Tapaninpäivän kunniaksi päätin tällä kertaa ottaa makutestiin joulupukin tuomaa sivettikissen kakasta jalostettua kahvia. Olen naureskellut pitkään tätä kahvilaatua, jo pelkästään siksikin, että kenelle on mieleen edes tullut ensimmäistä kertaa kokeilla mitään näin mielipuolista. Herkku on peräisin Indonesiasta jossa puissa elelevä sivettikissa vetää kahvimarjat naamariin. Pavut eivät kuitenkaan sula suolistossa vaan tulevat aikanaan takaisin vapauteen ulosteen mukana lisäaromeilla höystettynä. Pavut pestään ja jauhetaan ja näistä valmistetaan sitten kultaista nestettä meille kahvista pitäville herkkusuille. Vaivalloisen valmistustavan ja kenties likaisen työn lisän vuoksi tuotteella on melko suolainen hinta (
wikipedian mukaan kilohinta huudellut 300 eurossa) ja siksi minulta on jäänyt tämä aiemmin testaamatta. Mutta mainio lahjaideahan tämä on, harmittaa kun en ole tätä itse keksinyt.
Pussi itsessään oli aika pelkistetyn näköinen, eikä kahvia ollut pussissa kuin muutamaan kupilliseen. Sopii siis juhlatunnelmaan siinä missä shampanjakin. Pussin sai onneksi näppärästi suljinmekanismin vuoksi suljettua ettei tuote pääse laimentumaan. Otan haistiaisen pussista, mutta en havaitse mitään poikkeavaa. Vähän vaikea arvioida paljonko purua tarvitaan mutta laitan vettä keittimeen kahvikupillisen verran ja sitten kolme tasapäistä kahvimitallista itse puruja suodattimeen.
 |
| Pelkistetty pussukka. |
 |
| Kahvipurujen ulkonäkö ei poikennut tavallisuudesta. |
Kahvin valuttua suodattimen läpi ei kun maistamaan. Väriltään kahvi on aika tummanpuhuvaa. Edelleenkään ei haise mitenkään omituiselle. Normaalisti käytän maitoa kahvissa mutta nyt jätän sen pois, ettei makuun sekoitu mitään vierasaineita. Yllätyksekseni kahvi on erittäin pehmeän makuista, eikä pussissa mainostettu pitkä jälkimaku pidä onneksi paikkaansa. Muutaman pienen tipan jälkeen mukista uskaltaa ottaa yhä isompia kulauksia ja jäädä hetkeksi aikaa maistelemaankin. Pakkohan sitä on sitten todeta ja tunnustaa, että tämähän on helkkarin hyvää. Mennen tullen voittaa juhlamokat. Ei tästä voi antaa kuin 5/5. Suosittelen ehdottomasti.
 |
| Mustaa... |
Taannoisella Balin-matkallamme pääsimme seuraamaan tämän kahvin valmistusta ja tietysti myös maistamaan sitä ihan tuoreeltaan. Yksi valmistusmetodin hienouksia on se, että sivettikissa on sangen nirso eikä huoli syötäväkseen kuin parhaita papuja - se siis suorittaa ikään kuin laadunvarmistusta siinä samalla. Hyvää ja pehmeän makuista kahvi tosiaan oli, mutta vähän jäi sellainen tunne, että ei ole sieltä eettisimmästä päästä; ne sivettikissathan eivät suinkaan käyskentele vapaina viidakossa papuja popsimassa, kuten sitä jotenkin romanttisisa mielikuvissaan oli ajatellut...
VastaaPoistaTarhattujahan ne on tietysti sivettikisset mutta toivottavasti ruokahuolto pelaa ja niistä pidettäisiin huolta. Ja päästettäisiin vähän liikkumaankin.
Poista