786# Vilna, 4

 30.6.2023, Friday, +24, Partly cloudy, Vilnius, Lithuania

Porukat eivät olleet päässeet matkustamaan pitkään aikaan oikein minnekään, joten oli aika korjata tilanne viikonloppureissulla Vilnaan, Liettuaan. Olimme tehneet samanlaisen reissun viimeksi 2017, mutta se oli marraskuuta, jolloin oli jäänyt aika vaisu kuva kohteesta. Ehkä kesällä olisi sitten erilaista kun vanhankaupungin kippolat yms olisivat auki. Matka oli buukattu Ebookersin kautta; menomatka Air Balticilla Riikan kautta ja paluumatka suoralla Finnairin lennolla. Hotellina Vilnassa toimi Hilton Garden Inn.

Lento Riikaan oli päivän ensimmäinen, ja lähti klo 5.25, joten olin mennyt porukoille yökylään valmiiksi. He eivät malttaneet nukkua pitkään, vaan heräsivät jo klo 2.15 ja kolisuttelivat niin, ettei siinä saanut enää nukuttua. Klo 3.15 lähdimme taksilla kentälle. Olin tehnyt check innin jo aiemmin; ukko halusi ottaa matkalaukun, joten siitä piti pulittaa ylimääräiset 25€ check inin yhteydessä, ja tietysti jonottaa sen kanssa baggage droppiin. Tuo meni kuitenkin nopeasti, samoin kuin turvatarkastus, joten meillä oli sitten reilun tunnin verran istuttavaa ennen koneeseen boardausta. Emme menneet edes kahville.

Aamuvarhaisella Helsinki-Vantaalle.

Flygari asemissa.

Kone lähti ajoissa, se tuli melkein täyteen. Meillä oli paikat rivillä 22. Lento kesti vain 45 minuuttia; tarjoilukärry kierrähti nopeasti lentokoneen läpi, mutta emme ottaneet edelleenkään mitään. Aasialaisperhe näytti unenlahjojensa suuruuden; kuorsasivat niin ettei edes lentokoneen moottoreiden melu peittänyt sitä, eivätkä heränneet vaikka kone laskeutui, vaan jäivät kuorsaamaan edelleen penkkeihinsä muiden matkustajien poistuessa. Meillä oli bussikuljetus terminaaliin, siihen meni hetkisesti aikaa. Riikan kenttä oli huonompi mitä muistelimme. Kovin paljoa aikaa ei jäänyt ihmeteltäväksi, sillä myös Vilnan koneeseen oli bussikuljetus. Tähän koneeseen ei tullut montaakaan matkustajaa, en muista milloin olisin viimeksi niin tyhjällä koneella lentänyt (taisi olla v. 2019 Brysseliin). Edelleen lento lähti ajoissa, matka ei kestänyt kauaa ja laskeuduimme hyvissä ajoin Vilnan kentälle. Matkalaukku tuli nopeasti, ei niitä ollut kuin muutama muutenkaan.

Ikkunasta näkyi duunipaikka.

Matkan tietoja.

 

Diggaan seurata etenemiskarttaa.

 

Riian kentällä.

 

Vilnan kone lensi lähes tyhjänä.

 

Matkalaukkujen vartoojia ei montaa olllut.

Vilnan kentältä otettiin virallinen taxi, vaikka bussi 3g olisi ollut juuri lähdössä - ja aikaa meillä oli paljon tapettavana ennen kuin saisimme hotellihuoneet. Bussi olisi maksanut 1€ / naama, mittarillinen taksi maksoi 22€. Kuski ajoi täysin mielipuolista vauhtia niin, että pelätä sai. Ohitteli poliisejakin, mutta näitä ei tuntunut kiinnostavan. Hotellille kurvasimme klo 9.

 

Hilton hotellimme.

Huoneet eivät tietenkään olleet vielä valmiina, ne saisi vasta klo 14, mutta jos ukko liittyisi Hiltonin jäseneksi, voisi respantäti tehdä poikkeuksen ja saisimme huoneet klo 11.20. Emme tienneet mitä se tarkoitti - luultavasti ainakin spämmiä olisi luvassa - mutta suostuimme tähän. Veimme matkalaukut säilytykseen, ja päätimme lähteä sitten etsimään vanhaakaupunkia.

 

Porukoilla on tullut jo sen verran maileja matkamittariin, ettei askel enää nouse niin rivakasti kuin keski-ikäisellä minulla, joten 750 metrin matkaan tuntui menevän pieni ikuisuus. Edelleenkin olimme kaukana vanhastakaupungista, mutta pääsimme kuitenkin lähemmäs keskustaa. Näimme vanhan Novotel-hotellimme, jossa viimeksi yövyimme täällä käydessämme. Se oli kieltämättä paljon paremmassa paikassa sijainniltaan kuin Hilton. Moni kippola tuntui olevan vielä kiinni, mutta yksi viihtyisä kahvila nimeltään Pinavija oli avannut jo ovensa. Otimme kahveet ja pasteijat, myyjät olivat ystävällisiä. Heitä tuntui huvittavan liettualaisittain lausumani piirakan nimi. Nautimme kamppeet ulkona terassilla, hyvin tarkeni siinä istua.

Omituisuus hotellin kulmalla.

Kahvila löytyi Vilniaus-kadulta.

Pasteijaa kahvin kaveriksi, 5/5.

