13.7.2023-15.7.2023, +36, Clear, Chania, Greece
Torstai:
Päivät alkoivat kulumaan vauhdilla. Oli jo torstai, ja se meitä hirvitti. Kumma juttu, vaikka emme tehneet mitään erikoista. Tänäkin aamuna aamiaiselle puoli yhdeksän jälkeen, samat sairaat ihmiset olivat siellä kuin edellisinäkin aamuina, ja samat aamiaiskamat syötiin naamariin. Hotellin siivooja oli kovin uuttera työssään ja nytkin olisi ollut tuloillaan jo ennen puolta kymmentä, jouduimme hillitsemään hänen hoppuaan ja kysymään voisiko hän tulla puolen tunnin päästä uudelleen. Suostui, mutta naamasta näki ettei asia miellyttänyt häntä. Mutta pitihän sitä ihmisen päästä käymään wc:ssä yms. Sen lisäksi, että täällä piti heittää vessanpaperit erilliseen roskikseen ettei tukkisi viemäreitä, myös wc-pöntön koko sapetti. Ei siinä pystynyt miesoletettu istumaan ilman ns. reunakosketusta.
Kävimme taas uimassa likemmäs pari tuntia. Uimarannalla oli todella kuuma, ja aurinkorasvauksesta huolimatta pelkäsimme koko ajan palavamme. Meri oli todella säyseällä tuulella tänään ja hyvä niin, mikäs siinä oli uidessa. Välillä jokin kala kävi nappaamassa kiinni minua jalasta, Pp:n koipiset saivat olla rauhaksiin.
Paluumatkalla hotellille poikkesimme taas hotellin allasbaariin Harma-oluelle ja freddo cappuccinolle. Sen jälkeen hetkiseksi huoneeseen, ja päivän kuumimpaan aikaan päätimme lähteä vähän etsimään kotiinviemisiä, postikortteja ja sen sellaista. Aluksi ostamisista ei meinannut tulla mitään, mutta kävimme juomassa V-pubissa sikahintaiset mojitot (maksoivat yhteensä tippeineen 20€), joka siivitti meille ostohousut jalkaan ja saimme mukavasti tuomisia + postikortit ja -merkit. Postikorttikaupassa oli erittäin arveluttava nainen; aluksi tuntui ettei sitä voinut kiinnostaa meidän palvelu ollenkaan, sitten hän ei osannut laskea kahdeksaan, mutta lopulta alkoi mainostamaan meille museota ja antoi vielä jääkaappimagneetitkin kaupan päälle. Tällä välin kello oli tullut jo neljä, joten kävimme hotellilla vaihtamassa uimakamat ja menimme rannalle suorittamaan iltapäiväuinnin.
 |
Kuumimpaan aikaan kadulla sai kävellä rauhaksiin.
|
 |
| V-pub. |
 |
| Mojito-drinksut. |
 |
Tuliaissukat XD
|
Sen jälkeen dokasimme ouzo-fantaa parvekkeella ja söimme sipsejä. Maku oli kammottava, enkä puhu nyt sipseistä. Alakerran baari meni kiinni, ja välittömästi paikalle linnottautui joku ruotsalaiskopla, josta yksi pariskunta meni kihloihin. Kännistä oli meininki siellä.
Ruokailemaan ajattelimme mennä ensin hotellimme vieressä olevaan Zephyros-ravintolaan, jonne olimme suunnitelleet menevämme alusta asti, mutta tälläkään kertaa emme saaneet itseämme sisään, vaan päätimme kävellä ja selvitellä hetken ajan ouzon sekoittamiamme päänuppejamme. Lopulta kävelimme Drosias-ravintolaan asti jossa olimme käyneet toistakymmentä vuotta sitten. En muistanut paikkaa, mutta Pp paikan tiesi. Olisin halunnut syödä giouvetsia tai pastitsiota, mutta kumpaakaan ei ollut saatavilla. Otin sitten lihapullat ja Pp valkkasi jonkun lammasaterian. Hyvät ruuat olivat ja ne tulivat todella nopeasti, annoimme kummatkin arvosanat 4/5, joskin ruokaa oli liian vähän. Jälkkäriksi Irish coffeet ja talon tarjoamat hunaja- ja vesimeloniviipaleet, jotka tällä kertaa olivat tosi maukkaat + raki. Hinta 46,60, annoimme 50€.
 |
| Drosia-ravintola. |
 |
| Lihapullia. |
Sitten kävelimme takaisin hotellille. Oli edelleen todella kuuma. Näimme yskivän pariskunnan Samarian reissultamme, ukko näytti edelleen hieman ontuvan. Hotellilla olimme klo 22.30.
