878# Kaakkoiskulmalla, 5

19.6.-22.6.2025, +11, Wet, Etelä-Karjalan maakunta

Suomen kesä oli edennyt jo keskivaiheeseen – tämä näkyi tietysti vain kalenterista, ei säiden puolesta. Olin veikannut jo toukokuun alussa, että tänä vuonna ei tulisi kesää ollenkaan ja hyvin näytti pitävän ennustukseni kutinsa. Mutta jotainhan se oli juhannuksenakin tehtävä, kaupunkijuhannus kun on ihan supersyvältä. Monesti olen huomannut joidenkin toitottavan, miten stadi (huutista) on aidoimmilaan juhannuksena kun junantuomat lähtevät veks. Just juu, kun katselee sitä sakkia mikä jää jäljelle... Ja kaikki mestat kiinni. Pois siis sieltä. Mies voi lähteä Hesestä ja Hese miehestä.

Onneksi Pp:n äiteen mökki oli vapaana. Sinne on matkaa vajaa kolmesataa kilometriä. Matkaan päästiin tietysti vasta töiden jälkeen; lintsasin sieltä pokkana tunnin, mutta silti pääsimme matkaan vasta viiden jälkeen. Olimme otaksuneet kiireellisempien jo ennättäneen alta pois, mutta ruuhkaa oli kuitenkin huomattavasti enemmän kuin tavallisena viikonloppuna. Matkantekoa vaikeutti vielä ikävä sää, vettä satoi koko matkan ja illan ajan. Lappeenrannassa pysähdyimme tekemään pitkän viikonlopun ostokset sekä aterioimaan Hesburgerissa. Molemmat rastit onnistuivat, joskin aikaa tuohonkin menee aina vähintäänkin tunti.

Taukoamaton sade siivitti matkaa.

Hesburgerista matkaevästä.

Lappeenrannan "risma".

Näillä ostoksilla juhannuksen viettoon.

Mökille ennätimme ehkä vartin yli yhdeksän. Vesisateesta huolimatta oli onneksi valoisaa; purimme auton kamoista, latasimme ruuat jääkaappiin, asettauduimme taloksi, reerasimme vuoteet ja näin ollen ensimmäinen ilta oli taputeltu.

Juhannusaaton aamuna sää oli onneksi kirkastunut; aurinko paistoi joskin tuuli pohjoisesta melko navakasti. Järvivesi oli vain noin 17-18 asteista, joten ei siihenkään oikein viitsinyt mennä uimasilleen ilman saunaa. Monilla mökkeily on suorittamista työleirillä, mutta me käytimme koko aikamme rentoutukseen ja laiskotteluun, sellainen sopi meidän pirtaan. Päivän merkittävämmäksi teoksi jäi ampiaispesän tuohoaminen. Teimme ruokapreppiksiä jo hyvissä ajoin, ja lämmitimme myös saunan aikaisin. Sauna- ja uintihommista päästyämme (kylläpä vesi olikin kylmää, hrr!) aloimme juopottelemaan shampanjaa verannalla. Siinä oli mukava istuskella ja juopua, vaikka kyseinen shamppis ei suosikkeihini lukeutunutkaan. 

Pien ampiaispesä.

Sauna.

Kippis!

Nostimme lipun salkoon. Kaasugrillistä oli kaasu loppunut, tai sitten emme osanneet sitä käyttää, mutta perinteinen koksi-grilli löytyi ja saimme tehtyä siinä makkaranyytit. Perunat jäivät ehkä vähän al denteksi, mutta muuten oli kiva syödä kyseistä lajia pitkästä aikaa. Illalla katselimme vielä vähän James Bondin edesottamuksia telkkarista.

Itadakimas~!

Tuuli tyyntyi illaksi. Savua näkyi ilman tulta.

Näkymä Suomesta.

Juhannuspäivä valkeni niin ikään aurinkoisena, mutta pilveni nopeasti. Iltapäiväksi oli luvattu sadetta, ja loppupäivän satoikin sellaista loputtomalta kestävää perussadetta. Minkäännäköisiä hyödyllisiä aikaansaannoksia ei syntynyt päivän mittaan ollenkaan, illansuussa lämmitimme saunan ja kävimme hyisessä järvessä uimassa. 

Niin oli kylmä, että piti takassakin pitää tulta.

Fire in the hole!?

Eläinhavainnotkin jäivät aika minimiin; kerran järvellä kiekaisi kuikka, peippo oli tehnyt pesän läheiseen linnunpönttöön ja lyijykynän mittainen herhiläinen etsi mökin seinustalta sopivaa pesäpaikkaa. Saunan jälkeen joimme taas putelin shampanjaa – se oli huomattavasti parempaa kuin aaton juoma. Harmi ettei ulkona tarennut sitä tehdä. Sitten paistelimme lehtipihvit ja uunitimme ranskalaiset perunat – niistä tuli poikkeuksellisen hyviä tällä kertaa.

乾杯！

Sunnuntai valkeni taas puolipilvisenä. Ei mikään kovin lämmin vieläkään. Istuskelimme hetken verannalla, siinä oli hetkittäin jopa lämmin. Kukkakärpäsillä on aina kummallinen mieltymys herkutella mun paljaita jalkoja, niin kävi taas. Jättiläismäinen herhiläinen aiheutti meissä pientä panikointia. Perusampiaisiakin oli, niitä ruokimme Raidilla. Ikävää kun ne selvästi haluaisivat duunailla pesiään mökin rakenteisiin. Pelottavampaa oli ajatus herhiläispesästä, sillä luultavasti sekin oli tiluksia tarkistelemassa, mahtaisiko kelvata hänen yhdyskunnalleen asuinpaikaksi.

Virolaista limpsaa.

Siivoskelimme ja tiskailimme (mökille tulee lämmitetty järvivesi hanasta, mutta ei varsinaista vesijohtovettä), veimme saunaan puita ja sen sellaista. Lopulta tuli aika vaihtaa verkkarihousut takaisin farkkuihin, ja lähteä tsekkaamaan juhannuksen paluuliikenteen määrä. Sitä ennen poikkesimme kuitenkin kylillä syömässä pitset.

Pitse.

Paluumatka sujui katkeamattomassa liikennevirrassa ja ryysiksessä, mutta onneksi ylilyönneiltä vältyttiin. Pp paineli vielä koko reilun kolmen tunnin matkan ykkösellä, joten olin kotosalla puoli kahdeksan aikoihin. Hyvin meni kolmen päivän relausreissu mökillä ilman suorituksia. Kokko nyt jäi näkemättä, mutta muutenhan juhannuksen taskilista tuli aika lailla tsekattua läpi.

Paluuruuhkaa.