292# Ryysäys

Tiedättehän, kun maalaiset keuhkoaa metroasemilla siitä, että ensin pitäisi päästää matkustajat junista ulos ja sitten vasta sisäänpyrkijät saisi vyöryä sisään. Eikä päinvastoin. Huomaa, että tällainen motkottaja on elänyt ylimääräisen vapaan tilassa pitkään. Metsien mies. Sillä kyllähän suuressa maailmassa ryhmittäydytään metron oven eteen ja ryysitään sisään kuin pelastuslauttaan. Kamalaahan se on jos jääpi ilman istumapaikkaa.

Mutta siihen mä vedän rajan, että sama tapahtuu hississä. Menen alakerroksista ylimpään kerrokseen ja siellä joku odottaa alaspääsyä. Naisen on pakko ryykätä hissiin ennen kuin mä voin ajatellakaan poisjäämistä. Varmasti hän ymmärtää, että olen tarkoituksella tullut ylimpään kerrokseen, ja haluan jäädä siinä ulos. Ja kun tämä on tapahtunut pari kertaa jo.

Sitten toinen asia mikä pistää suututtamaan on bussit. Kauheimpiin bussimatkoihin kuuluu matka Rautatientorilta Jumboon. Ensinnäkin, että se matka kestää vähän saaterin kauan. Bussissa on luonnollisesti helvetin kuuma tai kylmä, riippuu vaatetuksesta. Ja sitten kun on sitä kamaa tietysti kaikilla kannettavanaan. Bussi tulee täyteen, joudun ottamaan repun syliin että viereeni päästään istumaan. Vierustoverilla on yhtä lailla kamaa, ja siinä menee 3 varttia hievahtamatta bussin madellessa iltapäiväruuhkassa. Kun saavutaan Pakkalaan - joka muuten tuntuu Vantaan hienommalta asuinalueelta, ne englantilaistyyppiset talot ovat eri hienoja - niin ihmisiä rupeaa jäämään pois kyydistä. Matkustajat koostuvat suurimmaksi osaksi töistä palaavista naisista ostoskasseineen - ukot ilmeisesti ajavat töihin autollansa. Vähitellen kokonaisia istuinsloosseja vapautuu, mutta mitä tekee vierustoverini? Istuu edelleen vieressäni. Hän ei voi rykästä vaikkapa käytävän toiselle puolen vapaaseen sloossiin. Ei.

Ei semmosesta oikein kehtaa sanoakaan. Tyydyn vain huokailemaan. Lopuksi bussissa on vain kaksi matkustajaa; minä ja vierustoverini. Painan pysäytysnamiskaa ja sitten vasta vierustoveri tekee tilaa. Uskomatonta. Miksei ihmisellä ole yhtään tilannetajua? Mä en varmastikaan tuoksu niin hyvältä, että mun vieressä kannattaisi viettää aikaa yhtää enempää kuin tarvis. En sentään tyhjennä kaasuvarastoani siinä, mutta sekin käy jo mielessä. Inhoan muutenkin sitä kun tuntemattomat ihmiset kajoavat minuun. Joten en todellakaan halua istua reisi kiinni toisessa ellei nyt ole ihan pakko.

Joten ryysikää, ryysikää kaikessa rauhassa, mutta mielellään pois päin minusta. Mut loppuispa jo tää työpäivä, että pääsis Hulluille päiville.