keskiviikko 22. elokuuta 2018

602# Oulu

24.7.2018, Tuesday, +28, Scattered clouds, Oulu, Finland

Kesälomaa oli vielä hitusen jäljellä, ja koska mulla on lomalla aina tunne, että jotain tarttis tehdä, niin päätin lähteä tekemään itsekseni ekskursion Ouluun. Ei ole oikein koskaan tullut siellä käytyä, vaikka muutama serkkuni siellä vuosikausia aikoinaan asuivatkin. Jotenkin tuo matka tuntuu niin käsittämättömän pitkältä, että se kai siinä on ollut se suurin syy. Lentämällä pääsisi varmaan tunnissa, eikä olisi mainittavasti kalliimpaa kuin junallakaan meno, mutta ollaan nyt kerrankin ekologisia ja valitaan kiskoliikenne ja tsekataan samalla VR:n toimivuus. Halvimmillaan biletti olisi irronnut reilun 27€:n hintaan, mutta sillä olisi joutunut matkustamaan sitten puolipäivää. 57€:lla pääsi Hesasta Ouluun alle kuudessa tunnissa.

Juna lähti klo 9.14. Olin sen verran hermostunut, että olin liian aikaisin rautatieasemalla, junaliput printattuna. Ostin vähän sipsejä evääksi ja juomaa. Kesän hellekausi oli voimakkaammillaan, toivoin todella junan ilmastoinnin toimivan. Koska oli tiistai, ei muita matkustajia kauheasti ollut. Tikkurilasta mukaan nousi kolmihenkinen perhe. Jo heti alkuun pitivät sellaista meteliä ja taistelivat epätoivoisesti matkalaukkujensa kanssa, että tiesin ettei junamatkasta mitään hiljaista reissua tule. Toisekseen puhuivat niin maalaisittain, että päättelin heidän olevan menossa Ouluun saakka. Kolmannekseen, perheen nuorimmainen - ehkä noin 6-7 -vuotias poika - vaikutti aika rasavilliltä tapaukselta. Alkajaisiksi tempaisi sokerikännit, uhosi sitten koko ajan vanhemmilleen hajottavansa uuden puhelimensa heittämällä sen jonkun naamaan. Sanavarasto käsitti koko joukon kirosanoja, hoetuksi tulivat eniten ehkä "kakka", "ripuli", "tamppooni", "helekkari" ja "jumaleissön". Välillä arvosteli vanhempiaansa "läskiksi" tai "paskanaamaksi". Ymmärrän kyllä, että pieni lapsi turhautuu kuuden tunnin junamatkan aikana, mutta sitä ihmettelen mikseivät vanhemmat käyttäneet lastaan vaikkapa ravintolavaunussa tai leikkivaunussa? Joku muu matkustaja taisi tätä loppuvaiheessa matkaa kysyäkin, koska vanhemmat perustelivat että menomatkalla Helsinkiin - joka oli ollut huomattavasti kauheampi kokemus koko junalle - heidät oli heitetty riehumisen takia ravintolavaunusta ulos. Tyrmistyttävä kokemus oli tapahtunut myös Linnanmäen vierailun aikana. En tiedä onko ADHD:hen lääkettä, tai miten lapsia kasvatetaan, mutta eniten ihmettelen vanhempien apatiaa. Tällänen tapaus.

Juna valmiudessa.
Vanhan kotikaupungin maisemia.

Seinäjoelle asti matka meni aika nopeasti, se oli about puoliväli. Pohjanmaan peltolakeudet muuttuivat pian metsiköiksi. Keli pysyi kesäisenä. Kävin välillä ravintolavaunussa juomassa yhden oluen. Palatessani vaunuuni havaitsin menon pysyneen samanlaisena; poika matki junakuulutusta mukaillen omaa versiotaan: "Seuraavaksi Ylivieska, nästa paska." Söin hieman sipsejä ja katselin tylsistyneenä maisemia.

Pohjanmaalla riitti lakeutta.

