottajia piti taas väistellä) Ydria-nimiseen kippolaan. Pp valkkasi itselleen Ydria-kanan ja minä pastitzion. Juomiksi vesi ja olut. Ruuan tulo kesti hieman, mutta kerrankin se oli hyvä juttu kun oli aikaa kosolti tapettavana. Hyviä olivat kaikki, ja bonuksena myös tarjoilijan nimi oli Zim, esittäydyin hänelle itsekin.

Pittoreski tönö.
Ruoka oli hyvää ja sitä ei ollut riittävästi.

Kävelimme hetkisen iltapäivän kuumuudessa (pahin aika tuntui olevan juurikin klo 15-16 välillä), mutta lopulta oli poikettava baariin. Osuimme sattumalta samaan kippolaan jossa olimme olleet edellisenä iltana syömässä. Otimme Aperol Spritzit. Tarjoilijana oli sama ukko mikä oli palvellut meitä aiemminkin. Hän muisti meidät, ja olisi tarjonnut meille toiset Aperol Spritzit ilmaiseksi, mutta jätimme ne tällä kertaa ottamatta.

Kivat kaljamainokset.
Aperol Spritz.

Kävimme vielä metroasemalla tarkistamassa metroaikataulut (kyllä, metroja meni lentokentälle todellakin vain puolen tunnin välein) ja palasimme sitten hotellille hakemaan matkalaukut ja käymään varmuuden vuoksi vessassakin. Respan ukko oli vaihtunut aamusta, mutta tämä uusi kaverikin oli miellyttävä. Hyvä fiilis jäi Lotus Inn-hotellista.

Kävelimme kadulla nukkuvia asunnottomia väistellen takaisin Monastirakin metroasemalle. Junaa piti odottaa 14 minuuttia. Olimme hieman hermostuneita nähdessämme ihmislaumojen kerääntymässä laiturialueelle, miten mahtuisimme metroon isojen laukkujemme kanssa jos vaunut olisivat yhtä täynnä kuin tullessa. Huoli oli kuitenkin turha, sillä se oli semi-tyhjä ja pääsimme kyytiin helposti, joskaan emme saaneet istumapaikkaa kuin vasta loppumatkasta. Matka kentälle kesti tällä kertaa lähes 50 minuuttia, juna teki yhdessä vaiheessa stopin asemien välille.

Metrokin tuli viimein.

Kentälle pääsimme kuitenkin hyvissä ajoin, ja ehdimme vaihtamaan vaatteet vessassa / käytävällä ja silti aikaa jäi tuhlattavaksi penkeillä istuskeluun tosi runsaasti ennen kuin check in lennolle avattiin. Paikat olimme saaneet varattua jo edellisenä iltana, mutta boarding passia meillä ei ollut vielä printattuna. Saimme sellaiset virkailijalta, ja matkalaukut checkattua matkaan myös. Turvatarkastuksen löytäminen olikin hivenen haastavampaa, menimme aluksi väärälle puolelle, sillä Norwegianin lento lähtikin terminaalin toisesta päästä. Sinne oli todella pitkä matka liukukäytävästä huolimatta, taisipa olla kokonaan eri rakennuksessakin. Boarding passia kyseltiin varmaan viidesti. Itse turvatarkastus sujui onneksi osaltamme hyvin.

Lentoasemat ovat aina luotaantyöntäviä paikkoja.

Kävimme tax freessä hakemassa hieman tuliaisia, ja sen jälkeen istumassa hetki baarissa. Sen jälkeen piipahdimme vielä WH Smithiin hakemassa lennolle vähän sipsejä ja vettä. Lento Hesaan lähti ajallaan. Mulla oli keskipaikka joka oli ahdas kuin mikä. Pp oli ikkunapaikalla. Käytäväpaikalla oli äijä, jonka kyynärpää liikuskeli omalla puolellani koko ajan niin, että kätemme koskivat jatkuvasti toisiimme, inhoan sellaista. Tilasimme skumpat, á 8€. Norwegianista huolimatta koneessa oli suomalainen miehistö. Olimme saaneet heti lennonvarauksen jälkeen sähköpostia, että lennon tulisi todennäköisesti järjestämään joku toinen yhtiö, mutta lopulta niin ei ollut sitten kuitenkaan käynyt. Aika erikoista säätöä Norwegianiltakin. Lento pysyi ajallaan, mutta jollakin tuntui taas deodorantti pettäneen, pieru haisi nenään vielä kentälläkin kun keräsimme jo matkalaukkuja hihnalta. Hihnassa tuntui olevan muutenkin teknisiä ongelmia, se jouduttiin sammuttamaan ainakin kolmesti ennen kuin alkoi toimimaan. Mikä kuitenkin parasta, matkalaukut löysivät tiensä tällä kertaa perille. Virolaiselta vaikuttava taksikuski heitti minut kotiin reilulla 40€:lla. Pp joutui odottelemaan huomattavasti kauemmin bussikuljetustaan parkkipaikalle.

Tällä kertaa joutui tyytymään skumppaan.
Se vaihe kun matka muuttuu tylsäksi.

 

* * * * 

Mukava reissu ja mukavasti vaihtelevuutta eri kohteissa. Mikään halpa reissuhan tämä ei ollut, mutta paljon tuli nähtyä maita ja ihmeellisyyksiä. Pp oli skoutannut mahtavasti etukäteen asiat, joten se helpotti merkittävästi matkustelua. Barcelonasta pidin vähiten, mutta ei sekään huono kohde ollut, Ateenasta eniten vaikka olin vähän skeptinen etukäteen tämän suhteen. Ruuat olivat hyviä, erityisesti Kreikassa. Hotellit olivat ok, ja asioiden toimivuus myös. Ihmisten kyvyttömyys jonottaa ja matkalaukkuepisodi BCN - ATH -välillä olivat ehkä huonoimmat kokemukset sekä viimeisen päivän orastavat plunssanoireet. Kyllä tästä reissusta voi 4/5 antaa täysin ansaitusti.

2 kommenttia:

  1. Se heiluri nielussa on kitapurje. (päivän oppitunti) :D

    Hieno kiertomatka teillä. Reissuist saa parhaiten irti kun viitsii vähän etukäteen katsella, mitä on tarjolla. Paitsi tietty jos menee jonnekin entuudestaan todella tuttuun paikkaan.

    Barcelonaa kohtaan minulla on ristiriitainen fiilis. Itse kaupunki on minusta hieno ja kiva, mutta ne kaikki varkaat ja kyttääjät sekä turistien uunottajat vähän pelottavat ja ennen kaikkea ärsyttävät. Harmi.

    Näitä sun matkarapsoja on aina ilo lukea. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei näillä rapsoilla nyt kuuhun mennä, mutta kiva niitä välillä tehdäkin.

      Ja googlaus etukäteen on kyllä kaiken a ja b.

      Poista