869# Itävalta, 2

 13.4.2025, +17, overcast, Salzburg, Austria

Nukutti oikein mainiosti koko yön, joskin näin hieman painajaisia. Ihan OK vuode, bedlinensit sun muut. Olin vähän pelännyt, että äänieristys olisi huonohko, mutta yö oli silti ollut hiljainen. Heräsimme joskus seitsemän jälkeen, aamiaiselle pääsimme vasta vähän myöhemmin. Olimme luulleet, ettei hotellilla olisi montaa asiakasta, mutta aamiaissali oli kuitenkin 3/4 täynnä. Saimme molemmat omat kahvikannut; tarjolla oli sellainen melko mitätön keskieurooppalainen buffet-pöytä, jossa oli tarjolla muutamia eri leipiä / sämpylöitä, muutama leikkele ja mehua. Ei mikään hääppöinen, mutta koska en ole mikään aamiaisihminen, niin asianhan tuo ajoi. Ruokailun jälkeen menimme respasta kysymään, jos saisimme huoneeseen safe boxin avaimen, se onnistui helposti eikä maksanut ekstraa. Lisäksi ostimme käteisellä 48 tunnin Salzburg-kortit, ne maksoivat á 36€. Niillä pääsisi matkustamaan julkisilla & useimpiin nähtävyyksiin.

Aamiaista hamuilee jo käsi.

Salzburg-kortti osoittautui myöhemmin hyväksi hankinnaksi.

Turvakaapin avain tuli asianmukaisessa kotelossa.

Jätimme arvokamat turvakaappiin ja laitoimme itsemme liikenteeseen. Sääksi oli luvattu tänään pilvistä, mutta melko lämmintä eikä pitäisi sataa, joten jätimme sateenvarjot veks. Ensiksi kävelimme Mirabellin puistoon jossa kuvasimme puistoaluetta. Se oli kyllä viehko. Kesällä tämä olisi varmasti vielä hienompi, kun kasvit pääsisivät oikeuksiinsa ja kukat kukkisivat, oli jälkimmäisillä jo yritystäkin. Kiinalaisia turisteja näkyi paljon. Saavuimme sitten Mozartin asuinkämpälle. "Korkkasimme" Salzburg-korttimme, ja pääsimme sisään näyttämällä korttia lipunmyynnissä, se toimi vähän samalla lailla kuin Museokortti Suomessa sillä erotuksella, että täällä nähtävyyksiin pääsi vain kerran. Asuintalo oli aika mitätön, sen kyllä tsekkasi läpi nopeasti. Jatkoimme sillan yli Salzach-joen toiselle puolelle, ja menimme nyt Mozartin synnyintaloon. Täällä olin käynyt aiemminkin, mutta kun kerran Salzburg-kortilla pääsi sisään niin mikäs siinä oli mennessä. Muistan kalkitut seinät mutta muuten paikka vaikutti minusta isommalta kuin kymmenen vuotta sitten. Kiinalaisia turisteja oli paljon täälläkin. Kävimme myös museokaupassa, mutta myyjällä oli niin kova plunssa, että päätimme poistua oitis, ei sellaisessa plunssassa kukaan halua ostoksia tehdä. Yhteisarvosana molemmista Mozart-paikoista 2/5.

Gackerlit sackerliin.

Andräkirche kirsikkapuiden takana.

Mirabellgarten.

Suihkulähteitä ja patsastelua riitti.

Kevään merkkejä.

Mozart dwelling.

Pieno.

Huumoria...

Toinen piano. Olikohan Wolf naapureiden suosiossa?

Seuraavaksi käänteisesti Mozartin synnyintaloon.

Synnyinhuone.

Mozartin hiusnäyte.

Kattoon duunattu Salzburg-reliefi.

Kiertelimme sitten vanhaakaupunkia, kuvasimme kirkkoja ja kävimme Kollegienkirchessä, ei mikään ihmeellinen sisältä päin. Mozartplatzilla oli kellotorni jonka piti olla erikoinen; odotimme kellon tulevan 12, mutta mitään ihmeellistä iloittelua ei sitten tullutkaan, se oli pettymys. Aukiolla oli kuitenkin kahvila, jonka isolle terassille menimme. Tilasimme tupla-espressot Mozart-liköörillä ja kermavaahdolla, maksoivat yhteensä tippeineen 22€. Aika kallista täällä tuntui kyllä olevan. Lähdimme sitten etsimään tietä Hohensalzburgin vuorelle / linnakkeelle. Kävelimme hieman harhaan ennen kuin kyltit ohjasivat meidät funikulaarin lähtöpisteelle. Salzburg-kortilla pääsi tännekin, joten kortti paljastui hyväksi hankinnaksi, kun oli maksanut itsensä jo takaisin muutaman kohteen vierailun jälkeen. Funikulaari tuli verrattaen täyteen, matka ylös ei kestänyt montaakaan minuuttia. Olisi tänne varmasti päässyt tietäkin pitkin, mutta edes meillä ei ollut sen vertaan energiaa.

Getreidegasse oli yksi vanhankaupungin pääkaduista.

Bürgerspitalkirche St. Blasius 1300-luvulta.

Talo kadun päällä.

Vuori asuintalojen lähellä.

Kollegienkirche.

Pp:n terveiset kirkon kirjoihin.

Mozartplatz.

Kallis kaffela Mozartplatzilla.

Kahvia ja Mozart-likööriä.

Hohensalzburgin linna.

Ylös pääsi funikulaarilla.

Eipähän tarvinnut hapotella koipisiaan.

