27.7.2022, Monday, +30, Scattered clouds, Vantaa
Juhannuksesta alkanut helleputki sai kesälämpötilat myös kämpille. Vaikka Suomessa hellejaksot eivät yleensä viikkoa pidempään kestäkään, niin siinäkin on aina kestämistä. Kipurajana sisälämpötilassa pidän 27 astetta; sen kuumemmassa ei voi ihminen elää (vastaavasti talvella kämppä on kuin pakastin, alle 22 asteessa ei voi ihminen elää ja monesti lämpö valahtaa alle 20 asteen. Pitäisi kai olla sitten tyytyväinen siihen, että ideaalilämpötilat ovat kaksi kertaa vuodessa?). Lämpötilavaihtelut tulevat lisäksi parin kolmen päivän viiveellä. Kai se kiviseinä kestää hetken aikaa lämmetä ja vastaavasti jäähtyä, joten hellekauden äkkinäinen päättyminenkään ei tuo välitöntä helpotusta sisäkuumuuteen. Varsinkin kun mulla on läpitalon huoneisto eteläpäädyllä, eli toisin sanoen aurinko paistaa aamusta iltaan lämmittäen kämpän seiniä.
Pp:llä oli ollut vähän samoja fiiliksiä, ja päätti tänä kesänä hommata ilmastointilaitteen. Onhan se mielessäni käynyt minullakin, mutta on hinnaltaan jonkunlainen investointi, ja mahtaako se olla hyvä kun ei kuitenkaan ilmalämpöpumpusta ole kysymys (eihän sellaista ylellisyyttä nyt kerrostaloon voi saada). Sellainen pitää varmasti kovaa meteliä, ja täällä kun on seinät paperia niin naapurit tuohtuvat - ja etenkin kateellisuudesta pitäähän sellainen saada kieltää. Ja miten sen kuuman ilman poistoputken kanssa sitten operoi?
Pp oli tsekannut Verkkokaupasta Ströme 12C-merkkisen ilmastointilaitteen ja se sama hakutulos mullekin oli tullut ensimmäisenä. Tehoja ilmeisesti kuvasi 12000 BTU, joka oli enemmän kuin muissa saman hintaluokan ilmastointilaitteissa. Ääntä se tuottaisi maksimissaan 65 dB (en tosin ollut ihan varma kuinka kovalta sellainen kuulostaisi). Painoa oli 36 kg, joten olisihan siinä aikamoinen kanniskelu hissittömässä kämpässä, ja miten sellainen mahtuisi autoon, ja jos ostaisimme niitä kerralla vielä kaksi. Hinta 400€. Sähkönkulutuksesta ei myöskään mitään käryä, mutta epäilemättä sellainen kuluttaa. Pömpelillä jäähdyttäisi 25-30 neliöisen alueen, joten käytännössä se pitäisi sitten eristää makkariin, jos vaan yhden huoneen saa valita.
Ei muuta kuin kamat tilaukseen juhannuksen jälkeisenä maanantaina. Verkkokauppa näytti olleen varustautuneen hyvin tämän kesän helleaaltoon, sillä varmasti kysyntä oli kovaa ja silti niitä oli varastossa yli 25 kpl. Hakuajaksi tuli saman maanantain ilta klo 19.30, joskin myyjä oli varoitellut Pp:tä, että ryysistä saattaa olla ja olisi parempi jos hakisi aamusta. Sellainen ei meille työssäkäyville käy, joten iltahakuhan se ois.
Pp haki minut autolla ja sitten Vantaalle lentoaseman viereen noutopisteelle. Autoletka pysähtyi jo kauan ennen noutoaluetta, jonkinlainen ukko siellä oli käännyttelemässä autoja takaisin. Kuitenkin kun meidän vuoro läheni niin ukko innostui juttelemaan jonkun autokunnan kanssa pidempään, jolloin useampi auto - me mukaan luettuna - pääsi ohittamaan tämän grupieerin. Ajoimme parkkikselle, joka oli täynnä kuin Turusen pyssy. Haimme sisältä jonotusnumeron, eikä paljoa naurattanut kun huomasimme jonossa olevan 108 asiakasta ennen meitä. Kello oli sen puoli kahdeksan ja paikka menisi kiinni yhdeksältä. Miten mahtaisi käydä? Pp tiesi odottaa vahvistusviestiä, missä kerrottaisiin, että tilaamamme tavaranne olisivat noudettavissa, mutta sitäkään ei ollut vielä tässä vaiheessa kuulunut. Päätimme jäädä vähäksi aikaa odottelemaan, ehkä jonossa olisi tyhjiä slotteja (ihmiset ottaneet jononumeron mutta kyllästyneet odottamaan ja lähteneet pois). Noutopisteen edustalla ihmiset kiroilivat ja haukkuivat työntekijöitä, joten se vähän indikoi pitkää odotusaikaa. Menimme vähän syrjemmälle hengailemaan, joskaan yli 30 asteinen parkkipaikka joka puoliksi muistutti vielä kaatopaikkaa (tänne sai tuoda vanhoja kodinkoneita) ei kauheasti mieltä innostanut. Silti ihmettelin ihmisiä jotka jonottelivat kaikki yhdessä läjässä tyytyväisinä kun joku paksukainen täytti ilmaa koronaköhimällä puolen minuutin välein.
