791# Hania, 2

 11.7.2023 - 12.7.2023, +31, Clear, Chania, Greece

Tiistai:
Heräsimme kahdeksalta, ylöspääsy oli vaikeaa ja koipiset olivat juuri niin kipeät kuin olettaa saattoi. Pienikin kallistus alamäkeä portaista puhumattakaan oli työn ja tuskan takana. Aamiaiselle suuntasimme puoli yhdeksältä, se oli ihan ok lukuun ottamatta sairaita ihmisiä. Miten helkkarissa jokainen voi olla aina kipeä? Kaiken huipuksi eräskin mutsi antoi penskansa yskiä joka ikiseen leikkeleannokseen?!

Sitten uimaan, siinä meni tietysti aikaa kun piti aurinkorasvata yms ensin. Siltikään emme uskaltaneet olla rannalla kuin 1,5 tuntia. Pari kertaa kävimme uimassa. Aika palaneita kroppia täällä kyllä näkee. Paluumatkalla poikkesimme kaljalle + freddo cappuccinnolle hotellimme allasbaariin. Tällä kertaa minäkin uin muutaman vedon uima-altaalla kun siellä ei ollut muitakaan. Veden lämpötila oli 31 astetta, aika kiehuvaa vettä oli.

Hotellilla otin päikkärit, sitten kävimme kaupassa ostelemassa taas kamaa. Joimme kaljan ja siiderin parvekkeella. Aurinko kääntyy pois parvekkeelta puoli viiden maissa, mutta siinä oli silti turkasen kuuma istuskella. Sitten menimme vielä iltauinnille. Vaikka ranta on muutaman sadan metrin päässä, siihen menee silti aina aikaa kun haluaa mielellään ottaa suihkun jälkeen päin yms. 

Partsilla piisasi lämpöä.

Nautimme sitten vielä parit raki-paukut samalla kuin googlasimme illallispaikkaa. Meidän teki mieli tänään pitsaa, joten päädyimme lopulta Barba Thomas-nimiseen ravintolaan. Se oli 650 metrin päässä hotellilta, joten tarjosi muutaman verryttelevän askeleen kipeille jaloille. Kippola oli kakkoskerroksessa, saimme ns. reunapöydän joten näimme kadun tapahtumia. Baari tuli nopeasti täyteen meidän jälkeen. Ihan ok pitsa, arvosana 3/5, olisin itse kaivannut jotain väriä + makua (esim. paprikaa). Mamos-olutta täältä sai joten siitä plussaa.

Rakia. Nami.

Mamos-olut 5/5.

Auringonlaskukin melkein näkyi pöydästä.

Pp:n pitse.

Sienetön pitsa.

Illalliskippola Barba Thomas.

Safkan jälkeen käveltiin vielä n. 1,5 kilsaa, käytiin mm. katsomassa vanha Sonio-hotellimme jossa olimme joskus yli 10 vuotta sitten. Kummasti alkoi taas väsyttämään, vaikka lollerointipäivä käytännössä olikin.

* * * *

Keskiviikko:
Herätys varttia vaille kahdeksan, Pp halusi mennä ottamaan pää-edellä-hyppäys-videoita uima-altaalle ennen kuin muut ennättäisivät paikalle pilaamaan sen. Joku nainen siellä oli kyllä jo aamu-uinnilla, mutta se ei haitannut niin paljoa. Muutaman hypyn sai Pp tehtyä, toivottavasti videoista tuli jonkunlaisia (kuvattiin myös veden alta jolloin itsekin pääsin uimaan kameramiehen roolissa).

Sitten aamiaiselle. Se oli ihan OK, joskin sairaita ihmisiä oli jälleen mutta tulimme aamiaiselle melko sopivasti, joten toivottavasti vältyimme pahimmat karikot. Sen jälkeen huoneeseen valmistautumaan, ajattelimme tänään tehdä omatoimisen päiväretken Hanian kaupunkiin. Sitä ennen piti vielä vähän hoidella käytännön arkisia järjestelyasioita.

Lähdimme kymmenissä, meille kävi juuri niin kuin ounastelimmekin, eli myöhästyimme noin 10-15 sekuntia ja bussi porhalsi ohitsemme. Seuraavaa saimmekin sitten odotella lähes puoli tuntia! Mitään aikatauluja täällä ei ollut, vaan busseja meni sitten kuin meni; joskus vuoroväli oli muutaman minuutin ja joskus kauemmin ja nyt oli taas se kauemmin. Toiseen suuntaan meni bussi tänä aikana kolmesti. Lopulta bussi tuli; sisällä oli rahastajapoika jolta ostimme liput á 1,90€. Matka kesti reilut 20 minuuttia, se oli ihan ok koska bussi ei ollut täyteen ammuttu ja ilmastointi toimi 5/5.

