193# Syksyssä

Varma syksyn merkki (joskin syksy alkaa jo juhannuksesta) on taas käsillä. Ei, en tarkoita koulun alkua - se on ihan oikein niille räkänokille. Vaan Veikkaaja-lehden Brittifutisliite on ilmestynyt. Luultavasti ulkomaiset futislehtien kausiliitteet samoiten. Täytyypä suunnistaa lehtikauppaan ostoksille. Kausi alkaa tulevana viikonloppuna.

Niin, eilen laitoin tilaukseen Canal Plussan taas. Mullahan oli se viime vuonnakin, kunnes sitten huhtikuussa se operaattori vai mikä lie ylläpitäjä sanoi menneensä nurin, ja lähetykset loppuivat äkisti. Olin maksanut jo toukokuunkin kortista, laitoin anomuksen sisään että maksaisivat jäljelle jääneet rahat takaisin, mutta mitään ei tainnut kuulua. Noh, vitut siitä, "ostin marketista mättöä, kalleinta mitä löytyi mutta rahaa on!" Toivottavasti kortti ennättää tulla viikonlopuksi, ja toivottavasti se tällä kertaa myös toimii. Hirveet on kyllä täpinät.

Toinen positiivista mieltä muuten niin kurjaan eloon on tuonut uuden kevään tuleminen pyöräilyssä. Toukokuussa ajoin varmaan 450 kilsaa, mutta sen jälkeen ollut tuskaisempaa. Heinäkuussa taisin ajaa vain viitenä päivänä, nekin pieniä ~20 km lenkkejä. Mutta nyt elokuussa on ollut innostus taas suurta, ja nyt viime päivinä olen ajanut pitkälti toista sataa kilometria. Niin, että perspuoli kaipaisi kyllä kipeästi jonninlaista rasvausta tai pehmustetta. Ehkä mun on syytä pitää pari päivää palautumistaukoa. Varsinkin kun sain poljettua tämän kesän tavoitteeni täyteen. 1000 kilsaa. Tuhat. On siinä tekemistä, vaikka pieni suupala näyttääkin olevan monelle kilometrikisaan osallistuvalle.

Josta tulikin mieleen, että pitäisi varmaan huoltaa pyörä. Sillä on jo pitkälti kolmatta tuhatta kilsaa ajettu. Se kitisee ja paukkuu ja rätisee. Jarrut ovat löysät. Renkaat vuotavat, taas eilen oli ilmanpaineet kakkosessa - kävin täyttämässä vitoseen. Muutaman sataa kilometria kun ajaa niin kaasut ovat taas lähteneet. Ketjut nitisevät - ja ne tuntuvat katkeavan hetkellä millä hyvänsä. Itse asiassa - mun piti eilen kääntyä jo takaisin ja jättää kymmenen kilsan pätkä ajamatta, koska pelkäsin pyörän hajoavan. Landbo on jo sen verran korpea, ettei sinne tee mieli jäädä haaksirikkoisena yötänsä viettämään. Olisi kyllä peliliike viedä pyörä huoltoon jo nyt, syksyllä. Keväällähän on taas moni urpo huollattamassa pyöräänsä, ja liikkeisiin on kahden kuukauden jonot. Ja itse en semmosta huoltoa osaa tietenkään tehdä. Plus likaantuuhan siinä kädetkin, herrinjee. Mutta sitten toisaalta jos pyörä pöllitään talven aikana, niin harmittaahan se vielä enemmän kun roistot saavat hyväkuntoisen pyörän + menettää sen huollon hinnan. Sitä kun ei saa vakuutukseenkaan.

Mitähän muuta. Niin no joo, ikkunoita olen alkanut pesemään. Edellisestä pesukerrasta on varmaan pari vuotta aikaa. Varsinkin parvekkeen / makkarin ikkunat ovat olleet ihan kusenkeltaiset liasta. Alapuolella on pieni hiekkaparkkis, jossa naapurin mulkku sudittaa aina autoansa niin, että semmonen saatanan pölypilvi kohoaa suoraan ylöspäin ikkunaani. Eniveis, lauantaina kun päätin ottaa homman työn alle, niin ensitöikseni ihmettelin kun ikkunanpesukamat olivat kadonneet?! Piti lähteä niitäkin ostamaan ensiksi, mutta sain paremmat kalut kuin vanhat, ei jäänyt krantua. Keittiön ikkuna oli haasteellisempi, kun siinä oli ampiaisten pesä vissiin jossain lähellä kun niitä paskanaamoja pörräsi siinä koko ajan. Kädellekin taisi laskeutua yksi aiheuttaen mulle liki sydänkohtauksen.

Vielä puolet asunnon ikkunoista pesemättä, mutta ei sitä arkisin niin jouda... Kattoo sit viikonloppuna. Onhan tässä vielä syksyä jäljellä ennen kuin talvi tulee (ainakin muutamia viikkoja, toivon ma).

Syysmasennus on siis jo alkanut, mutta eiköhän se tästä vielä eksponentaalisti kasvane. Yritän olla miettimättä asiaa. Ennen kaikkea yritän olla kuulematta / lukematta sitä, miten kivoja ne kuulaat syysaamut ovat sekä se viinin lipitys takkatulen ääressä villasukat jalassa kun ulkona myrskyää.