Jatkoimme kävelyä ja saavuimme Gedimino Prospektas-pääkadun päähän Vilnan Tuomiokirkon edustalle. Ovet olivat auki, joten päätimme kurkata sisällekin. Tuttu paikka tämäkin. Lähdimme sitten lampsimaan takaisin päin; kävimme pubissa oluella, kadulla oli mukava istuskella ja katsoa pääkadun meininkiä. Ennen hotellia poikkesimme vielä kauppaan. Puhuin mielestäni sujuvaa liettuaa kaupantädille, mutta taisipa hän luulla meitä venäläisiksi - se tietysti aina vähän harmittaa. Klo 11.30 palasimme hotelliin ja huoneemme olivat jo valmiit. Ne löytyivät viidennestä kerroksesta. Huoneet olivat kivat ja siistit, bedlinensit olivat 5/5, ja niissä tuli otettua heti ensi töikseen tunnin päikkärit. Se teki terää kun oli ollut niin aikainen aamuherätys. Myös televisio oli hyvä.

Vilnan teatteri.

Tuomikirkko.

Kirkko sisältä.

Tuntemattomaksi jääneet koipikuvat.

 

Kaupasta löytyi tuttuja sipsimerkkejä.

Hotellihuone oli siisti.

Ja kylppis-veesee.

Georgialaista (?) vissyä naamariin.

Kahden kieppeillä lähdimme noin puolen kilometrin päässä olevalle Lukiškių kalėjimas-nimiselle entiselle vankilalle. Aurinkoisesta kesäkelistä huolimatta se oli melkoisen synkän näköinen tiilimurju, rakennettu jo 1800-luvulla Venäjän toimesta. Täällä oli ollut niin poliittisia vankeja kuin rikoksista tuomittuja, vaarallisia vankeja, sekä kuolemaan tuomittuja vankeja (viimeisin teloitettiin v. 1995). Vankila suljettiin v. 2019, ja sen jälkeen siellä on paitsi järjestetty yleisökierroksia niin paikasta on koitettu tehdä myös jonkunlaista kulttuuritapahtumapaikkaa baareineen ja konsertteineen. Vankilakierros olisi varmasti ollut mielenkiintoinen, mutta porukat eivät liikuntarajoitteisina olisi sellaisesta selvinneet, joten tutustuimme vain sisäpihaan ja kävimme juomassa oluet. Illalla oli ilmeisesti alkamassa konsertti kun bändin pojat vetivät jo sound checkiään. WC oli vankilarakennuksessa, mutta niin hurjan näköinen, että päätin jättää sen sittenkin väliin.

Lukiškių kalėjimas-vankila.

Synkeän näköinen paikka keskellä kesäpäivääkin.

 

Portti sisään.

Saint Nicholas Orthodox Church löytyi kompleksista myös.

Keskuspihan baarialue.

Vankilan kujilla.

Takapiha koostui autonromuista.

Ja kummallisista taideteoksista.

WC.

Yhtäkkiä ukko oli päissään kuin käki, eikä meinannut pysyä pystyssä sitten millään kun aloimme tekemään lähtöä pois. Se oli vähän kummallista kun tullessa oli vaikuttanut normaalilta, mutta ei kai ihminen nyt yhdestä kaljasta sellaiseen kuntoon mene. Oli varmaankin nielaissut salaa puoli pulloa viinaa ykkösellä naamariin; hauska läppä varmaan jonkun sellaisen mielestä, kenen olohuoneessa ei asu virtahepoa, mutta meitä rupesi äiteen kanssa korpeamaan tosissaan. Saimme äijän kuitenkin takaisin hotellihuoneeseen lepäämään ja selvittämään päätään.

Minä kävin sillä välin kaupassa. Se sijaitsi maan alla, ja sinne päästäkseen piti laskeutua rappuset alas. Eipä siinä mitään, sain ostoksetkin tehtyä, mutta paluumatkalla noustessa jyrkkiä rappusia ylöspäin sotkeuduin jalkoihini ja kaaduin. Käteen nousi mustelma ja kuhmu, ja tietysti hävetti melkoisesti.

Puoli kuudelta lähdimme hakemaan illallista. Ukko oli onneksi selvinnyt melkoisesti puolentoista tunnin takaisesta. Kävelimme kohti vanhaakaupunkia, emmekä jaksaneet ihan sinne asti, mutta jonkunlainen kippola löydettiin hätäratkaisuna. Otimme kaikki junttiburgerit; ei mikään häävi kokemus ollut tämä, olisi pitänyt skoutata ravintola etukäteen. Mutsi ja minä annoimme arvosanaksi 3/5, ukko antoi omastaan vain 1/5. Jouduimme istumaan ulkona, koska sisällä ei ollut tilaa, ja säiden puolesta oli pieni sateen riski, mutta onneksi pouta pysyi päällänsä. Maksoi juomineen ja ruokineen ja tippeineen n. 50€.
 

Hotellin takakulmilla.

Ei sioille?

Melko vaatimaton muraali.

Hätäkippolan hätävalinta.

Kävelimme vielä hetken eteenpäin, kunnes piti sitten valita palaisimmeko hotellille Bolt-"taksilla" vai kävellen. En ollut Boltia aiemmin käyttänyt, mutta olin ladannut apin kuitenkin puhelimeeni valmiiksi. Päätimme antaa kuitenkin Boltille mahdollisuuden. Se toimi loistavasti; harmaa Yaris tuli minuutin päästä hakemaan meidät sijannistamme. Naiskuski hämmästytti. Sovellukseen oli laitettu jo etukäteen osoite minne menisimme, ja se näytti samalla hinnankin (3,40€) eikä minkäänlaista kusetusta tapahtunut. Hotellilla olimme jo puoli kahdeksalta. Se oli OK juttu, kun oli ollut niin aikainen herätys, ja sitä kaipasi jo pitkiä yöunia hotellin pehmeissä pehmikkeissä.

Tämän lähemmäs vanhaakaupunkia ei tänään päästy.