785# Ahvenanmaa, 8

 26.6.2023, Monday, +20, Clear, Mariehamn

Taas nukutti sangen hyvin. Olin nukkunut kaikki kolme yötä mainiosti, ja pitkät yöunet, joten jo siksi reissu oli kannattanut. Pp meni aamu-uinnille, minä vielä hetken lolleroin, ennen kuin suuntasimme aamiaiselle puoli yhdeksältä. Olimme ensimmäiset, meidän jälkeen tuli joku vanhempi pariskunta.

Aamiaisella ilman muita.

Huoneessa sitten kamojen pakkausta, tänään olisi taas kotiinlähdön aika. Tavaraa oli mielipuolinen määrä jo tullessa näin lyhyelle matkalle, ja ostoksista oli kertynyt lisää. Hyvä kun saatiin autoon kaikki mahtumaan. Vartin yli kymmenen tehtiin check out, se onnistui onneksi suht helposti. Sitten ajoimme Maarianhaminaan.

Hotellin käytävää.

Vanhaa seinää oli jätetty näytille.

Mulla on projektina "parturi-maakuntabongaus", jossa koitan käydä kaikissa Suomen maakunnissa parturissa. Nyt päätin hoitaa etukäteen haastavaksi valitun Ahvenanmaan pois kuvioista. Letti oli kasvanut jo kuukauden liikaakin, joten tarvitsin parturia todella. Juhannuksen jälkeiseksi maanantaiksi oli vaikeata saada aikoja, ja kun en tiennyt tuon taivaallista ahvenanmaalaisista partureista niin oli pitänyt niitä vähän skoutata ja lähestyä etukäteen. Olin kuitenkin onnistunut varaamaan ajan klo 11 Klipp upp-nimisestä parturista. Vähän hermostutti etukäteen, varsinkin kun parturi oli myöhässä kymmenen minuuttia mutta hyvinhän tuo meni, joskin piti vaihtaa puhekieli ruotsista englanniksi aika nopeasti. Arvosana Klipp upp -parturista kuitenkin 5/5.

Pp:n kuvaama Klipp upp-parturi.

Torggatanin takamaita.

Meillä oli vielä aikaa ennen laivan lähtöä, joten menimme kahville Bagarstuganiin, idylliseen punaiseen vanhaan taloon. Cappucinot maistuivat hyvältä takapihan varjoisessa viileydessä. Sen jälkeen kävimme ihmettelemässä kirjastoa, ja kävimme täällä myös vessassa. Palasimme autolle ja ajoimme Lilla Holmenin läheiselle leirintäalueen uimarannalle Gröna Uddenille. Istuskelimme laiturilla hetkisen nauttien merimaisemasta.

Bagarstugan.

Tsufé.

Kirjasto.

Gröna Udden.

Vähän hermostutti lähtö joten otimme auton ja ajoimme satamaan. Siellä saikin sitten odotella melkoisen tovin. Laivanamme oli tänään Viking Line Grace, joka menisi Turkuun. Check in onnistui hyvin, mutta sitten meidät ohjattiin taas ylärampille. Parkkipaikalla oli tuskaisan kuuma odotella omaa vuoroaan. Lopulta pääsimme ajamaan laivaan, siinä oli taas pakittamista ja venkslaamista ennen kuin saimme auton ajettua ahtaajan haluamalle paikalle.

Laivan odotusta.

Huonoin parkkipaikka koko laivasta.

Meillä ei ollut hyttiä kun emme olleet raatsineet sellaista etukäteen ostaa, mutta olimme tulleet katumapäälle ja halusimme sellaisen. Kävelimme respaan ja ostimme kasikerroksesta halvimman, ikkunattoman hytin. Maksoi 43€, joka oli tuplat sen minkä olimme etukäteen ajatelleet olevamme valmiit maksamaan. Mutta oli se nyt kuitenkin kiva päästä vähän pitkäkseen, vessaan ja eroon muista ihmisistä joita tuntuikin riittävän uskomattomasti.