Kolmen kieppeillä saavuttiin Ouluun, 752 matkustettua kilometriä rikkaampana. Ilma tuntui kuumalle. Olin varannut hotellin Sokos Hotelli Arinasta, kaksi yötä kustansi 148€. Hotelli löytyi helposti Pakkahuoneenkadulta. Huoneeseen checkaaminen onnistui helposti, esitäytetty lomake piti allekirjoittaa. Sai oikein valita huoneenkin, ottaisiko sen sisäpihan vai kadun puolelta. Päätin ottaa kadunpuolen ja sainkin mukavan huoneen neljännestä kerroksesta, näkymä Rotuaarille. Äänieristys tuntui erinomaiselta, ei kadulta kuulunut pihaustakaan. Ilmastointi pelitti mallikelpoisesti.

Arina-hotelli.
Hotellihuone oli ok.
Hotellin ikkunasta oli näkymä Rotuaarille.

Jätin kamat huoneeseen, ja lähdin sitten tutustumaan kaupunkiin. Buranat olivat loppu, joten piti ensin etsiä apteekki, sellainen löytyikin pienellä hakemisella. Sitten menin osoitteeseen Uusikatu 22, jossa oli seinään töhritty "Paska kaupunni"-graffiti, joka Kauko Röyhkääkin oli aiemmin innottanut samannimisellä biisillä. Jatkoin sitten kierrellen torille, joka oli ulkolaisten krääsäkauppiaiden valloittama. Poikkesin lonkerolla torin reunalla olevalle terassille.

"Tää on niin Paska kaupunki." Paitsi ettei ole.
Tori.
Siisti oli.
Kivoja tönöjä.

Kaupunki vaikutti omituisen suurelta, olin varautunut huomattavasti pienempään. Nälkäkin tuli, eikä mielikuvitukseni riittänyt Pancho Villaa kummallisempaan ravintolaan. Söin pihvin, join oluen ja jälkkäriksi kahvin. Ihan ok, joskin pakastevihannekset olivat karseita.

Safka.

Kävin kaupassa ostamassa hotellille pientä evästä ja palasin huoneeseen melkoisen vessahädän saattelemana. Koin pienen välikuoleman kun erehdyin katsomaan telkkarista Pokka pitäätä, mutta uni pääsi yllättämään. Herättyäni kiiruhdin vielä ulos. Kävin ehkäisemässä nestehukkaa käymällä oluella terassilla, sen jälkeen kävelemään rantaan. Ihmisien määrä tuntui vaihtelevan; ensiksi ajattelin, että eihän täällä ole ketään missään, mutta illalla kadut täyttyivät ihmisistä, tiistai-illasta huolimatta. Nuorisoa oli paljon, humalaisiakin, mutta oli muuten sellainen hyvä pössis. Ilta oli todella lämmin, aivan kuin ulkomailla ja erittäin kaunista. Livebändit soittivat terasseilla. Jotenkin Oulu vaikutti jo ensimmäisen iltapäivän perusteella kivalta paikalta, mä kun olin varma, että luvassa on joku "Kajaani kakkonen".

Toripolliisi.
Krapulan hoitoa ja hankintaa.
Mihinköhän menis.
Siis mitä ei koske?
Teatteri.
Baarit pullistelivat väkeä tiistai-illasta huolimatta.
Uimarantaa.
Lämmin ilta.

Pitkän lenkin jälkeen palasin hotellille katsomaan junttiohjelma Latelaa, johon olin jäänyt vähän koukkuun. Suihkun testasin myös ja hyväksi havaitsin. Ikkunasta oli kiva katsella kävelykadun iltameininkiä.

2 kommenttia:

  1. Siis toi ranta ei vissiin ole Nallikari?

    Ainoat sakot mitä olen elämässäni saanut on Kuusrockissa, jäi Procol Harum näkemättä kun sanoin "voi v.ttu" järkkärille. Todella PASKA kaupunki. Ookkona Oulusta, pelkääkkönä polliisia? En ikinä mene uudelleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole Nallikari, siellä kävin seuraavana päivänä.

      Älä nyt anna yhden huonon kokemuksen pilata koko kaupunkia.

      Poista