Ylhäältä avautui hienot maisemat Salzburgiin, ja toiseen suuntaan lumihuippuisille Alpeille. Kuvatessamme maisemia huomioni kiinnittyi pujopartaiseen ukkoon, joka oli niin superfinnen näköinen kuin olla ja voi, lopulta hän alkoi meille härmää bamlaamaankin. Oli työmatkalla kuvaushommissa, olivat tekemässä ohjelmaa Esa-Pekka Salosen musiikkishowsta joka oli parhaillaan menossa täällä Salzburgissa. Toivottavasti ei hölisty mitään typeryyksiä... Kiersimme sitten vielä linnan Panorama-reitin ja menimme torniin asti. Sinnekin olisi ollut lisämaksu, mutta pääsimme jälleen Salzburg-kortilla ineen. Sisällä oli ahdasta, ja paljon kiinalaisia taas, jotka eivät tornin näköalapaikassa tehneet elettäkään siirtyäkseen, vaan juttelivat siellä omia juttujaan eivätkä edes vilkuilleet maisemia. Joku alfanainen sitten onneksi uskalsi sanoa niille, että voisivatko tehdä hieman tilaa.

Jo päivän toinen reliefi Salzburgista.

Linnakkeen sisäpihaa.

Näkymä kylille.

Näkymä vuorille.

Miehittämätön torvisoittokunta.

Linnan jälkeen mietimme drinksujen mahdollisuutta. Täällä oli terassiravintola, mutta siellä oli vain yksittäisiä huonoja pöytiä jäljellä, emmekä olleet varmoja olisiko täällä pitänyt syödä jotain, joten otimme funiksen takaisin alas. Kävimme vielä katsomassa ulkoisesti Tuomiokirkkoa, mutta sinne olisi maksanut sisään Salzburg-kortista huolimatta (sillä sai jonkun alennuksen kyllä), mutta meidän mielestä on härskiä rahastaa kirkkoon pääsyllä, joten jätimme sen väliin. Kävelimme sitten baariin jonka olimme ohittaneet eilen ja miettineet siinä jopa syömistä, ja tilasimme Aperol Spritzit. T-paidalla tarkeni istuskella, mutta illalla huomattiin, että naamat olivat hivenen palaneet pilvisestä säästä huolimatta. Palvelu oli nopeaa ja ystävällistä, juomat maksoivat á 7,50€ (otimme sen proseccolla, valkkarilla olisi maksanut euron enemmän, kummallista). Taas piti kaivaa joku raha tipiksi.

Salzburg Cathedral 1600-luvulta.

Pahaenteinen patsas.

Sphaera - kultainen pallo.

Kapitelschwemme.

Kaakit odottamassa työhommia.

Kahvilan nimi oli menneen talven puhelimia.

It's Aperol Spritz-o'clock!

Palasimme sitten hotellille lepäämään, sillä olimme olleet tien päällä jo lähes kuusi tuntia ja kävelleet 11 kilometriä. Hotellilla huomasimme, että molempien lärvit olivat palaneet, kun eihän me tietenkään mitään aurinkorasvaa olleet edes älynneet ottaa mukaan... Odotimme, että kello tuli viisi, jolloin hotellin "baarissa" alkoi happy hour. Menimme sitten respaan ja pyysimme juotavaa, päädyimme olueeseen ja valkoviiniin. Respa saattoi meidät "barokkihuoneeseen", olimme luonnollisesti ainoat asiakkaat. Huone oli kummallinen, koostui kaikenlaisesta keräilystä kamasta ilman minkäänlaista teemaa. Pp:tä kiinnosti kirjanen jonne oli koostettu postikortteja 70-luvulta ympäri maailmaa, siellä oli jonkunlainen fanikirjelmä (?) jopa itse Valentina Tereshkovasta (ensimmäinen nainen avaruudessa). Epäilimme jopa olisiko hän itse allekirjoittanut nimmarinsa siihen (kääntäjän ja googlen nimikirjoitushaun mukaan se oli jopa mahdollista), mutta mitä ihmettä hän olisi tehnyt tässä salzburgilaisessa perhehotellissa...

Jalankulun liikennevalo.

Hotellin barokkihuoneeseen happy houria viettämään.

Stobeja.

Tereshkova was here?

Juomat juotuamme googlettelimme hieman pizzapaikkaa - eilisestä viisastuneina illalliskippola kannatti tosiaan etsiä etukäteen. Lisäksi tuntui monien paikkojen olevan tänään kiinni, johtui kai siitä että oli sunnuntai. Päädyimme L'Osteriaan. Sinne oli hotellilta reilun kilometrin matka. Ravintolan terassi oli liki täynnä, mutta pari pöytää vielä löytyi, saimme reunasta aika hyvän paikan. Tarjoilu oli ensi alkuun hidasta, juotavista vastaava tarjoilija tuli erikseen, ja myöhemmin toinen tarjoilija kysymään safkat. Jälkimmäisellä oli ongelmia saada pitsatilauksemme sisään internet-ongelmien vuoksi mutta onnistui lopulta. Kun juomat tuli, niin aloimme itsekin viihtymään, ja pitsatkin tulivat lopulta. Ne olivat valtavan kokoiset, puolet suurempia kuin lautanen. Pohja oli hyvä ja rapsakka, ja pitsakin ihan ok. Arvosana 3/5. Hinta ei ollut paha, yhteensä juomineen ja tippeineen 40€. Ilta pimeni kahdeksalta, mutta kovin pelottavaa ei silti ollut liikuskella kaupungilla. Hotellilla taas kyykkysuihkut yms.

Illallispaikka L'Osteria.

Piza.