Hytti.

Telkkarikin oli.

Klo 15 meillä oli varattu buffetti. Se oli kamalaa. Täynnä väkeä, yskiviä ihmisiä ja itkeviä kakaroita. Ja jonoja. Ruokakin oli jotenkin niin kummallista, vaikkakin ihan hyvän makuista. Aluksi ajattelin etten saa safkaa ollenkaan, mutta kyllä sitä nyt hain, ja lopuksi vielä lasten buffasta hain lihapullia ja nakkeja vaikka niissä jonkunlainen bakteeripäällys varmaan olikin. Juomaksi vain vissyä kun en viitsinyt juopotella. Safkasta arvosana 4/5 (lihapullia olisi halunnut aikuistenkin pöydästä + ruuan sijoittelu oli vähän niin ja näin, mutta maut olivat kohdillaan), ja yleisestä tunnelmasta 1/5.

Puhvetti.

Ohilipuvia merimaisemia buffan ikkunasta.

Sitten päikkäreille hyttiin, vähän jo väsyttikin taas. Sen jälkeen vielä kauppaan ostoksille; Pp osti shampanjoita ja kuoharia, minä ostin lootan Mariestads olutta. Meillä oli jo tulomatkaltakin laivaostoksia, joten niin kauheasti emme enää mitään tarvinneet. Muuten laivasta voisi todeta, että olihan se Grace hienompi kuin ikivanha Gabriella, mutta jotain tunnelmasta tuntui puuttuvan.

Kauppaan.

Ostoksia.

Meillä oli vaikeuksia päästä viemään ostokset hyttiin, sillä meidän huonetta vastapäätä asui naiskännikala, joka oli jo tullessamme sekoillut sisäänpääsyn kanssa riittämiin. Nytkään ei tuntunut ovi aukeavan, ja jouduimme odottelemaan pitkät tovit ennen kuin muija pääsi sisään hyttiinsä. Lähdimme käymään vielä kannella; Hesassa on aina niin kylmä, ettei kesähelteilläkään tarkene olla ulkona, mutta täällä saariston suojissa oli miellyttävää, ja hengailimme ulkona varmaan tunnin katsellen ohilipuvaa Turun saaristoa.

Ulkokansi.

Aurinkoinen takakansi.

Turun saaristoa.

Laivaväylä.

Autolle palasimme hyvissä ajoin, vaikka autotasanteella olikin kuuma, ja haisi sellainen pakokaasu-öljyseos. Laiva saapui onneksi aikataulussa Turun satamaan, vähän ennen kahdeksaa. Vaikka olimme keskirivin keskellä, olimme lopulta viimeinen auto joka ajoi laivasta ulos. Uskomatonta, miten autoletkat saatiin purettua meidän sivuilta, edestä ja takaa jättäen meidät viimeiseksi. Satamassa liikenne tietysti ruuhkautui, ja tuntui kestävän ikuisuuden ennen kuin pääsimme väljemmille vesille. Muuten matka Turusta Helsinkiin sujui nopeasti, kun keli oli hyvä ja ruuhkakin väljeni mitä pisemmälle satamasta päästiin.

Sataman ruuhkaa.

 * * * *

Arvio: Olipa mukava reissu. Neljän päivän reissu tuntui huomattavasti pidemmältä. Suuremmilta töppäyksiltä vältyttiin. Alkujärkytyksen jälkeen totuimme nopeasti hotelliin ja sekin oli ihan mukava. Juhannusaatto nyt tuntui tietysti pitkältä kun herätys oli aamuyöstä ja joutui niin pitkään hengailemaan ennen kuin mikään paikka edes avautui. Arvosana kuitenkin 4/5. Melkein tekisi mieli antaa vitonen.