Verkkokaupan noutopiste Vantaalla. |
Elinkaaren pää. |
Kello tuli 21 ja vähän aikaa jännittimme menisikö paikka kiinni, mutta onneksi jonotusnumerot juoksivat matelivat edelleen. Ehkä henkilökunta jäi ylityöhön. Vahvistusviesti tavaroiden noutomahdollisuudestakin oli jo tullut. Tässä vaiheessa taisi olla vielä nelisenkymmentä asiakasta ennen meitä. Vähän ennen klo 22 tuli meidän vuoro; kommunistityyliin ensimmäinen jonotus oli pelkkä ilmottautuminen ja sen jälkeen piti odotella vielä vartin verran tavaroita varastohallin ovella, jonne stressaantuneet ja väsyneet työntekijät roudasivat niitä kärryillään. Sen olimme laittaneet merkille, että suurin osa asiakkaista hankki samanlaisia ilmastointilaitteita kuin mekin; joukossa oli vain muutamia jääkaappi-pakastimia ja televisioita. Mahtoi niitä ärsyttää vielä enemmän me ilmastolaitteen hakijat.
Saimme kamat ja mahdutettua ne nipin napin autoon. Ajoimme ensiksi Pp:lle kun hän asui lähellä. Painoihan se hemmetin lodju aika sikana mutta saimme sen roudattua kakkoskerrokseen suht helpolla. Sen jälkeen ajoimme mun luo ja sama juttu mutta tällä kertaa kolmanteen kerrokseen. Kello oli tässä vaiheessa lähempänä yhtätoista, joten tälle päivälle laitetta ei saisi melun vuoksi vielä käyttöön (ja ohjeissakin sanottiin, että liikuttamisen jälkeen laitteen pitää antaa 24h rauhoittua). Eli vielä yksi yö lisää kärvistelyä. Tietysti jinxasimme ja vitsailimme, että varmaan toinen laitteista on vähintäänkin rikki ja joutuu sitten saman käydä palauttamassa, ja miten se sitten tapahtuisi, ken tietää.
Paketti kotiutettu. |
Seuraavana päivänä sitten duunin jälkeen laitteen kimppuun. Se oli helposti unboxattavissa, ei tarvinnut nostella paketista tai mitään vaan pahvit nostettiin pois laitteen päältä. Roudasin sen makkariin, jossa mulla myös parveke. Laite oli helppokäytteinen; lämpöputki kiinni käsin kiertämällä ja pituudeltaan 30-150cm putki parvekkeelle (oletin että verhot pitävät kuuman ilman riittävästi ulkopuolella, kun mulla ei muutakaan siihen ollut laittaa enkä jaksanut ruveta jätesäkeistä yms askartelemaan mitään kummallisempaa. Paketin mukana tuli joku peltinen juttu jonka oli ilmeisesti tarkoitus toimia jonkunlaisena "verhona" mutta en ottanut sitä käyttöön). Sitten vain virtajohto seinään ja virta päälle ja lämpösäätö kylmimmälle mahdolliselle (16 astetta). Tuuletinnopeutta sai muutettua asteikolla 1-3. Kaukosäädin oli mukana myös, joskin se nyt melko tarpeeton. Modessa oli myös kosteudenpoisto ( ? ). Hieman minua huolestutti mihin ja miten se kondenssivesi sitten kerääntyisi. Laitteessa oli jonkunlainen säiliö, jossa oli kierrettävä korkki, joten vesi ilmeisesti jäi sinne, mutta tyhjennys vähän arvelutti. Kai sen joutuisi sitten viemään kylppäriin sitä varten mutta kuinka usein sellainen pitäisi tehdä, en tiedä. Ohjeessa kyllä sanottiin, että täysinäisestä vesisäiliöstä tulee näyttöruudulle varoitus. Saapa nähdä sitten.
Ensimmäisen tunnin aikana meteli häiritsi, mutta sitten siihen vähän tottui. Tunnin aikana olkkari ei ainakaan ehtinyt viilentymään, ja tuskinpa laite jaksoi taistella hellemuuria vastaan sinne saakka. Laitoin sitten makkarin oven kiinni ja annoin koneen häärätä suljetummassa tilassa pari tuntia. Sen jälkeen ilma tuntui jäätävältä. Lämpömittari näytti 23 astetta. Kello oli jo yli 22, joten suljin laitteen naapurisovun ylläpitämiseksi; tunnin päästä mentyäni nukkumaan lämpö oli noussut uudelleen jo 26 asteeseen. Seuraavina iltoina annoin rakkineen hurrata puoli tuntia pidempään ja varoin visusti liikkumasta makkariin ennen kuin menin sinne nukkumaan. Hyödyn huomasi selvästi ja sitä pystyi tehostamaan ottamalla suihkun juuri ennen nukkumaanmenoa. Tyytyväisyys nousi viikon mittaan ja vaikka laite oli kallis ja sen hankkimisessa oli niin paljon työtä, niin vielä olen rimaa hipoen tyytyväinen. Rumahko ja tilaavievä vempele se tietenkin on, joten joku säilytystila täytyy sille sitten keksiä kun ei ole käytössä. Ja saapa nähdä sitten mitä sähkölasku myöhemmin sanoo, mutta tässä vaiheessa annan arvosanaksi 3/5.
Laite työssä. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti