595# Rethymnon, 5

31.5.-3.6.2018, +26, Clear, Rethymno, Greece

Seuraavat päivät sujuivatkin sitten rannalla, jalkoja parannellessa. Yleensä koipiset ovat palautuneet muutamassa päivässä Samarian jälkeen, mutta nyt niitä kivisti vielä pitkään. Pohkeet olivat kuin betonia eivätkä ne totelleet niitä liikeratoja jota ajukoppani käski niiden toteuttaa. Pahimmalta tuntui raput alaspäin mentäessä, sekä alamäet.


Rantakaan ei ollut enää niin autio kuin alussa.

Säät olivat parantuneet ja pääsimme viimeinkin rannalle ja uimaankin. Merivesi oli jopa 24 asteista, oudon lämmintä tähän aikaan vuodesta. Ranta oli 5/5, se täytyy sanoa. Mikä parasta, hotelliltamme oli rannalle vain 10 metrin matka. Rannalta löytyi suihkujen lisäksi vuoteet ja aurinkovarjot, jotka eivät vaikuttaneet pahan hintaisiltakaan. Emme kuitenkaan ottaneet näitä, levitimme vain pyyhkeen hiekalle. Ranta syveni heti vesirajan jälkeen nopeasti, mutta muutaman metrin päästä äkkiloiveni niin, että vettä oli vain hieman nilkan yläpuolelle. Tätä matalaa sitten riitti vaikka kuinka pitkälle. Sinällään ei niin sopiva ranta uimiseen, mutta tykkäsin silti.

Biitsillä.

Aallot saapuvat.

Emme uskaltaneet olla rannalla kuin 2-3 tuntia / päivä, auringossa tuntui olevan sen verran ytyä, että palaminen olisi todennäköistä rasvauksesta huolimatta. Muun ajan käytimme tekemällä pieniä shoppailureissuja vanhaan kaupunkiin. Saimme ostettua postikortit ja -merkit, ja ne tulivat perillekin varsin nopeasti. Pieniä tuliaiskauppoja oli, joskin tarjonta niissä usein melko samanlaista. Yhtenä aamupäivänä kävimme paikallisilla markkinoillakin; t-paitoja olisi saanut edullisesti, mutta emme ostaneet. Vihannespuoli oli melko onneton, Pp osti kuitenkin hunajaa, á 5€. Teimme kerran kävelyretken Rethymnonin keskuspuistoon, ei mikään erikoinen. Kävimme välillä kahviloissa ja välilllä drinksuilla, valinnanvaraa oli kosolti ja kippolat olivat selkeitä ja kaikissa luonnollisesti pöytiintarjoilu. Joskus kävimme hakemassa vain skumppaa lähikaupasta jonka joimme parvekkeella seuraten samalla katonrajassa olevan pääskynpesän trafiikkia. Etsimme monista kaupoista Pp:n himoitsemaa Cair-skumppaa, jota viimein löysimmekin. Tosin ei kuulemma ollutkaan niin hyvää kuin muistikuvat antoivat ymmärtää. Muuten arvostan kyllä sitä, että brenkkua saa lähikaupasta noin vain, ilman älyvapaata holhouskulttuuria.

Delfiinipatsas oli Rethmynonin symboli.

Kukkaruukkuja parvekkeella.

Keskuspuisto.

Kisse chillaa.

Puukisse.

Shoppailumahdollisuuksia riitti.

Elämä on.

System bolaget.

Rätei ja lumpui.

Parvekkeella piisasi lämpöä.

Illallispaikat olivat lähes aina onnistuineita, riippumatta siitä missä kävi. Huonoin oli ehkä Lissus, jonne olimme jo aiemmin koittaneet päästä mutta se oli ollut ensimmäisellä kerralla liian täynnä. Pääsimme sisälle toisella kerralla, mutta poikkeuksellisen vastahakoisesti meidät sinne laskettiin - en tiedä mikä oikein mätti. Muutenkin kun paikkaa oli ylistetty maasta taivaaseen, niin jäi jotenkin hapan maku. Pp rankkasi pitsansa korkealle, mutta minun ei ollut mikään erikoinen. Lisäksi kaikissa muissa paikoissa olimme saaneet kaupan päälle rakia tai pientä leivosta tms, mutta ei täällä. Muutenkin tuntui, että paikka hyysäsi vain sellaisia eläkeläispariskuntia jotka olivat käyneet täällä kymmenen viime vuoden ajan, mutta uudet naamat saivat tyytyä nyrpeämpään palveluun. Muut saivat esimerkiksi kankaiset lautasliinat, meille jaettiin paperiset. Joten en laskisi tätä paikkaa jatkoon.

Le Dome oli vähän Lissusta parempi. Tzatziki ja leipä alkupalaksi toimivat hyvin. Pääruoaksi tilasin giouvetsin, joka oli Gorgona-ravintolassa kyllä parempi. Meidät toivotettiin kuitenkin tervetulleeksi hyvin sisään. Jälkkäriksi vielä Irish coffeet, toimiva ratkaisu sekin, joten tästä pystyi antamaan helposti 4/5, vaikka hintaa nyt tietysti tulikin (tippeineen 55€).