784# Ahvenanmaa, 7

 25.6.2023, Sunday, +21, Clear, Eckerö

 

Heräsimme muutamaa minuuttia ennen kahdeksaa, olipahan taas nukuttanut niin uskomasti. Varmaankin kymmenen tuntia tuli koisattua, ja herätessä ajattelin kellon olevan viiden kuuden välillä, mutta mitä vielä. Piti nousta ja suunnata sitten aamiaiselle. Salissa oli vähemmän väkeä ja saimme paremman pöydänkin. Tällä kertaa skippasin puuron; mulle tuli siinä sitten äkillinen tarve poistua veeseeseen, joten hylkäsin Pp:n viimeistelemään oman aamiaisensa.

Tänään suunnitelmissa oli lähteä Eckeröön. Jostain syystä Pp ei ole Eckerö-fani, mutta minuun se teki viimeksi vaikutuksen. Pakkasimme kamat, ja lähdimme ajelemaan kymmenen maissa kohti Ahvenanmaan länsirannikkoa. Ensiksi painelimme Degersandin biitsille, joka oli ehkä noin 8 kilometrin päässä Eckeröstä. Rannalla ei ollut vielä paljoa ihmisiä, viereisellä leirintäalueella sentään jonkun verran. Meri oli tyyni ja aurinko helotti lähes pilvettömältä taivaalta. Kävimme uimassa vaikka vesi olikin hirmu kylmää, reilut 15 astetta. Ranta oli täällä matala, joten sai melko pitkään kahlata ennen kuin pääsi uintisyvyyksiin. Ei siinä nyt montaa metriä kehdannut käsipohjaa uida kun teki mieli päästä rannalle lämmittelemään. Siitä huolimatta, molemmat antoivat rannasta arvosanaksi täydet 5/5.

Aava meri avautui kohti etelää.

Ei ryysistä rannalla.

Rannan takana heti leirintäalue.

Sitten ajoimme katsomaan Eckerön postitalon. Sisällä oleva näyttely oli vaihtunut mutta ihan sama pössis täällä oli kuin pari vuotta sitten. Päärakennuksen näyttelyyn (ei mikään erikoinen) oli ilmainen sisäänpääsy, mutta sivurakennuksessa piti maksaa 3€ / naama postimuseoon, jossa oli yksi pieni huoneellinen vanhaa postilaitoksen kamaa ja joku pieni tarinankerronta. Pp tuhlasi melkoisen summan tuliaisiin. Meillä oli postikortit mukana, minä kirjoitin omani penkillä ja sain ne Eckerön postilodjuun. Harmi kyllä korttien sivustat olivat kastuneet kun olivat joutuneet kosketuksiin märkien uikkareiden kanssa.

Carl Ludvig Engelin suunnittelema Eckerön postitalo.

Postitalon pihalla.

Meri pilkotti täälläkin.

Postimuseon puolelta.

Postikortit saatiin matkaan.

Seuraavaksi ajoimme Käringsundiin, jossa vähän aikaa kävelimme rantakallioilla ja sitten poikkesimme venesatamaan. Siellä oli Gastropub Bodegan, jonne emme viimeksi menneet, ja nytkin meinasi jäädä väliin kun emme olleet varmoja voiko siellä ottaa pelkät juomat vai pitääkö syödäkin jotain. Onneksi google sen meille kertoi, että pelkät juomatkin voi nauttia. Niiden tilaamisessa oli pienoisia vaikeuksia, ja Pp:kin vaihtoi kaakaon kahviin, itse otin kaljan. Joimme ne tuulisella ja melko kylmällä terassilla.

Saaristomeren tunnelmaa.

Käringsund.

Laiva kuivalla maalla.

Talaksia.

