616# Pikaisissa, 4

1. Mikä aika nyt on?

Viime aikoina on herätty ihmettelemään, mitä järkeä kellojen siirtelyssä on. Sellaistakin mahdollisuutta on väläytelty, että siitä luovuttaisiin kokonaan - jahka tietysti EU:lta saadaan siihen lupa kun eihän mitään uskalleta omin päin toteuttaa. Jos aikojen siirrosta luovutaan, niin sitten tarttis päättää mihin aikaan jäädään. Jonkinlaisen äänestyksen taisi Suomessa voittaa talviaika - eli normaaliaika. Se on minun mielestäni käsittämätöntä, miksi ihmeessä talven pimeyttä ihaillaan niin että halutaan pimeän koittavan kolmelta jo täällä Etelä-Suomessakin? Ei pienintäkään järkeä. Vastaavasti kesäaikaan auringonnousu koetaan kahden jälkeen yöllä. Se on mielipuolista. Ainoa etu talviajassa on merkki siitä, että halutaan kuulua länteen vääntämällä klokut lähemmäs Euroopan aikaa - eikä Venäjän. Jos joku aika nyt pitää valita, niin ehdottomasti pysyvä kesäaika, mutta mikä vika on nykymeiningissä ja kellojen siirrossa? Siinä on jokaiselle jotakin. Ja jos joku nyt kärsii tunnin jetlagista kaksi kertaa vuodessa, niin hei kamaan...

Tiesittekö muuten, että Etelä-Amerikassa kellonsiirto menee päin vastoin, eli kun "meillä" siirrytään kesäaikaan, he siirtyvät talviaikaan, jolloin aikaero maiden välillä muuttuu kahdella tunnilla? Suomessa kesäaikaa kokeiltiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1942 (vakiintunut käytäntö tuli vasta v. 1981), jolloin Orimattila hylkäsi kesäajan ja pysytteli yksinään normaaliajassa. Se ei sinänsä ole poikkeuksellista nykyaikanakaan, että valtion sisällä toiset noudattavat kesäaikaa ja toiset eivät, tämä tuli itsekin koettua Meksikossa. Sitä en tiedä miten vaikeaksi sellainen tekee arkielon.

2. Ruudun tuijottelua

Melko vähän tulee nykyään katseltua telkkaria. Futiksen katselustakin olen luopunut lähes tyystin. Perusohjelmista mulla on joku ihme fiksaatio Huutokauppakeisari-ohjelmaan, vaikken ihan ymmärrä miksi tätä katson, se on jaksosta toiseen samaa penninvenytystä tylsillä tavaroilla. Toki se todistaa sen jonka kaikki tietävätkin, että ahneella on hyvätuloinen loppu, ainakin verotietojen perusteella. Toinen mistä pidän, on Haluatko miljonääriksi-ohjelma. Pp ei voi sietää sitä juontajaa ja montaa muutakin se tuntuu ärsyttävän; onhan se vähän sellainen retkun oloinen, mutta tuntuu onneksi päässeen eroon viime vuosien epäkohteliaisuuksistaan. Enkä mä sitä juontajan vuoksi katsokaan vaan tyhmien ihmisten ja vaikeiden kysymysten vuoksi. Samalla tulee testattua omaakin sivistystä. Mutta se mikä täytyy tunnustaa, niin kyllähän Suomiversion kysymykset ovat paljon vaikeimpia kuin muualla. Toisissa maissa ovat paitsi helpommat kysymykset myös paljon enemmän niitä oljenkorsia.

Juontajista puheenollen, minua ärsyttää kovasti se Paasosen Heka joka juontaa ainakin visailuohjelmat Et sä tiedä ketä mä oon ja The Wall Suomi. Jälkimmäistä olen katsonut joka jakson, mutta tuntuu, että se seinä ukottaa huolella; ei niin poikkeuksellisen huonoa tuuria voi olla jokaisella kilpailijalla.

Lauantaisin tuli syksyn aikana Gaala, josta olen tykännyt myös. Se on kerännyt murskakritiikkiä ja siksi jätin ensijaksot katsomatta, mutta kun kerran sitä puolivahingossa vilaisin, niin sehän oli aivan mahtavaa huumoripläjäystä vaikken nyt mikään maailman suurin Aku Hirviniemi-fani olekkaan. Harmi kun tälle ei saada jatkoa.

Toisin kuin televisiota, YouTubea tulee katsottua päivittäin huomattavasti enemmän. Opetus- ja työmielessä tarkistan ohjeistukset näppärästi; miten huollan tietokoneen, miten ostan metrolipun Bangkokissa, miten valmistan kinkkupiirakan. Sellainen helpottaa kyllä elämää merkittävästi. Biisivalikoimaa riittää enemmän kuin iltoja elämässä. Pidän pelivideoista ja -striimeistä. Seurailen muutamia vlogaajia, erityisesti tiuhaan tahtiin arkipäiväisiä videoita julkaisevaa Niilo22:sta. Haaveilen eri matkakohteista katsomalla reissuvideoita. Joskus katson matkavideoita tuntien helpotusta, ettei tarvitse kaikkialle mennä. Suurella innoituksella olen seurannut äijäkaksikon "Bald and bankrupt" ja "Harald Baldr":n seikkailuja Intiassa. Aivan loistavaa settiä!

3. YT:t

Yrityksessämme oli jokasyksyiset yhteistoimintaneuvottelut. Viime vuonna porukkaa pistettiin niin runsain mitoin pihalle, että elättelin toiveita jos tänä vuonna oltaisiin potkujenjakotilaisuuksilta vältytty. Mitä vielä, tällä kertaa oma osasto tuntui joutuneen melkoiseen luotisateeseen. Samaan aikaan kanssani yritykseen siirtyneistä tuntui jokainen saavan nyt potkut. Se on kyllä sääli. Selvisin itse kuin koira veräjästä, enkä ymmärrä oikein syytäkään. Miksi minut säästettiin? Tunnen firmassa vain muutamia ihmisiä, esimiestäni en ole koskaan edes nähnyt. Enkö olisi ollut niin helppo poispotkittava, jota kukaan ei jää kaipaamaan? Nyt ovea näytettiin perheellisille joista jotkut ovat sen verran ikääntyneitä jo, että mahtavatko koskaan mitään uutta duunia enää saadakkaan? Eipä silti, olen alkanut vaikeuksien jälkeen viihtymään työssäni, ja olisi ollut harmi joutua kilometritehtaalle. Taidan olla pomolleni yhden velkää, ja lopetankin hänestä paskanpuhumisen toistaiseksi tähän.

YT-prosessi on kyllä prosessina paskamainen. Ne kestävät kuukausitolkulla, ja niitä lykätään ja siirretään ja toimenpiteitä suoritetaan neuvotteluiden jälkeen viikkotolkulla. Koskaan ei voi tietää, milloin puhelin soi tai meili puhelimeen kilahtaa "tulisitko vähän tänne". Jonkinlaisen reiluuden perään tässä kuuluttaisin.

Toivottavasti saisi nyt hommailla rauhassa seuraavat vähän aikaa. Elämä on tarpeeksi ikävää jo muutenkin, joten olisi suotavaa, että edes duuni maistuisi joltain. Jolltakin ei-pahalle.