Le Dome.

Giouvetsi.

Ristiriitaisin arvostelu tuli Beeraria-illallispaikasta. Toki jo kippolan nimi on sellainen, ettei se voi mitään hyvää luvata. Menimme suht aikaisin illallistamaan, eikä väkeä ollut vielä paljoakaan mutta rehellisyyden nimissä pitää sanoa, ettei se kovasti täyttynyt seuraavan parin tunnin aikanakaan. Otimme alkuun gin tonicit ja ruokalistan puolelta aloitimme tzatzikilla ja leivillä. Pp otti special pizzen ja itse otin stifadon. Juotavaksi vettä ja eza-olutta. Stifado + olut olivat mielestäni hyvät eikä muustakaan valittamista, annan 4/5. Pp ei tykännyt pizzestään, hänen mielestään pahin pizze Rethymnonissa ja antoi arvosanaksi vain 1½/5. Tarjoilijana oli Zinedine Zidanen kaksoisolento, joka ei meinannut millään ottaa vastaan tarjoamaani tippiä.

Beeraria.

Olipa hyvää kaljaa.

Sunnuntainen kotiinlähtö sujui mallikkaasti. Olimme käyneet jo edellisenä päivänä maksamassa hotelliveron (3€ / huone / yö = 21€). Aamiaisaikaa oli onneksi aikaistettu, joten ennätimme syömään aamupalankin. Se oli ollut poikkeuksellisen hyvä hotellin aamupalaksi (tarjolla jopa skumppaa), joten jätimme kympin tipiksi - saman verran siivoojalle. Kello 8.20 meidät tultiin hakemaan hotellilta lentokentälle; matka kesti reilun tunnin. Lentokentällä saimme kerrankin hyvät asetelmat check in -jonossa. Matkalaukkuhihnat olivat aluksi rikki, mutta alkoivat onneksi meidän kohdalla juuri sopivasti toimimaan. Jono turvatarkastukseen oli huomattavasti pidempi ja hitaammin etenevä, sillä täällä oli vain pari käsimatkatavaraskanneria + yksi metallinpaljastin. Muutenkin kenttä tuntui olevan aivan liian pieni tälle ihmismäärälle, vaikkei ollut vielä edes sesonki. Meille jäi kuitenkin vielä aikaa kierrellä kaupassa ja tehdä ostoksia. Vähän turhankin aktiivisia myyjiä parveili hyllyjen välissä niin ettei mitään oikein pystynyt rauhassa katsomaan. Ostin vähän vodkaa, Pp:lle pienen ginin, evääksi vettä ja pähkinöitä sekä kahvikojusta vielä pienen patongin ryytyneen oloisilta myyjiltä. Lento itsessään lähti ajoissa, paikkamme olivat 13:lla rivillä. Flunssapotilaita tuntui taas kerran olevan niin kovin runsaasti. Helsinki-Vantaan tuuliselle lentokentälle saavuimme neljän jälkeen.

Aamiainen.

Aamupalahumppa... ei kun -skumppa.

Iraklionin lentokenttä.

Patonkia evääksi.

Iltapäiväksi kotio.

Lentomatka sujui tutuissa merkeissä.

* * * * 

Arvosana: Aurinkomatkat on mennyt kyllä tosi huonoksi. Kohteet ovat ylipäätänsä mielikuvituksettomia, mikään ei sisälly hintaan, retket ulkoistettu suuremmaksi osaksi ulkolaisille alihankkijoille. Lentokenttäkuljetus on maksullinen, eikä opasta saada siltikään mukaan. Aivan liian tehostettua toimintaa. Samarian retki oli ihan onnistunut ulkolaisesta oppaasta ja bussista droppaamisesta huolimatta. Spinalongan saari-retki ei nyt ihan oikein ollut kuuden tunnin bussissa istumisen arvoista.

Kohteena Rethymnon menetteli, joskaan mitään fania nyt ei meistä kummastakaan varsinaisesti tullut. Hotellimme Swell Boutique oli ihan kelpo esitys, sijainti hyvä, aamiainen hyvä, henkilökunta ystävällistä. Näkymä parvekkeelta oli vähän ruma. Kaupungissa oli kuitenkin myös paikallista meininkiä, eikä ollut ihan niin turisti kuin jotkut Platanian kaltaiset paikat. Hintataso oli kohtuullinen.

Kolmen ensimmäisen päivän säät olivat huonot, joskin sama ilmiö oli kiusannut Kreikkaa koko alkukesän. Seuraavalle viikolle luvattiin kuitenkin jo +35 asteen hellepäiviä, joten kävi tosissaan vähän huono tuuri ilmojen suhteen. Ranta oli 5/5 ja ruuat kokonaisuudessaan melkeinpä samoin. Lähtiessä jäi jopa pieni fiilis, että pidempäänkin olisi viihtynyt, joten annetaan tästä perusturvallinen 3/5.

Aurinko ja me kun päätti retken.