Tämän jälkeen ajoimme Maarianhaminaan, jossa jätimme auton Sjökvarteretiin parkkiin. Menimme Pub Niskaan pitsalle, tai oikeammin niitä kaupiteltiin peltileipinä. Paikan oli perustanut "Ahvenanmaan paras kokki" Mikael Björklund, joka oli tuttu myös Strömsö-televisio-ohjelmasta. Ruoka olikin parempi kuin edellisen päivän plätty, mutta Pp ei oikein vaikuttunut. Naakat kävivät verkoista huolimatta vetämässä baariasiakkaiden ruuanjämät naamariin, mutta yksi naakoista jäi koipisesta kiinni roikkumaan verkkoon. Pääsi sitten pienen räpyttelytuokion jälkeen irti siitä onneksi.

Pub Niska.

Piz... siis peltileipä.

Kävelimme sitten hetkisen ympäriinsä ja kävimme tsekkaamassa laiturin päässä olevan valkoisen kappelin (Sjöfararkapellet). Pari lokkipesuetta harhaili rantakivillä ja emolinnut kovasti olivat meitä häätämässä pois. Istuskelimme sitten turvallisen matkan päässä lokeista ja Pp vuorostaan kirjoitteli omat korttinsa valmiiksi. Palasimme autolle ja ajoimme Mathis-kaupalle tekemään pieniä ostoksia, ja jäätelöt söimme kuumalla parkkipaikalla. Sen jälkeen jatkoimme takaisin Godbyhyn, missä kävimme postittamassa loput korteista, ja vielä täydentämässä juomavarastojamme. Sen jälkeen hotelliin lepäämään. Pitsestä tulee aina niin sellainen vetelä olo, ja ajattelimme jos uiminen jeesaisi siihen vaivaan. Järvivesi oli 23 asteinen, eli paljon lämpösempi kuin merivesi, mutta jostain syystä teki vaikeuksia laskeutua uimasilleen.

Paatteja Sjökvarteretin laiturilla.

Sjöfararkapellet.

Kappeli sisältä.

Mathishallen.

Sitten suihkuun ja haimme jääkaapista drinksumme ja menimme vielä istumaan laiturille. Vaikka oli jo ilta niin laiturilla oli uskomattoman kuuma, hädin tuskin pystyimme olemaan siinä. Muutenkin aurinkoa oli tullut saatua liikaa ja käsivarret ja niska ja naama punoittivat vaikka olimme vähän rasvailleetkin itsiämme. Tänään oli viimeinen iltamme täällä, ja oli vähän haikea olo kun olimme viihtyneet niin hyvin, vaikka majapaikkamme oli ensi alkuun ollutkin pienoinen järkytys. Ja hyvin oli mennyt aika keskellä korpeakin. 
 

Iltalonkero.

783# Ahvenanmaa, 6

 24.6.2023, Saturday, +17, Clear, Geta

 

Heräsimme seitsemän jälkeen ennen herätyskelloja, kun olimme menneet niin aikaisin nukkumaankin. Pp meni aamu-uinnille, mutta minä en sellaiseen pystyisi, joten jäin lolleroimaan vuoteeseen. Aamiaistarjoilu alkoi vasta klo 8.30, menimme sinne ehkä kymmenisen minuuttia myöhemmin. Aamiaiseksi oli tuoreita sämpylöitä, ja sitten oli leivänpäällistä, puuroa, munia yms. Mehutarjoilussa oli vain seljaa, se oli itselleni tuntematon maku, aivan kuin olisi jotain partavettä juonut. Kahvi sen sijaan oli hyvää.

Aamiaistarjontaa.

Nämä päättyivät pöytään.

Oli jälleen aurinkoinen päivä luvassa, joten päätimme lähteä Getaan. Sinne oli noin 20 kilsan matka. Ensiksi poikkesimme kuitenkin Godbyn S-marketissa - pariinkin kertaan. Ensiksi ostimme juomat eväät päivän retkeä varten - ja toisella kertaa vielä vähän aurinkorasvaa, kun olimme edellisenä päivänäkin saaneet jo pärstämme punaisiksi. Sitten Getabergille; se oli Ahvenanmaan korkein paikka, noin sata metriä merenpinnan yläpuolelle. Täällä oli myös frisbeegolf-rata, jossa kävikin paljon porukkaa heittelemässä, sekä jonkunlainen kahvila/ravintola, ja meille viiden kilometrin luontopolku.

