894# Nihon, 28 - Uusi vierailu Maid-cafeeseen

9.9.2025, Tuesday, +35, Scattered clouds, Tokyo, Japan

Heräsimme klo 13. Väsytti aivan uskomattomasti, en tiedä vaivasiko jetlag vielä. Toki edellisenä iltana olimme menneet vasta klo 03 nukkumaankin. Söimme hieman aamiaista ja lähdimme sitten klo 14 Akihabaraan.

Taas oli käveltävänä melko matka metroasemalle superkuumuudessa. Lämpöä oli 35 astetta, mutta feels like lukema peräti +46. Nämä ovat todella raskaita kelejä, mulle ainakin tulee jo huono olo ulkona. Ensiksi piti mennä etsimään lähiseudulta vielä AT:lle tupakkikoppi; Japanissa oli röökinpoltto kadulla kielletty, mutta tupakkikoppeja saattoi olla kauppojen sisällä - tai sitten tässä kämpän lähellä olevan puiston vieressä. Se tosin oli auki klo 7-19.30, joten ilmeisesti illalla sai kessutella kadullakin? 

Huh hellettä!

AT:n tupakkikoju parkkiksen perällä.

Metro oli onneksi lähes tyhjä ja ilmastointi pelasi. Akihabaraan päästyämme menimme ensiksi jonkunlaiseen tekniikkatavarataloon, josta koitimme ostaa minulle kannettavan laturia. Asioin parinkin myyjän kanssa, mutta ei se oikein onnistunut. Power bankilla olisi saanut asian kierrettyä, mutta en halunnut ostaa sellaista. Menimme sitten neljänteen kerrokseen josta ostimme tv:n antennijohdon kämpille. Televisio ei ollut toiminut, ja epäilimme sen johtuvan siitä ettei ollut antennijohtoa. Se maksoi ehkä 12 €, mutta myöhemmin saimme huomata tehneemme vikaostoksen. Antennijohto kyllä kävi telkkariin ja seinään, mutta eipä tuo televisio lähtenyt siltikään toimimaan. Ärsytti myös asunnon omistajan kommentti kun asiasta kysyin: ”Katso Netflixiä.” Kannettavan laturijohdon ostaminen onnistui lopulta; löysimme sellaisen torikauppiaalta; myyjä ei olisi halunnut sitä myydä minulle, mutta lopulta sain pakottamalla sen luopumaan siitä (piuha oli erittäin härö ulkoisine maadoitusjohtoineen mutta toimi kuitenkin). Kävimme oluella myös.

Härö kaapelikauppa.

Sitten Maid-cafeeseen. Olimme viime vuonna olleet At Home Cafessa, ja mielsimme samaan paikkaan nytkin, joskin eri myymälään kuin viimeksi. Se tuntui kuitenkin helpommalta ja parhaimmalta maid-cafelta, ja lisäksi meillä oli ensimmäiseltä vierailukerralta jo "jäsenkortti" ja rekisteröity puhelinappi. Kahvila löytyi Donki-tavaratalon viidennestä kerroksesta. Jonossa oli kaksi muuta seuruetta ennen meitä, mutta silti kesti ikuisuuden ennen kuin meidän vuoro tuli. AT:n taakse tuli aika creepy ukko, jolla oli kummallisia kohtauksia.

Meidän päämaidina oli tänään Ettyan-chan, joskin mielestäni nimikyltissä luki Echan tms. Hän oli todella kaunis neito, ja meitä ujostutti AT:n kanssa jo pelkästään katsoa häntä. Harmi kun ei paikasta voinut ottaa kuvia. Juttelimme aikamme hänen kanssaan, tilasimme sitten oluet ja ruuat; AT otti omelette-ricen ja minä curryn. Ihan OK sapuska. Echan-chan piirsi ketsupilla hienosti AT:n annokseen muumin. Hämmästyimme hieman, sillä se oli varsin taidokas työnäyte.

Karee-annos.

Jep, muumi siinä on.

Kiusallisuus oli ylimmillään siinä vaiheessa kun meidän piti otattaa muistokuvat. Se tehtiin luonnollisesti estradilla kaikkien edessä. Hyvin kiusallista. Tunnin päästä meidät saatettiin ulos. Lasku oli 3570 yeniä / naama, joten ei mikään paha hinta tällaisesta kokemuksesta.

Kiertelimme hetken kauppoja pitkin Akihabaraa, joskaan ei ollut oikein ostohousut jalassa tänään, ja palasimme sitten takaisin kämpille. Poikkesimme vielä paluumatkalla kauppaan. Otimme rennosti loppuillan, joskin kymmenen jälkeen alkoi vielä nälättämään, ja piti lähteä Mäkkäriin. Ei kai sitä nyt tyhjällä mahalla kukaan nukkua jaksa. Nukkumaan yhden jälkeen. Oli pakko saada uni- ja aikarytmi viimein kuosiin.

Akihabaraa.

Mäkkäri ei juurikaan poikennut Suomen vastaavasta.

Pieni temppeli parkkipaikalla.