Tunnelmaa on linja-autossa.

Hanian bussiasemalta suuntasimme kohti vanhaakaupunkia. Yksi käännös piti tehdä mutta puhelimen kartta-apsin avulla perille oli helppo löytää. Paikka näytti samalta kuin aikaisemminkin; 1600-luvulta peräisin oleva Küçük Hasan Paššan moskeija (joka oli sittemmin muutettu taidenäyttelypaikaksi) oli kiinni, hevosia ei ollut kuten aiemmin, mutta muuten maisema oli samanlainen kuin yli 10 vuotta sitten. Menimme yhteen venetsialaisen sataman kahviloista kun siinä sattui olemaan hyvä paikka katsella ihmisiä. Frappet maksoivat 7 € yhteensä. Sitten kävelimme kaupungin ahtaita katuja ja kujia, ja kävimme syömään lounasta eräässä pienessä paikassa. Lounaana oli toastit - ne olivat isompia kuin sunnuntaina mutta vähän vähemmän hyvemmän makuisia.

Kohti Hanian vanhaakaupunkia.

Hanian katedraali.

Venetsialaista satamaa ympäröi kahvilat.

Entinen moskeija.

Vanhaa kaupunkia.

Majakka ja aallonmurtaja.

Kaffela.

Kapeita kujia.

Niin cooleja nämä kujat.

Kassi Kassinen potslojo.

Kummallinen makkoomisasento kissellä.

Uskomattoman cool tämäkin. Arkeologiaa kaupassa.

Sitten palasimme takaisin bussiasemalle, ostimme pienestä kopista naismyyjältä liput seuraavaan bussiin, joka tulikin melko nopeasti paikalle, eikä tarvinnut odottaa ikuisuutta kuten viimeksi. Saimme hyvät paikatkin. Rahastajakin oli, mutta selvisimme lippua näyttämällä. Ei varmaan mennyt ihan oikein kun oli á 30 snt halvempi lippu kuin tullessa. Väliäkös tuolla. Matka kesti taas sen parikymmentä minuuttia, osasimme jäädä oikealla pysäkillä pois (saman perheen kanssa joka lähti samaan aikaan meidän kanssa). Kello oli vähän päälle kolme, viisi tuntia oli mennyt tähänkin reissuun.

Dösätsetit tästä.

Päivän kävelyt.

Sen jälkeen pientä lepoa hotellilla ennen kuin menimme iltapäiväuinnille. Merenkäynti oli rauhoittunut edellispäivästä, ja vihreä lippu vedetty salkoon. Uimme melko tovin, paluumatkalla kävimme vielä ostamassa pienen putelin ouzoa. Kaupassa olisi myyty myös cannabis-sipsejä yli 18-vuotiaille, sellainen ihmetytti meitä vähän, mutta ehkäpä päihdyttävä vaikutus oli poistettu. Me emme niitä ostaneet.

Hotellilla suihkut ja sen jälkeen parvekkeelle juomaan ouzot. Illallispaikaksi olimme valinneet The Twins-nimisen kippolan, koska niiden gyrosia oli kehuttu. Löysimme kippolan heti, ja epäilyttävä sisäänheittomies sai meidät houkuteltua sisään (vaikka olisimme menneet sinne muutenkin ilman tuota ukkoa). Ruokalista oli kauheassa kondiksessa, niistä kuvista ei saanut mitään selvää. Ihme kun niitä 70-luvun ruokalistoja ei voi koskaan uusia. Muutenkin paikka oli räkälä, ja kippola oli sellainen mättömesta. Paljon ruokaa siinä oli, ei onneksi kovin pahaa. Ruuat tulivat muutamassa minuutissa, ja tarjoilu oli vähän tönkköä - tai siis liian nopeaa sellaista kun ei saanut aikaa edes valita mitä söisi / joisi. Eipä tuo paljoa maksanut, 25,50€. Jos tästä ei mahatautia tule niin arvosana 3/5.

Gyros-mesta.

Ei mitkään viiden tähden näkymät avautuneet kippolasta.

Gyros-lautanen.

Ruokailuun ei kulunut aikaa juuri mitään joten haimme sitten äkkiä kameran ja kävimme tekemässä timelapse-kuvauksen rannalla auringonlaskusta. Sen jälkeen minigolffaamaan, enpä muistanut miten rasittava laji sekään on. Sitten olikin aika palata jo takaisin hotellille, blogaamaan ja leppäämään.

Auringonlasku.

Minigolf.