Aihe, jonka ne muutamat blogini lukijat voi suosiolla skipata. Kunhan nyt pönkitän äijäegoani.
Mä diggaan vaan englantilaisesta ja skottilaisesta futiksesta. Hätätapauksessa voi mennä Bundesliiga. Tietysti sitten myös Suomen maajoukkueen pelit.
Mutta seuraottelut; Suomesta ei löydy seuraa, mitä kannattaa. Koska koko kannatuskulttuuri puuttuu. Toki täytyy myöntää, että HJK:n menestymistä (eli yhden suuren vastustajan kaataminen kerran 15 vuodessa) on ollut ilo seurata. Tuskin maltan odottaa torstaista kamppailua, vaikka mulla on pahat fibat tästä. Kahta huippupeliä peräkkäin tuskin tulee, jos niitä normaalisti tulee yksi kerran 15 vuodessa.
Sarjoista mä tykkään eniten englantilaisesta. Mä olen aina ihmetellyt, miksi joku haluaa kannattaa seiskadivarissa rämpiviä seuroja. Ne eivät ole koskaan menestyneet, eivätkä tule koskaan menestymään. Yleisöä on maksimissaan tuhat. Pelaajat huonoja. Seurojen talous kuralla, joutuvat kerjäämään rahaa. Mennä ränsistyneille ja jääkylmille ja sateisille "stadioneille" katsomaan luokattoman tasoista futista. Pelejä on arki-iltaisinkin; kuka jaksaa lähteä säkkipimeässä ajamaan vierasotteluihin monen sadan kilometrin päähän?
Kunnes sitten aloin ymmärtämään, miten raha on tuhonnut koko lajin; bisnes on ainoa mikä ratkaisee. Pelaajista on tullut huipputuloisia miljonäärejä, ja tärkeintä on se mitä pelaajat tekevät vapaa-aikanaan, ja mitä heidän vaimokkeensa tekevät. Skandaalit kiinnostavat enemmän kuin voittomaalit.
Luin juuri lehdestä, miten Venäjän sarjassa Dagenstanissa pelaava rupusakki kieriskelee öljyrahoissan, ja olivat ostaneet juuri kolme maailmanluokan huippupelaajaa. Maailmanennätyshinnalla. Koska Dagenstan on hengenvaarallista aluetta asua ja elää, nämä pelaajat asuvat ja harjoittelevat Moskovan lähellä, ja lentävät vasta ottelupäivinä paikan päälle.
Tämmöistä ei mutadivareissa ole. Pelaajat säilyttävät läheisyytensä ja inhimillisyytensä, he asuvat faniensa naapureissa ja käyvät samassa Tescossa siviilityön ja treenien välillä. He ansaitsevat muutaman sata puntaa viikossa jos sitäkään, ja joutuvat elääkseen tekemään myös päivätöitä. Maailmanluokan pelaajat ansaitsevat päivässä mun vuosipalkan. Vuoden jokaisena päivänä.
Ketä kiinnostaa enää pääsarjatason futis, jos tarjolla on tämmöistä:
Mua kyllä kiinnostaa futis siinä mielessä,että kattelen kaikki isommat arvokisat aina telkusta.Suomen pelit ei kiinnosta eikä kotimainen futis.Joskus olen käynyt kattomassa FC Hämeenlinnan peliä ja huh huh,jollain alennuslipulla menin eli onneksi ei oo tarvinnut maksaa.
VastaaPoistaJoskus kiinnostaisi mennä katsomaan paikanpäälle brittifutista,tunnelma olisi ihan eri.Mitään suosikkijoukkueita mulla ei ole,mutta fiilis siellä olisi varmaan kokemisen arvoinen.
Jep, skippasin. :)
VastaaPoistaKäsittämätöntä, miten jotkut voivat skipata aiheen :P
VastaaPoistaJoo, suornalainen futis on kyllä aika karskia. Jos joku tekee olettamuksensa lajiin sen perusteella, niin ei ihme että se on kielteinen mielipide.
Jos englannissa käy, niin suosittelen kyllä matsissa käymään :)