Perjantai:
Heräilimme taas verkkaisesti ja aamiaiselle ehdimme yskivien ihmisten sekaan vasta paljolti puoli yhdeksän jälkeen. Sen jälkeen olisimme maksaneet hotelliveron (21€), mutta eipä ollut ketään respassa duunissa. Palasimme hotellihuoneelle, jossa hetken aikaa olimme ja sunnittelimme mitä sitä tekisi. Päätimme sitten lähteä WW2-museoon / luolastoon, jota edellispäivän turistikauppiasnainen oli suositellut. Se oli Plataniaksen puolella korkean mäen päällä. Matkalla saimme maksettua hotelliveron + ostimme juotavaa, sillä oli luvattu turkasen kuuma päivä. Melkoiset hikinorot valuivatkin ennen kuin pääsimme ylös.
 |
| Kukkaloistoa. |
 |
| Pyhäkkö. |
 |
Tie kirkkomaille.
|
Tutkailimme ensin hautuumaan ja kirkon ulkopuolelta (sisällä oli jokin rakennustyömaajuttu menossa), ja sen jälkeen löysimme tunnelimuseon, edustalla oli oliivipuu joka oli pelastanut kaupungin sodan aikana verilöylyltä. Tähän liittyi tarina, että kreetalaiset olivat koittaneet pelastaa loukkaantuneen saksalaissotilaan, mutta elvytysyrityksistä huolimatta hän oli kuollut. Jos saksalaiset olisivat löytäneet ruumiin, niin olisivat kostoksi listineet kreetalaiset, mutta nämä vetosivat oliivipuun pyhään voimaan ja jemmasivat ruumiin sen alle. Saksalaiset kaivatuttivat sotavangeillaan pitkät tunneliverkostot vuorenrinteeseen. Nyt nämä luolastot olivat olleet museona vuodesta 2013. Luolan sisällä oli paljon sotilaskamaa, jotka olivat minulle tuttuja sotapeleistä (pyssyjä yms). Sisäänpääsymaksu oli vain 3€. Mielenkiintoinen ja hyvä paikka, annan arvosanan 5/5 vaikkei olutta saanutkaan.
 |
| Hautausmaata. |
 |
Agioi Theodoroin saari ja Välimeri tyynenä.
|
 |
Platanian (war shelter) sotanähtävyys.
|
 |
| Pyssy. |
 |
Lisää pyssyjä.
|
 |
Luolan sisäänpääsy.
|
 |
Sota oli täällä.
|
 |
Luolaa riitti.
|
 |
Oheismateriaalia.
|
 |
| Ammuksia. |
 |
| Pienempiä pyssylöitä. |
 |
Hello, officer.
|
Sen jälkeen kävelimme edestakaisin vailla päämäärää, kuumuus alkoi olla tukahduttavaa. Palasimme sitten takaisin alakylälle, ja menimme drinksuille baariin. Lasit aperol Spritziä olivat sikahintaiset, maksoivat yhteensä 17€ eikä ukko suostunut tuomaan vaihtorahoja edes. Palasimme hotellille ja aurinkorasvasimme itsemme ja menimme sitten uimaan. Auringonotto oli mahdotonta, sillä hiekka tuntui olevan tuhatasteista, ja se poltti jopa rantapyyhkeen läpi, joten tyydyimme sitten vain uiskentelemaan tyynessä 29-asteisessa merivedessä.
 |
Puu keskellä tietä.
|
 |
Vaatimattomampaa asumusta.
|
 |
| Drinksut. |
 |
Päivän kävelyt.
|
Hotellilla odottelimme kuumeisesti milloin aurinko kääntyisi sen verran että pystyisimme istuskelemaan parvekkeella ja juomaan skumppaa. Pp alkoi pakkailemaan jo kamojaan, sillä seuraavana päivänä pitäisi lähteä kotiin. Se oli vähän hapanta hommaa. Itse keskityin päikkäröintiin.
Puoli viiden jälkeen aurinko kääntyi taas hieman niin, että pääsimme parvekkeelle. Avasimme skumpan. Parvekkeen lämpötila oli varjossa silti +36 ja oli kyllä todella kuuma siinä istuskella. Seitsemältä lähdimme illallispaikkaan; viimeinkin meillä oli sen verran järkeä, että olimme ymmärtäneet googlata Agia Marinan rankingin ykköspaikalla olevan kippolan joka oli Nostos. Sinne ei ollut edes paha matka hotellilta ja löysimme paikan helposti, hieman syrjempää. Ruoka oli erinomainen, otin giouvetsin ja Pp otti pitsan, molemmat olivat tosi hyviä. Arvosana paikalle 5/5. Mainostivat vielä että palvelu olisi huonoa, mutta kyllä sekin oli tosi hyvä.
 |
Lämmintä riitti.
|
 |
Nostos'n mainosta.
|
 |
Ravintolan sisäänkäynti.
|
 |
Ruokailualue.
|
 |
| Giouvetsi. |
 |
Pp:n pitse.
|
 |
| Jälkkäriä. |
Sitten vielä kävelimme ikuisuuden etsien postilaatikkoa postikorteille (hotellimme vieressä oli postitoimisto, mutta turha odottaa että sellaisessa olisi postilaatikkoa?). Olisin himoinnut jäätelöä, mutta Pp ei antanut sellaista ostaa. Sitten hotellille, hien virratessa yhä edelleen vaikka aurinkokin oli jo laskenut. Oli pakko alkaa pakkaamaan kamoja minunkin seuraavan päivän kotiinlähtöä varten.