Parkkipaikka ja kahvila olivat lähtöalueella tämän korkean ja puuttoman mäen päällä, ja siellä kävi kylmä tuuli. Jo autosta noustessa alkoi kaipaamaan lämpösempää paitaa päälle, mutta emme olleet ymmärtäneet ottaa sellaista mukaan lähtiessä, joten ei auttanut muu kuin kärvistellä. Luontopolku eteni pisin kalliota, ja välillä oli erilaisia historiallisia kertomuksia matkan varrella. Kalliot olivat vanhoja, noin 1600 miljoonaa vuotiaita ja olivat aikoinaan jähmettyneet laavavirroista kerrostuneiksi kiveksi. Jääkausi oli tehnyt omat metkunsa; isoja lohkareita oli siellä sun täällä, ja nyt näissä bouldereissa roikkuivat vapaakiipeilijät - patjat vain alla jos mätkähtäisivät alas. Isovihan aikaan täällä oli ollut pahat tilanttteet, ja ihmisiä oli piileskellyt luolissa yms.

Näkymä Ahvenanmaan korkeimmalta paikalta.

Lähtöpaikka luontopolulle.

Frisbeegolf-radan tiiauspaikka.

Laavakerrostumat olivat vanhoja.

Luola (?)

Kaikkialle sitä voi puu kasvaakin.

Kalliokiipeilijä vauhdissa.

Polku eteni aina rantaan asti ja lähti sitten nousemaan takaisin ylös. Pidimme evästauon about puolessa välissä. Kaiken kaikkiaan meiltä meni 2h21min aikaa kierrokseen, se oli kyllä varsin raskas reitti. Kävelyn jälkeen kahvila oli jo auennut; tilasimme oluen ja omenamehun jotka nautimme terassilla kylmästä tuulesta huolimatta.

Meri.

Ei uskaltanut kurkata kalliokielekkeen taakse.

Erikoiseen suuntaan kasvaanut puu.

Vaellusmatka.

Kylpeminen kielletty.

Getan kippola.

Kippis.

Palasimme sitten takaisin hotellille pitämään vähän taukoa yms ja taisin siinä hieman torkahtaa. Kävimme sitten uimassa, vesi oli kylmempää kuin edellisenä päivänä, vaikka itse uinkin hieman pisempään. Alkoi jo hiukomaan, joten päätimme lähteä etsimään seuraavaksi ruokapaikkaa Godbystä. Kauheasti ei ollut vaihtoehtoja - käytännössä kaksi pitseriaa - mutta niistäkin parempi oli kiinni. Menimme Venezia-pitseriaan, jossa ei ollut muita asiakkaita, Vain yksi ukko duunissa. Pitsat olivat kuitenkin ihan hyviä, vaikka paikka nyt ei ehkä siisteydellä meitä vakuuttanutkaan. Kävimme sen jälkeen vielä kaupassa ostamassa juomaa, tuliaisia ja postikortteja.

Venezia-pizzeria oli auki.

Pizzeria sisältä.

Pitze.

Sitten hotellille jossa menimme juomaan GT:t ulos. Pari teinipoikaa pyöri laiturilla, olivat löytäneet sahan järvestä ja kyselivät mitä aikoisimme tehdä sille. Luulimme heidän lähtevän mutta tulivat pian takaisin ja hetken päästä heidän kaverinsakin tulivat paikalle, joten vaihdoimme paikkaa pienemmälle laiturille. Tässä notkuimme sen minkä tarkenimme. Sitten hotellilla vielä blogaamista ja surffailua yms. Vähän vielä väsytti edellinenkin päivä, ja oli aika kaputt olo.

Skål!