 |
Paluumatkalla bongattu pien kappeli.
|
Lauantai:
Herätyskello soi seitsemältä. Olin nukkunut vähän huonommin, eritoten viiden jälkeen aamuyöstä oli koko ajan sellainen tunne, että olemme myöhässä ja nukkuneet pommiin, vaikka olikin kaksi kelloa soittamassa. Aamuvitamiinit naamariin ja sitten aamiaiselle, se avattiin klo 7.30 ja olimme heti puolelta kärkkymässä ovella. Paikka avattiin, mutta esim. croissantit eivät olleet vielä valmiina. Saimme kuitenkin syötyä sen minkä kykenimme. Haettiin hotellihuoneesta kamat ja teimme check outin klo 8.10, bussi kurvasi paikalle reilut viisi minuuttia myöhemmin. Olimme viimeiset matkustajat, joten bussi oli tässä vaiheessa jo täynnä, ja jouduimme menemään takapenkille istumaan. Ympärillämme oli pelkästään supersairaita ihmisiä jotka yskivät kuin hengenhädässä. Minunkin oli pakko pyytää Pp:tä pyytää jo maski, tietenkään nämä sairaat ihmiset eivät sellaista käytä.
 |
Jäähyväiset hotellille.
|
 |
Ja jäähyväiset alta(i)lle.
|
Oli lauantaiaamu ja matka kentälle kesti reilut puoli tuntia, saimme siinä mielessä hyödyllisen vinkin, että osasimme tähdätä suoraan lähtötiskille 9. Pp vielä poimi matkalaukkumme bussin matkatavaratilasta, ja muutamalla nopealla askeleella luikautimme itsemme lähtöselvitysportin kärkeen. Toki check innin olimme tehneet jo torstaina, saimme taas paikat hätäuloskäytävältä, riviltä 25. Pp:tä se harmitti eritoten, minä toivotin tervetulleeksi suuret jalkatilat. Baggage drop sujui nopeasti, ja saimme jopa paperiset boarding passit. Turvatarkastus sujui niin ikään näppärästi. Minun kohdallani laite piippasi, mutta kun kävelin portin läpi uudelleen niin tällä kertaa se pysyi vaiti?
Kentällä ei ollut mitään ihmeellistä tekemistä muuta kuin notkumista. Tax free myymälä oli uudistunut mutta emme ostaneet sieltä mitään. Vähän sipsejä ja vettä ostimme kiskasta. Sitten odottelimme jonkun verran, kunnes matkustajia pyydettiin ryhmittäytymään portille 5. Täällä ei ollut käytössä tuubeja, vaan lentokoneelle (ja pois koneelta) liikuttiin aina bussilla. Niin nytkin. Bussia piti odottaa rajussa helteessä pienen ikuisuuden, mutta lopulta se tuli. Koneessa onneksi ilmastointi jo toimi, ja ihan ok paikat meille tuli. Aluki ikkunan paikalla oleva vierustoverimme vaikutti turhan ekstrovertiltä, mutta jätti meidät onneksi nopeasti rauhaan.
Lento kesti vastatuuleen sen neljä tuntia. Puolivälissä saimme tilattua viimeisten joukossa itsellemme skumpat, maksoi yhteensä 24€. Se oli ihan jees. Paljon oli koneessa yskintää, mutta ei onneksi aivan välittömässä läheisyydessä, saapa nähdä tuleeko kipeäksi. Muuten matka meni ihan jees, ja laskeduimme aikataulun mukaan vähän ennen kolmea. Meille oli luvattu ihan kelpo keliä Hesaan, +23 astetta ja puolipilvistä, mutta vettä tuli kuin aisoja. Onneksi sentään pääsimme tuubiin.
 |
Lennon eväät.
|
Samaan aikaan laskeutui hurjasti koneita, joten jouduimme odottelemaan varmaan puolisen tuntia matkalaukkujamme. Mutta pääasia, että ne lopulta tulivat. Pp heitti minut vielä kotiin autollaan, joten aivan loistava homma.
* * * *
Vanha kohde jossa olimme olleet aiemminkin, ja tiesimme mitä tuleman pitää. Matkan ajan pysyimme terveinä (ja sen jälkeenkin), hotellikin oli ok. Ei se neljän tähden hotelli ollut "eurooppalaisittain" mutta ehkä kreikkalaisella arvosteluasteikolla. Ruoka oli muutamassa paikassa pahaa etenkin loman alkupuoliskolla, joten se vähän ihmetytti kun yleensä kreikkalaiseen ravintolaskeneen on pystynyt luottamaan. Kuuma tietysti oli, mutta sille nyt ei voi mitään. Meri oli loistava, samoin kuin Samarian retkivaelluksemme. Arvosana 4/5, Kreeta on mesta paikka!
